Daniel Ricciardo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Daniel Ricciardo
Ricciardo vuonna 2019.
Ricciardo vuonna 2019.
Henkilötiedot
Koko nimi Daniel Joseph Ricciardo
Syntynyt1. heinäkuuta 1989 (ikä 35)
Perth, Australia
Kansalaisuus  Australia
Formula 1 -ura
Auton numero 3
Aktiivivuodet 20112024
Talli(t) Hispania (2011)
Toro Rosso (20122013)
Red Bull (20142018)
Renault (20192020)
McLaren (20212022)
AlphaTauri (2023)
RB (2024)
Kilpailuja 258 (257 starttia)
Maailman­mestaruuksia 0
Voittoja 8
Palkintosijoja 32
Paalupaikkoja 3
Nopeimpia kierroksia 17
MM-pisteitä 1 329
Ensimmäinen kilpailu Britannian GP 2011
Ensimmäinen voitto Kanadan GP 2014
Viimeinen voitto Italian GP 2021
Viimeinen kilpailu Singaporen GP 2024
Sijoitus kaudella 2023 17. (6 p.)
Aiheesta muualla
danielricciardo.com

Daniel Joseph Ricciardo ([ri'kardo][1]; s. 1. heinäkuuta 1989 Perth, Länsi-Australia, Australia) on australialainen rata-autoilija. Hän asuu Monacossa.[2]

Ricciardo aloitti Formula 1 -kilpakuljettajan uransa kesken kauden 2011 Hispania-tallissa. Kausilla 2012 ja 2013 hän ajoi Toro Rossolla. Kaudesta 2014 kauden 2018 loppuun hän ajoi Red Bull -tallissa, mutta siirtyi kausiksi 2019 ja 2020 Renault-talliin tehtyään kahden vuoden sopimuksen heidän kanssaan elokuussa 2018.[3] Kaudeksi 2021 Ricciardo siirtyi McLarenille monivuotisella sopimuksella.[4] Kaudeksi 2023 Ricciardo siirtyi Red Bullin testi- ja varakuljettajaksi, koska ei saanut McLarenilta enää jatkosopimusta. Ricciardo siirtyi AlphaTaurille kesken kauden 2023 korvaten Nyck de Vriesin. Seuraavalla kaudella 2024 Ricciardolle kävi päinvastoin, kun hän sai potkut kesken kauden ja tilalle nostettiin loppukaudeksi Liam Lawson.

Ricciardon lempinimi on ”Honey Badger” eli mesimäyrä, jonka hän sai kuntovalmentajaltaan Stuart Smithiltä tämän osoittaessa Ricciardolla olevan samankaltaisia piirteitä kuin mesimäyrällä.[5] Lisäksi hänet tunnetaan tavastaan juoda palkintokorokkeella samppanjaa omasta ajokengästään.[6] Hän sai saavutuksistaan moottoriurheilun alalla Australian ritarikunnan jäsenyyden vuonna 2022.[7]

Ricciardo aloitti kartingin 9-vuotiaana. Vuonna 2005 hän pääsi ajamaan Australian Formula Ford -luokassa kolmen kilpailun verran, mutta ei onnistunut saavuttamaan niissä pistesijoja. Seuraavaksi kaudeksi Ricciardo sai paikan Formula BMW -luokan Aasian sarjassa, jonka 19 osakilpailusta hän voitti kaksi ja sijoittui kauden päätteeksi kokonaispisteissä kolmannelle sijalle. Kauden aikana Ricciardo osallistui myös kahteen Formula BMW:n Britannian osakilpailuun.[8]

Kaudet 2007 ja 2008 Ricciardo ajoi enimmäkseen Formula Renault -luokan eri sarjoissa. Vuonna 2008 Ricciardo voitti Länsi-Euroopan sarjan mestaruuden ja Eurocupissa hän sijoittui toiseksi SG Formula -tallin autoilla, jossa hän hävisi sarjan mestaruuden suomalaiselle Valtteri Bottakselle. Vuonna 2009 Ricciardo voitti mestaruuden Britannian Formula 3:ssa saavuttamalla 20 osakilpailusta kuusi paalupaikkaa ja seitsemän voittoa. Vuonna 2010 hän ajoi World Series by Renault -sarjassa sijoittuen sarjan toiseksi. Vuonna 2011 Ricciardo jatkoi F1:n ohella World Series by Renault -sarjassa, jossa sijoittui sarjan viidenneksi.[8]

Formula 1 -ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ricciardo HRT:n ratissa Italian GP:ssä kaudella 2011.

Ricciardo testasi Red Bullin F1-autoa joulukuussa 2009 järjestetyssä nuorten kuljettajien testissä ja oli 16 kuljettajan joukosta selvästi nopein. Marraskuussa 2010 samaisessa testissä Abu Dhabin radalla hän oli myös selvästi nopein kuljettaja.[9]

Hispania (2011)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Ricciardo sai tilaisuuden ajaa toista Toro Rosson F1-autoa perjantain ensimmäisissä harjoituksissa. Kesäkuun lopulla Hispania Racing -talli julkisti Ricciardon kuljettajakseen.[10] Hän korvasi Narain Karthikeyanin Britannian GP:stä lähtien ja sai täten tilaisuuden ajaa ensimmäisen GP:nsä. Hän pääsi kauden aikana kolmea kilpailua lukuun ottamatta jokaisessa ajamassaan kilpailussa maaliin. Parhaaksi tulokseksi jäi Unkarin ja Intian GP:n 18:s sija.[11]

Toro Rosso (2012–2013)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ricciardo Toro Rosson ratissa Malesian GP:n harjoituksissa kaudella 2012.

Vuonna 2012 Ricciardo siirtyi Toro Rosson kilpakuljettajaksi. Hän ajoi kotikilpailussaan kauden avanneessa Australian GP:ssä yhdeksänneksi ottaen uransa ensimmäiset MM-pisteet. Lisäksi hän ajoi pisteille Belgiassa, Singaporessa, Japanissa, Koreassa ja Abu Dhabissa. Parhaaksi sijoitukseksi jäi kolme yhdeksättä sijaa. Ricciardo saavutti kauden aikana kymmenen pistettä sijoittuen sarjassa 18:nneksi. Pisteissä hän hävisi tallikaverilleen tulokaskuljettajalle Jean-Éric Vergnelle, joka keräsi 16 pistettä.[12]

Vuonna 2013 Ricciardo jatkoi Toro Rossolla. Kiinan GP:ssä hän lähti kilpailuun seitsemännestä lähtöruudusta. Kilpailussa hän sijoittui niin ikään seitsemänneksi, joka oli hänen uransa siihen mennessä paras kisasijoitus. Silverstonen aika-ajoissa Ricciardo ajoi viidenteen ruutuun. Viides sija oli hänen uransa paras aika-ajosijoitus ja samalla Toro Rosson paras sijoitus sitten kauden 2008 Italian GP:n, jossa Sebastian Vettel ajoi paalupaikalle. Ricciardo oli hetken kilpailussa jopa neljäntenä, mutta putosi lopulta kahdeksanneksi, koska hän ei tullut varikolle vaihtamaan tuoreita renkaita turva-auton tullessa radalle. Hän sai kuitenkin jälleen pisteitä. Ricciardo keräsi kauden aikana lopulta 20 pistettä sijoittuen MM-sarjan 14:nneksi.[13]

Red Bull (2014–2018)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ricciardo Red Bullin ratissa Singaporen GP:ssä kaudella 2014.

Vuonna 2014 Ricciardo siirtyi Red Bull -tallin kuljettajaksi F1-uransa lopettaneen Mark Webberin tilalle.[14]

Ricciardo aloitti kautensa vahvasti ajamalla Australian GP:n aika-ajoissa toiseen lähtöruutuun,[15] vaikka Red Bull ei alun perin kuulunut ennakkosuosikkeihin huonosti menneiden talvitestien jälkeen. Ricciardo ajoi kilpailussa toiseksi, mutta hänet hylättiin kilpailun jälkeen liian suuren polttoainevirtauksen johdosta.[16] Sijoitus olisi ollut hänen ensimmäisensä palkintokorokkeella. Malesian GP:ssä Ricciardo päästettiin liikkeelle varikolta ennen kuin kaikki renkaat olivat kiinni, mikä pilasi hänen kilpailussa. Neljä kierrosta ennen maalia hän keskeytti.[17] Varikkoselkkauksen johdosta Ricciardolle annettiin seuraavaan kilpailuun 10 ruudun lähtöruuturangaistus.[18] Bahrainin GP:ssä Ricciardo ajoi aika-ajoissa kolmanneksi nopeimman ajan, mutta edellisessä kilpailussa saamansa rangaistuksen takia hänen lähti 13. ruudusta.[19] Kilpailussa hän sijoittui neljänneksi jääden alle puolen sekunnin päähän palkintosijasta ja otti ensimmäiset pisteensä Red Bullilla.[20]

Espanjan GP:ssä Ricciardo pääsi vihdoin ensi kertaa palkinnoille sijoituttuaan kolmanneksi.[21] Monacon GP:ssä hän sijoittui jälleen kolmanneksi, tällä kertaa jääden 0,4 sekuntia toiseksi ajaneesta Lewis Hamiltonista.[22] Vaiheikkaassa Kanadan GP:ssä Ricciardo otti ensimmäisen osakilpailuvoittonsa.[23] Hänestä tuli neljäs australialainen F1-voittaja Jack Brabhamin, Alan Jonesin ja Mark Webberin lisäksi. Unkarin ja Belgian GP:issä Ricciardo otti kaksi peräkkäistä osakilpailuvoittoa.[24][25] Loppukauden aikana hän ajoi vielä kahdesti palkintokorokkeelle, sijoittuen kolmanneksi sekä Singaporessa että Yhdysvalloissa.[26][27]

Loppupisteissä Ricciardo sijoittui MM-sarjassa kolmanneksi ensimmäisellä Red Bull-kaudellaan. Hän päihitti tallikaverinsa nelinkertaisen maailmanmestarin Sebastian Vettelin joka jäi pisteissä viidenneksi. Kauden aikana Ricciardo voitti arvostetun Lorenzo Bandini -palkinnon.[28]

Kaudelle 2015 Ricciardo sai uudeksi tallikaverikseen Toro Rossolta siirtyneen Daniil Kvjatin. Kauden avauskilpailussa Ricciardo ajoi kuudenneksi. Ricciardo ajoi pisteille kauden kuudessa ensimmäisessä kilpailussa. Britannian Grand Prix'ssa Ricciardo keskeytti ensimmäistä kertaa. Seuraavassa osakilpailussa Unkarissa Ricciardo ajoi kolmanneksi saavuttaen kauden ensimmäisen palkintokorokesijoituksensa. Myös Belgiassa Ricciardon matka jäi kesken. Italiassa Riccirado starttasi rangaistuksiensa myötä takaa, mutta onnistui nousemaan kahdeksanneksi. Singaporen GP:ssä Ricciardo sijoittui toiseksi häviten kilpailun voittaneelle Sebastian Vettelille puolellatoista sekunnilla. Japanissa Ricciardo törmäsi lähtösuoralla Felipe Massaan ja hänen takarenkaansa puhkesi. Maalissa australialainen oli 15:s. Venäjän osakilpailussa Ricciardo keskeytti. Kauden kuudennessatoista osakilpailussa Yhdysvalloissa Ricciardo nousi ensimmäisellä kierroksella toiseksi, kolmannesta ruudusta. Ricciardo onnistui sateen kastelemalla radalla nousemaan hetkellisesti kilpailun kärkeen, mutta radan kuivuttua hän putosi nopeasti kyydistä. Myöhemmin Ricciardo törmäsi yhteen Nico Hülkenbergin kanssa, pystyen kuitenkin jatkamaan kilpailuaan. Maalissa Ricciardo oli vasta kymmenes. Ricciardo sijoittui MM-sarjan kahdeksanneksi 92 pisteellä.

Ricciardo Monacossa kaudella 2016

Ricciardo aloitti kolmannen kautensa Red Bullilla ajaen neljänneksi kotikilpailussaan Australiassa. Ricciardo ajoi neljänneksi myös kahdessa seuraavassa osakilpailussa. Venäjällä Ricciardo kärsi etusiipivaurion ensimmäisellä kierroksella ja oli maalissa yhdestoista. Espanjan GP:ssä Ricciardo sai tallikaverikseen Toro Rossolta nousseen Max Verstappenin. Kilpailussa Ricciardo taisteli voitosta, mutta taktiikkavirhe pudotti Ricciardon taistelemaan alemmista sijoituksista. Toiseksi viimeisellä kierroksella hänen takarenkaansa räjähti ja Riccirado ajoi maaliin neljäntenä. Monacossa Ricciardo ajoi urallaan ensimmäistä kertaa paalupaikalle, ja oli ajamassa kilpailun voittoon, mutta toisella varikkopysähdyksellä hänen renkaansa eivät olleet valmiina, jolloin Lewis Hamilton onnistui ohittamaan Ricciardon ja nousi kilpailun kärkeen. Hamilton piti kärkipaikan ruutulipulle saakka, ja Ricciardo oli maalissa toinen.

Ricciardo ajoi palkintosijoille Unkarissa, Saksassa ja Belgiassa. Singaporen GP:ssä Ricciardo ajoi toiseksi jääden alle puolen sekunnin päähän kilpailun voittaneesta Nico Rosbergista. Seuraavassa kilpailussa Malesiassa Ricciardo ajoi voittoon käyden kiivasta taistelua voitosta Max Verstappenin kanssa. Yhdysvaltain ja Meksikon kilpailuissa Ricciardo oli kolmas. Ricciardo keräsi kauden aikana 256 pistettä sijoittuen sarjan kolmanneksi. Ricciardo ajoi kaikki kauden 21 osakilpailua maaliin asti, jääden ainoastaan Venäjällä pisteiden ulkopuolelle, yhdenneksitoista.

Ricciardo ajoi seinään Australian GP:n aika-ajoissa ja jäi ruutuun 10. Ricciardon auto kuitenkin hyytyi jo lämmittelykierrokselle, minkä seurauksena hän starttasi varikolta kilpailuun ollen jo pari kierrosta kärkeä perässä. Hän keskeytti lopulta kilpailun pistesijojen ulkopuolelta. Seuraavassa kilpailussa Kiinassa Ricciardo avasi pistetilinsä ollen neljäs. Venäjällä Ricciardon jarrut hajosivat kilpailun alussa, ja hän joutui keskeyttämään. Espanjan GP:ssä Ricciardo ajoi kauden ensimmäisen palkintosijansa ollen kolmas. Ricciardo ajoi kolmanneksi myös seuraavissa kilpailuissa Monacossa ja Kanadassa. Kauden avausvoittoon Ricciardo ajoi Azerbaidžanissa, lähdettyään kilpailuun ruudusta kymmenen, aika-ajoissa sattuneen ulosajon takia. Loppukaudesta Ricciardo kärsi Red Bull auton epäluotettavuudesta, minkä seurauksena hän menetti MM-sarjan neljännen sijan Kimi Räikköselle. Ricciardo keräsi kauden aikana 200 pistettä sijoittuen sarjan viidenneksi.

Ricciardo ajoi neljänneksi Australian GP:ssä. Bahrainin GP:ssä Ricciardo joutui keskeyttämään tekniseen vikaan. Kiinan GP:ssä Ricciardo nousi voittoon turva-auton ansiosta ohittaen kilpailun lopussa Valtteri Bottaksen parempien renkaidensa ansiosta. Azerbaidžanin GP:ssä Ricciardo kolaroi tallikaverinsa Max Verstappenin kanssa yrittäessään ohittaa häntä, jolloin molemmat joutuivat keskeyttämään. Monacon GP:ssä Ricciardo ajoi uusien hyperpehmeiden renkaiden avulla paalupaikalle Monacon GP:n historian nopeimmalla paaluajalla 1.10,810 mikä oli reilusti Kimi Räikkösen viimevuotista paaluaikaa nopeampi. Kilpailussa Ricciardo ajoi voittoon vaikka hänen autostaan hävisi tehoja kilpailun aikana. Itävallan GP:ssä Ricciardo joutui keskeyttämään tekniseen vikaan. Meksikon GP:ssä Ricciardo ajoi paalupaikalle vain 26 tuhannesosan erolla Verstappeniin. Kilpailussa Ricciardo keskeytti kakkossijalta vain 10 kierrosta ennen loppua tekniseen vikaan. Brasilian ja Abu Dhabin kilpailuissa Ricciardo oli neljäs. Ricciardo keräsi kauden aikana 170 pistettä sijoittuen sarjan kuudenneksi.

Renault (2019–2020)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ricciardo jatkoi uraansa Renault-tallissa kaksivuotisella sopimuksella. Kausi alkoi Ricciardolta huonosti, kun hän joutui keskeyttämään avauskilpailussa etusiiven hajoamiseen ja Bahrainissa tekniseen vikaan kilpailun lopussa. Italian GP:ssä Ricciardo ajoi neljänneksi, mikä oli hänen kauden paras sijoitus. Japanin GP:ssä Ricciardo ajoi kuudenneksi, mutta hänet myöhemmin hylättiin auton sääntöjenvastaisuuden takia. Ricciardo keräsi kauden aikana 54 pistettä sijoittuen sarjan yhdeksänneksi.

Ricciardon kausi alkoi viime vuoden tapaan keskeytyksellä kauden avauskilpailussa. Belgian GP:ssä Ricciardo oli neljäs ajaen kilpailun nopeimman kierroksen. Eifelin GP:ssä Ricciardo oli kolmas ajaen tallin ensimmäisen palkintosijan sitten 2011 Malesian GP:n. Ricciardo oli kolmas myös Emilia-Romagnan GP:ssä. Kauden päätöskilpailussa Abu Dhabissa Ricciardo ajoi viimeisellä kierroksella kilpailun nopeimman kierroksen. Ricciardo keräsi kauden aikana 119 pistettä sijoittuen sarjan viidenneksi.

McLaren (2021–2022)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudelle 2021 Ricciardo siirtyi ajamaan McLaren talliin kolmevuotisella sopimuksella.[29] Italian GP:ssä Ricciardo ajoi kolmanneksi sprinttikilpailussa ja voittoon varsinaisessa kilpailussa ajaen myös kilpailun nopeimman kierroksen hänen tallikaverinsa Norrisin ajaessa toiseksi. Voitto oli Ricciardon ensimmäinen sitten Monacon GP:n 2018.[30] Ricciardo keräsi kauden aikana 115 pistettä sijoittuen sarjan kahdeksanneksi.

Ricciardo jatkoi McLaren tallin kuljettajana kaudella 2022 parhaana tuloksenaan Singaporen GP:n viides sija. Valmistautuminen kautta varten oli vaikeaa, koska hänellä todettiin maaliskuun alussa positiivinen koronavirustestitulos ja hän joutui jättämään talvitestit väliin.[31] Ricciardo saavutti kauden aikana 37 pistettä sijoittuen sarjan 11:nneksi. Elokuussa McLaren ilmoitti, että Ricciardon sopimus päättyy kauteen 2022, mutta hän saa palkan myös kaudesta 2023.[32] Myöhemmin kauden jälkeen ilmoitettiin, että Ricciardo siirtyy Red Bull -tallin varakuljettajaksi kaudelle 2023.

Red Bull & AlphaTauri (2023–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ricciardo aloitti kauden 2023 Red Bullin varakuljettajana. Heinäkuussa ilmoitettiin, että Ricciardo siirtyy AlphaTaurin kuljettajaksi korvaten Nyck de Vriesin Unkarin Grand Prix’sta alkaen.[33]

Ricciardo sijoittui Unkarin Grand Prix’ssa sijalle 13, sekä Belgian Grand Prix’ssa sijalle 16. Ricciardo loukkaantui Hollannin Grand Prix’n harjoituksissa. Hän ajautui seinään yrittäessään väistää radalla pyörähtänyttä Oscar Piastria, samalla murtaen kätensä ratin heilahtaessa. Hänet korvasi uusiseelantilainen Liam Lawson[34]. Ricciardo palasi takaisin loppukaudeksi Yhdysvaltain GP:stä lähtien. Hän ajoi kauden ainoat pisteensä Meksikon GP:stä, jossa hän sijoittui seitsemänneksi. Ricciardo saavutti kauden aikana kuusi pistettä sijoittuen sarjan 17:nneksi.

Formula 1 -tulokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulokset kilpailuittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa, kursivointi kilpailun nopeinta kierrosta. Muut selitteet löytyvät täältä.

Kausi Talli 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Pisteet Sijoitus
2011 Toro Rosso AUS
TD
MAL
TD
CHN
TD
TUR
TD
ESP
TD
MON
TD
CAN
TD
EUR
TD
0 27.
Hispania GBR
19
GER
19
HUN
18
BEL
Kesk.
ITA
NC
SIN
19
JPN
22
KOR
19
IND
18
ABU
Kesk.
BRA
20
2012 Toro Rosso AUS
9
MAL
12
CHN
17
BHR
15
ESP
13
MON
Kesk.
CAN
14
EUR
11
GBR
13
GER
13
HUN
15
BEL
9
ITA
12
SIN
9
JPN
10
KOR
9
IND
13
ABU
10
USA
12
BRA
13
10 18.
2013 Toro Rosso AUS
Kesk.
MAL
18
CHN
7
BHR
16
ESP
10
MON
Kesk.
CAN
15
GBR
8
GER
12
HUN
13
BEL
10
ITA
7
SIN
Kesk.
KOR
19
JPN
13
IND
10
ABU
16
USA
11
BRA
10
20 14.
2014 Red Bull Racing AUS
DSQ
MAL
Kesk.
BHR
4
CHN
4
ESP
3
MON
3
CAN
1
AUT
8
GBR
3
GER
6
HUN
1
BEL
1
ITA
5
SIN
3
JPN
4
RUS
7
USA
3
BRA
Kesk.
ABU
4
238 3.
2015 Red Bull Racing AUS
6
MAL
10
CHN
9
BHR
6
ESP
7
MON
5
CAN
13
AUT
10
GBR
Kesk.
HUN
3
BEL
Kesk.
ITA
8
SIN
2
JPN
15
RUS
15
USA
10
MEX
5
BRA
11
ABU
6
92 8.
2016 Red Bull Racing AUS
4
BHR
4
CHN
4
RUS
11
ESP
4
MON
2
CAN
7
EUR
7
AUT
5
GBR
4
HUN
3
GER
2
BEL
2
ITA
5
SIN
2
MAL
1
JPN
6
USA
3
MEX
3
BRA
8
ABU
5
256 3.
2017 Red Bull Racing AUS
Kesk.
CHN
4
BHR
5
RUS
Kesk.
ESP
3
MON
3
CAN
3
AZE
1
AUT
3
GBR
5
HUN
Kesk.
BEL
3
ITA
4
SIN
2
MAL
3
JPN
3
USA
Kesk.
MEX
Kesk.
BRA
6
ABU
Kesk.
200 5.
2018 Red Bull Racing AUS
4
BHR
Kesk.
CHN
1
AZE
Kesk.
ESP
5
MON
1
CAN
4
FRA
4
AUT
Kesk.
GBR
5
GER
Kesk.
HUN
4
BEL
Kesk.
ITA
Kesk.
SIN
6
RUS
6
JPN
4
USA
Kesk.
MEX
Kesk.
BRA
4
ABU
4
170 6.
2019 Renault AUS
Kesk.
BHR
18
CHN
7
AZE
Kesk.
ESP
12
MON
9
CAN
6
FRA
11
AUT
12
GBR
7
GER
Kesk.
HUN
14
BEL
14
ITA
4
SIN
14
RUS
Kesk.
JPN
DSQ
MEX
8
USA
6
BRA
6
ABU
11
54 9.
2020 Renault AUS
C
AUT
Kesk.
STY
8
HUN
8
GBR
4
ANI
14
ESP
11
BEL
4
ITA
6
TUS
4
RUS
5
EIF
3
POR
9
EMI
3
TUR
10
BHR
7
SKR
5
ABU
7
119 5.
2021 McLaren BHR
7
EMI
6
POR
9
ESP
6
MON
12
AZE
9
FRA
6
STY
13
AUT
7
GBR
5
HUN
11
BEL
4
NED
11
ITA
13
RUS
4
TUR
13
USA
5
MXC
12
SÃP
Kesk.
QAT
12
SAU
5
ABU
12
115 8.
2022 McLaren BHR
14
SAU
Kesk.
AUS
6
EMI
186
MIA
13
ESP
12
MON
13
AZE
8
CAN
11
GBR
13
AUT
9
FRA
9
HUN
15
BEL
15
NED
17
ITA
Kesk.
SIN
5
JPN
11
USA
16
MXC
7
SÃP
Kesk.
ABU
9
37 11.
2023 AlphaTauri BHR
 
SAU
 
AUS
 
AZE
 
MIA
 
MON
 
ESP
 
CAN
 
AUT
 
GBR
 
HUN
13
BEL
16
NED
Louk.
ITA
Louk.
SIN
Louk.
JPN
Louk.
QAT
Louk.
USA
15
MXC
7
SÃP
13
LVG
14
ABU
11
6 17.
2024 RB BHR
13
SAU
16
AUS
12
JPN
Kesk.
CHN
Kesk.
MIA
154
EMI
13
MON
12
CAN
8
ESP
15
AUT
9
GBR
13
HUN
12
BEL
10
NED
12
ITA
13
AZE
13
SIN
18
USA
 
MXC
 
SÃP
 
LVG
 
QAT
 
ABU
 
12 15.

• Abu Dhabin GP:ssä 2014 jaettiin tuplapisteet.[35]

Kaudet numeroina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Talli Sijoitus Kilpailut Pisteet Voitot Palkinto-
pallisijat
Paalu-
paikat
Nopeimmat
kierrokset
Pistesijat
2011 HRT-Cosworth 27. 11 0 0 0 0 0 0
2012 Toro Rosso-Ferrari 18. 20 10 0 0 0 0 6
2013 Toro Rosso-Ferrari 14. 19 20 0 0 0 0 7
2014 Red Bull Racing-Renault 3. 19 238 3 8 0 1 16
2015 Red Bull Racing-Renault 8. 19 92 0 2 0 3 13
2016 Red Bull Racing-TAG Heuer 3. 21 256 1 8 1 4 20
2017 Red Bull Racing-TAG Heuer 5. 20 200 1 9 0 1 14
2018 Red Bull Racing-TAG Heuer 6. 21 170 2 2 2 4 13
2019 Renault 9. 21 54 0 0 0 0 8
2020 Renault 5. 17 119 0 2 0 2 14
2021 McLaren-Mercedes 8. 22 115 1 1 0 1 13
2022 McLaren-Mercedes 11. 22 37 0 0 0 0 7
2023 AlphaTauri-Honda RBPT 17. 8 (7 starttia) 6 0 0 0 0 1
Yhteensä (13 kautta) 240 (239 starttia) 1 317 8 32 3 16 132

Voitot

Nro Kilpailu
1 Kanadan Grand Prix 2014
2 Unkarin Grand Prix 2014
3 Belgian Grand Prix 2014
4 Malesian Grand Prix 2016
5 Azerbaidžanin Grand Prix 2017
6 Kiinan Grand Prix 2018
7 Monacon Grand Prix 2018
8 Italian Grand Prix 2021

Paalupaikat

Nro Kilpailu
1 Monacon Grand Prix 2016
2 Monacon Grand Prix 2018
3 Meksikon Grand Prix 2018

Nopeimmat kierrokset

Nro Kilpailu
1 Abu Dhabin Grand Prix 2014
2 Monacon Grand Prix 2015
3 Unkarin Grand Prix 2015
4 Singaporen Grand Prix 2015
5 Australian Grand Prix 2016
6 Saksan Grand Prix 2016
7 Singaporen Grand Prix 2016
8 Meksikon Grand Prix 2016
9 Italian Grand Prix 2017
10 Australian Grand Prix 2018
11 Kiinan Grand Prix 2018
12 Espanjan Grand Prix 2018
13 Unkarin Grand Prix 2018
14 Belgian Grand Prix 2020
15 Abu Dhabin Grand Prix 2020
16 Italian Grand Prix 2021
17 Singaporen Grand Prix 2024
Nro Merkkipaalu Ajetut GP:t Osakilpailu
1 Ensimmäinen kilpailu 1 Britannian GP 2011
2 Ensimmäiset pisteet 12 Australian GP 2012
3 Ensimmäinen palkintosija 55 Espanjan GP 2014
4 Ensimmäinen voitto 57 Kanadan GP 2014
5 100 MM-pistettä 57 Kanadan GP 2014
6 200 MM-pistettä 64 Singaporen GP 2014
7 Ensimmäinen nopein kierros 69 Abu Dhabin GP 2014
8 300 MM-pistettä 75 Monacon GP 2015
9 10 palkintosijaa 82 Singaporen GP 2015
10 400 MM-pistettä 93 Espanjan GP 2016
11 Ensimmäinen paalupaikka 94 Monacon GP 2016
12 100 kilpailua 100 Saksan GP 2016
13 500 MM-pistettä 101 Belgian GP 2016
14 600 MM-pistettä 107 Brasilian GP 2016
15 20 palkintosijaa 115 Monacon GP 2017
16 700 MM-pistettä 117 Azerbaidžanin GP 2017
17 800 MM-pistettä 125 Japanin GP 2017
18 10 nopeinta kierrosta 130 Australian GP 2018
19 900 MM-pistettä 136 Kanadan GP 2018
20 1 000 MM-pistettä 157 Kanadan GP 2019
21 1 100 MM-pistettä 181 Venäjän GP 2020
22 30 palkintosijaa 182 Eifelin GP 2020
22 1 200 MM-pistettä 198 Britannian GP 2021
23 200 kilpailua 200 Belgian GP 2021
24 1 300 MM-pistettä 227 Singaporen GP 2022
25 Viimeinen kilpailu 258 Singaporen GP 2024

Kunniajäsenyydet ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Interview with Toro Rosso's Daniel Ricciardo F1 News. 1.2.2011. GPUpdate.net. Arkistoitu 24.3.2014. Viitattu 1.2.2011. (englanniksi)
  2. Dale Earnhardt, Michael Jordan and Blink-182 – Getting to know Daniel Ricciardo's favourites Formula1.com. 29.11.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
  3. Ricciardon uusi F1-talli paukuttaa jo henkseleitä! Red Bullin jättävä huippukuski kommentoi yllätyssiirtoaan: ”Elämäni vaikeimpia päätöksiä” iltalehti.fi. Viitattu 3.8.2018.
  4. Daniel Ricciardo to drive for McLaren from 2021 14.5.2020. McLaren. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  5. From 'The Iceman' to 'The Monza Gorilla' – the best nicknames in F1 history Formula1.com. 27.1.2017. Viitattu 6.11.2018. (englanniksi)
  6. Hamilton’s record-breaking win and Ricciardo’s ‘shoey’ celebrated on limited-edition trading cards Formula1.com. 4.11.2020. Formula One World Championship Limited. Viitattu 7.11.2020. (englanniksi)
  7. a b van Leeuwen, Andrew: McLaren F1 driver Ricciardo receives Order of Australia honour F1 News. 26.1.2022. Autosport.com. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  8. a b Daniel Ricciardo Race Driver Database Speedsport Magazine. Viitattu 11.5.2015. (englanniksi)
  9. Red Bull kiireisin F1-testeissä – nuori kuski lähes Vettelin ajoissa! MTV3. Viitattu 16.11.2010.
  10. Red Bullin superlupaus nousee kilpakuljettajaksi Silverstonessa MTV3. Viitattu 30.06.2011.
  11. Formula 1 -kausi 2011 tulokset Speedsport Magazine. Viitattu 10.5.2015. (englanniksi)
  12. Formula 1 -kausi 2012 tulokset Speedsport Magazine. Viitattu 10.5.2015. (englanniksi)
  13. Formula 1 -kausi 2013 tulokset Speedsport Magazine. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 10.5.2015. (englanniksi)
  14. Daniel Ricciardo joins Red Bull team GPUpdate.net, viitattu 24.12.2014
  15. Hamilton paalulle, Räikkönen Bottaksen edelle (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.3.2014
  16. Ricciardo hylättiin – Bottas ja Räikkönen nousevat (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 16.3.2014
  17. Hamilton ja Rosberg kaksoisvoittoon – Bottas pisteille (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.3.2014
  18. Red Bull -kuljettajalle lähtöruuturangaistus Bahrainiin (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 31.3.2014
  19. Rosberg beats Mercedes team mate, Hamilton to Bahrain GP pole Viitattu 6.4.2014
  20. Bahrain GP: Lewis Hamilton beats Nico Rosberg in thrilling race Viitattu 6.4.2014
  21. Hamilton voittoon ja MM-kärkeen – Bottas päihitti Räikkösen (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.fi, Viitattu 12.5.2014
  22. Rosberg voittoon Monacossa – palkintosija lipesi Räikköseltä (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.fi, Viitattu 25.5.2014
  23. Ricciardo mursi mersun ylivallan – Massalta hurja kolarointi lopussa (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.fi, Viitattu 9.6.2014
  24. Ricciardo upeilla ohituksilla voittoon – Räikkönen kuudes (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.fi, Viitattu 26.8.2014
  25. Bottas ylsi kolmanneksi – ohitti Räikkösen lopussa (Arkistoitu – Internet Archive) MTV.fi, Viitattu 26.8.2014
  26. Hamilton MM-sarjan kärkeen – Rosbergin kisa pilalle heti alkumetreillä Yle.fi, viitattu 24.12.2014
  27. Suomalaisilla vaikeaa – näin eteni USA:n GP Yle.fi, viitattu 24.12.2014
  28. Ricciardo collects Lorenzo Bandini trophy GPUpdate.net, viitattu 24.12.2014
  29. Daniel Ricciardo to drive for McLaren from 2021 Racing News. 14.5.2020. McLaren. Viitattu 27.3.2021. (englanniksi)
  30. Kelly, Sean: Italian Grand Prix Facts & Stats: McLaren end 170-race win drought in style Formula1.com. 12.9.2021. Formula One World Championship Limited. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  31. Ricciardo poised to race in Bahrain GP after testing negative for Covid-19 Formula1.com. 16.3.2022. Formula One World Championship Limited. Viitattu 22.1.2023. (englanniksi)
  32. Potkut tuli, mutta jättipalkka juoksee – 4 avointa kysymystä Daniel Ricciardon sokkisiirrosta iltalehti.fi. Viitattu 26.8.2022.
  33. Ricciardo to replace De Vries at AlphaTauri from the Hungarian Grand Prix www.formula1.com. 11.7.2023. Viitattu 11.7.2023.
  34. https://www.formula1.com/en/latest/article.breaking-ricciardo-to-be-replaced-by-lawson-for-remainder-of-dutch-gp.5JCEAa5XnnUsjZ1SE7lXFX.html
  35. Straw, Edd: Analysis: The Historical Impact of F1's New Double Points Rule F1 News. 10.12.2013. Autosport.com. Viitattu 27.9.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Italia Visa Cash App RB F1 Team

Tallipäällikkö:
Ranska Laurent Mekies

Kilpakuljettajat:
3. Australia Daniel Ricciardo · 22. Japani Yūki Tsunoda

Testikuljettajat:
40. Uusi-Seelanti Liam Lawson · Japani Ayumu Iwasa

Formula 1 -autot:
VCARB 01