Kanadan Grand Prix 2014

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kanada Kanadan Grand Prix 2014
7. osakilpailu 19 osakilpailusta kaudella 2014
Circuit Gilles Villeneuve.svg
Päivämäärä 8. kesäkuuta 2014
Sijainti Circuit Gilles Villeneuve, Montreal, Kanada
Ratatyyppi Osittainen katurata
Radan pituus 4,361 km
Kilpailun pituus 70 kierrosta, 305,270 km
Sää Weather-few-clouds.svg Puolipilvinen
Paalupaikka
Kuljettaja Saksa Nico Rosberg (Mercedes)
Paaluaika 1.14,874
Nopein kierros
Kuljettaja Brasilia Felipe Massa (Williams)
Kierrosaika 1.18,504 (kierroksella 58)
Palkintokoroke
Voittaja Australia Daniel Ricciardo (Red Bull)
Toinen Saksa Nico Rosberg (Mercedes)
Kolmas Saksa Sebastian Vettel (Red Bull)

Kanadan Grand Prix 2014 oli Formula 1 -sarjan seitsemäs kilpailu kaudella 2014. Kilpailu ajettiin 8. kesäkuuta Montrealissa sijaitsevalla Circuit Gilles Villeneuven osittaisella katuradalla.

Kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paalupaikalta kauden seitsemänteen osakilpailuun starttasi Mercedeksen Nico Rosberg. Hänen rinnaltaan lähti tallikaveri Lewis Hamilton, ja kolmannesta ruudusta Red Bullin Sebastian Vettel. Ensimmäisessä mutkassa Hamilton yritti ohittaa Rosbergin, mutta Rosberg lukitsi renkaansa ja pakotti Hamiltonin ajamaan ensimmäisen mutkan leveäksi. Tässä tilanteessa Sebastian Vettel onnistui ohittamaan Hamiltonin ja nousi kilpailussa toiseksi. Marussia-kaksikko Jules Bianchi ja Max Chilton kolaroivat radan kolmannessa mutkassa ja molemmat joutuivat keskeyttämään kilpailun heti ensimmäisellä kierroksella. Keskeytys oli Chiltonin F1-uran ensimmäinen, joka tuli hänen 26:ssa GP:ssään. Brittikuski sai seuraavaan kilpailuun kolmen lähtöruudun rangaistuksen. Turva-auto tuli heti radalle.

Turva-auto tuli pois radalta kierroksella 8, jolloin kilpailu jatkui. Hamilton pystyi ohittamaan Vettelin kierroksella 10 nousten takaisin kilpailun kakkoseksi. Caterhamin japanilaiskuljettaja Kamui Kobayashi spinnasi kierroksella 23 radan toisessa mutkassa - Kobayashi keskeytti takajousituksen hajottua samalla kierroksella. Myös Kobayashin tallikaveri Marcus Ericsson joutui keskeyttämään kilpailun kierroksella 7. Kierroksella 37 Mercu-kuskit ajoivat kärjessä muilta karussa, kunnes molempiin autoihin tuli MGU-K vika. He menettivät noin 160 hevosvoimaa ja se rasitti heidän takajarrujaan. Toisten varikkopysähdysten jälkeen Hamilton oli siirtynyt kilpailun kärkeen, mutta ajoi mutkan 10 leveäksi, jolloin Rosberg pääsi Hamiltonin kantaan. Hamilton ajoi seuraavan mutkan suoraksi ja ilmoitti jarrujensa pettäneen. Hamilton keskeytti kierroksella 46. Uusilla renkailla ajaneet saivat kilpailun lopussa muita kiinni. Red Bullin Daniel Ricciardo ohitti itsensä palkinnoille ja kierroksella 67 hän ohitti kilpailun kärjessä olleen Nico Rosbergin. Takana ajavat Vettel, Sergio Pérez ja Felipe Massa taistelivat viimeisestä palkintopallisijasta. Vettel onnistui ohittamaan Pérezin viimeiselle kierrokselle lähdettäessä. Massa yritti tehdä samaa meksikolaiselle, mutta viimeisen kierroksen alkaessa Pérez vaihtoi ensimmäisen mutkan jarrutuksessa ajolinjaansa, jolloin takanatuleva Massa törmäsi häneen. Molemmat paiskautuivat seinille, ja turva-auto tuli vielä viimeisellä kierroksella radalle. Pérez sai seuraavaan kilpailuun viiden lähtöruudun rangaistuksen.

Kilpailun voittoon ajoi Daniel Ricciardo, jolle voitto oli hänen uransa ensimmäinen. Toiseksi ajoi Nico Rosberg ja kolmanneksi Sebastian Vettel. Monien keskeytysten siivittämänä ongelmista kärsinyt Williamsin Valtteri Bottas nousi seitsemänneksi ja Ferrarin Kimi Räikkönen kymmenenneksi. Räikkönen pyörähti kilpailun aikana mutkassa 10, päästen jatkamaan matkaansa. Felipe Massalle jäi kilpailun nopein kierrosaika 1.18,504.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijoitus Numero Kuljettaja Valmistaja Kierrokset Aika/Keskeyttänyt Lähtöruutu Pisteet
1 3 Australia Daniel Ricciardo Red Bull 70 1:39.12.830 6 25
2 6 Saksa Nico Rosberg Mercedes 70 +4,236 1 18
3 1 Saksa Sebastian Vettel Red Bull 70 +5,247 3 15
4 22 Yhdistynyt kuningaskunta Jenson Button McLaren 70 +11,755 9 12
5 27 Saksa Nico Hülkenberg Force India 70 +12,843 11 10
6 14 Espanja Fernando Alonso Ferrari 70 +14,869 7 8
7 77 Suomi Valtteri Bottas Williams 70 +23,578 4 6
8 25 Ranska Jean-Éric Vergne Toro Rosso 70 +28,026 8 4
9 20 Tanska Kevin Magnussen McLaren 70 +29,254 12 2
10 7 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari 70 +53,678 10 1
11† 11 Meksiko Sergio Pérez Force India 69 Kolari 13
12† 19 Brasilia Felipe Massa Williams 69 Kolari 5
13 99 Saksa Adrian Sutil Sauber 69 +1 kier. 16
14† 21 Meksiko Esteban Gutiérrez Sauber 64 ERS Varikko
Kesk. 8 Ranska Romain Grosjean Lotus 59 Takasiipi 14
Kesk. 26 Venäjä Daniil Kvjat Toro Rosso 47 Voimansiirto 15
Kesk. 44 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton Mercedes 46 Jarrut 2
Kesk. 10 Japani Kamui Kobayashi Caterham 23 Jousitus 21
Kesk. 13 Venezuela Pastor Maldonado Lotus 21 Voimayksikkö 17
Kesk. 9 Ruotsi Marcus Ericsson Caterham 7 Turbo 20
Kesk. 4 Yhdistynyt kuningaskunta Max Chilton Marussia 0 Kolari 18
Kesk. 17 Ranska Jules Bianchi Marussia 0 Kolari 19
Lähteet: [1][2]

† = Keskeyttivät kilpailun, mutta ajoivat 90% kilpailupituudesta.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Formula 1 Grand Prix du Canada 2014 Formula1.com. Kesäkuu 2014. Formula One World Championship Limited. Viitattu 9.6.2014. (englanniksi)
  2. http://www.formula1.com/results/season/2014/920/
  3. Kanadassa dramaattinen F1-kilpailu: Mersuille ensimmäinen tappio, Ricciardo voittoon! Aamulehti.fi. 8.6.2014. Alma Media Kustannus Oy. Viitattu 9.6.2014.
Tämä urheiluun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.