Kiinan Grand Prix 2013

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kiina Kiinan Grand Prix 2013
3. osakilpailu 19 osakilpailusta kaudella 2013.
Circuit Shanghai.svg
Päivämäärä 14. huhtikuuta 2013
Sijainti Shanghai International Circuit, Shanghai, Kiina
Ratatyyppi Moottorirata
Radan pituus 5,451 km
Kilpailun pituus 56 kierrosta, 305,066 km
Sää Weather-clear.svg Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja Iso-Britannia Lewis Hamilton (Mercedes)
Paaluaika 1.34,484
Nopein kierros
Kuljettaja Saksa Sebastian Vettel (Red Bull-Renault)
Kierrosaika 1.36,808 (kierroksella 53)
Palkintokoroke
Voittaja Espanja Fernando Alonso (Ferrari)
Toinen Suomi Kimi Räikkönen (Lotus-Renault)
Kolmas Iso-Britannia Lewis Hamilton (Mercedes)

Kiinan Grand Prix 2013 (virallisesti 2013 Formula 1 UBS Chinese Grand Prix) oli Formula 1 -kauden 2013 kolmas osakilpailu, joka ajettiin 14. huhtikuuta Shanghai International Circuitin moottoriradalla Kiinassa.

Viikonlopun aikataulu ja sää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivä Aikataulu Sessio Sää Ilma Rata Kosteus
Paik. Suomi
12. huhtikuuta 10:00–11:30 05:00–06:30 1. vapaat harjoitukset Weather-clear.svg Aurinkoinen 18–20 °C 26–32 °C 17–20 %
14:00–15:30 09:00–10:30 2. vapaat harjoitukset Weather-clear.svg Aurinkoinen 22 °C 31–35 °C 17 %
13. huhtikuuta 11:00–12:00 06:00–07:00 3. vapaat harjoitukset Weather-clear.svg Aurinkoinen 26 °C 33–36 °C 20–25 %
14:00–15:00 09:00–10:00 Aika-ajot Weather-clear.svg Aurinkoinen 27 °C 35–38 °C 12–14 %
14. huhtikuuta 15:00–17:00 10:00–12:00 Kilpailu Weather-clear.svg Aurinkoinen 17–26 °C 26–33 °C 30–56 %
Lähde:[1]

Vapaat harjoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantain ensimmäisissä vapaissa harjoituksissa McLarenin Sergio Pérez ajoi seinään varikon sisääntulossa, samassa paikassa missä Lewis Hamilton osin menetti lähes varman mestaruutensa kaudella 2007. Caterhamin testikuljettaja Ma Qinghua ajoi Charles Picin tilalla.

Aika-ajot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aika-ajoja leimasi ”rengaspeli”, kun Jenson Button, Nico Hülkenberg ja Sebastian Vettel taktikoivat itselleen mahdollisuuden startata kilpailuun kovemmalla rengasseoksella. Vettel tosin teki ratkaisevalla kierroksellaan ajovirheen, minkä vuoksi saksalainen jätti renkaitaan säästääkseen kyseisen kierroksen kesken. Kuitenkin Vetteliltä osattiin tämän tuleva rengastaktiikka tietäen odotttaa vahvaa hyökkäystä tulevan kilpailun loppuvaiheissa. Paalupaikan nappasi Lewis Hamilton, jolle paalu oli ensimmäinen Mercedes-kuljettajana, Kimi Räikkönen ajoi jopa hivenen yllättäen toiseen lähtöruutuun. Epäonnistujiin kuului Mark Webber, jonka autosta loppui polttoaine aika-ajojen toisessa osiossa. Webberillä sitä oli 0,15 litraa, kun tarvittava polttoainemäärä on oltava vähintään 1 litra. Näin ollen Webber pudotettiin koko joukon hännille ja lähti kisaan varikolta.[2]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Osio 1 Osio 2 Osio 3 Lähtöruutu
1 10 Iso-Britannia Lewis Hamilton Saksa Mercedes 1.35,793 1.35,078 1.34,484 1
2 7 Suomi Kimi Räikkönen Iso-Britannia Lotus-Renault 1.37,046 1.35,659 1.34,761 2
3 3 Espanja Fernando Alonso Italia Ferrari 1.36,253 1.35,148 1.34,788 3
4 9 Saksa Nico Rosberg Saksa Mercedes 1.35,959 1.35,537 1.34,861 4
5 4 Brasilia Felipe Massa Italia Ferrari 1.35,972 1.35,403 1.34,933 5
6 8 Ranska Romain Grosjean Iso-Britannia Lotus-Renault 1.36,929 1.36,065 1.35,364 6
7 19 Australia Daniel Ricciardo Italia Toro Rosso-Ferrari 1.36,993 1.36,258 1.35,998 7
8 5 Iso-Britannia Jenson Button Iso-Britannia McLaren-Mercedes 1.36,667 1.35,784 2.05,673 8
9 1 Saksa Sebastian Vettel Itävalta Red Bull-Renault 1.36,537 1.35,343 Ei aikaa 9
10 11 Saksa Nico Hülkenberg Sveitsi Sauber-Ferrari 1.36,985 1.36,261 Ei aikaa 10
11 14 Iso-Britannia Paul di Resta Intia Force India-Mercedes 1.37,478 1.36,287 11
12 6 Meksiko Sergio Pérez Iso-Britannia Mclaren-Mercedes 1.36,952 1.36,314 12
13 15 Saksa Adrian Sutil Intia Force India-Mercedes 1.37,349 1.36,405 13
14 2 Australia Mark Webber Itävalta Red Bull-Renault 1.36,148 1.36,679 22
15 16 Venezuela Pastor Maldonado Iso-Britannia Williams-Renault 1.37,281 1.37,139 14
16 18 Ranska Jean-Éric Vergne Italia Toro Rosso-Ferrari 1.37,508 1.37,199 15
17 17 Suomi Valtteri Bottas Iso-Britannia Williams-Renault 1.37,769 16
18 12 Meksiko Esteban Gutiérrez Sveitsi Sauber-Ferrari 1.37,990 17
19 22 Ranska Jules Bianchi Venäjä Marussia-Cosworth 1.38,780 18
20 23 Iso-Britannia Max Chilton Venäjä Marussia-Cosworth 1.39,534 19
21 20 Ranska Charles Pic Malesia Caterham-Renault 1.39,614 20
22 21 Ranska Giedo van der Garde Malesia Caterham-Renault 1.39,660 21
Lähde:[3]

Kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailun voittaja Fernando Alonso.

Kilpailun startissa paalulta startannut Lewis Hamilton sai hyvän lähdön ja piti kärkisijansa. Puolestaan kakkosruudusta startannut Kimi Räikkönen sai huonon lähdön ja putosi kaksi sijaa. Ferrarit aloittivat kilpailun erittäin vahvalla otteella. Hamilton joutui neljännen kierroksen alussa päästämään sekä Alonson että Massan ohitseen. Seuraavalla kierroksella Esteban Gutiérrez törmäsi Adrian Sutilin perään takasuoran jälkeisessä mutkassa. Varikolla riitti vilskettä jo pari kierrosta tästä eteenpäin, kun suuri osa kärkiryhmästä kävi hakemassa uudet renkaat alleen. Kilpailun kärjessä ajoi tämän jälkeen Hülkenberg perässään Vettel, mutta saksalaiskuskit putosivat taaemmas käytyään varikolla. Mark Webberin murheellinen viikonloppu meni lopullisesti pilalle kilpialussa, ensin Webber kolaroi Jean-Eríc Vergnen kanssa, ja heti seuraavalla kierroksella varikkokäynnin jälkeen Webberin autosta irtosi oikea takapyörä, hän joutui parkkeeraamaan autonsa samaan paikkaan kun aika-ajoissa. Myös Räikkönen otti yhteen törmäten Sergio Pérezin auton perään, välttyen kuitenkin kuin ihmeen kaupalla suuremmilta vaurioilta. Alonso puolestaan ratkaisi voiton itselleen kilpailun keskivaiheen huimalla vauhdillaan, voittaen lopulta selvästi ennen Räikköstä. Vettel oli kilpailun loppuvaiheissa odotetun nopea haettuaan alleen pehmeämpää seosta olevat renkaat vain muutama kierros ennen maalia. Viimeisellä kierroksella Lewis Hamilton ja Sebastian Vettel kävivät kovan taistelun kolmossijasta, Vettel hävisi taistelun kolmannesta sijasta Hamiltonille lopulta vain kahden sekunnin kymmenyksen erolla. Jenson Button ajoi Vettelin tavoin kilpailun läpi kahdella pysähdyksellä, ja sijoittui McLarenin keskinkertaisen suorituskyvyn huomioon ottaen hienosti viidenneksi.

Sunnuntaina uutisoitiin Mark Webberin tehneen viiden vuoden sopimuksen Porsche LMP1 -tallin kanssa Le Mans- ja kestävyyskilpailujen ajamisesta vuodesta 2014 alkaen.[4]

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/Keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 3 Espanja Fernando Alonso Italia Ferrari 56 1.36.26,945 3 25
2 7 Suomi Kimi Räikkönen Iso-Britannia Lotus-Renault 56 +10,168 2 18
3 10 Iso-Britannia Lewis Hamilton Saksa Mercedes 56 +12,322 1 15
4 1 Saksa Sebastian Vettel Itävalta Red Bull-Renault 56 +12,525 9 12
5 5 Iso-Britannia Jenson Button Iso-Britannia McLaren-Mercedes 56 +35,285 8 10
6 4 Brasilia Felipe Massa Italia Ferrari 56 +40,827 5 8
7 19 Australia Daniel Ricciardo Italia Toro Rosso-Ferrari 56 +42,691 7 6
8 14 Iso-Britannia Paul di Resta Intia Force India-Mercedes 56 +51,084 11 4
9 8 Ranska Romain Grosjean Iso-Britannia Lotus-Renault 56 +53,423 6 2
10 11 Saksa Nico Hülkenberg Sveitsi Sauber-Ferrari 56 +56,598 10 1
11 6 Meksiko Sergio Pérez Iso-Britannia McLaren-Mercedes 56 +1.03,860 12
12 18 Ranska Jean-Éric Vergne Italia Toro Rosso-Ferrari 56 +1.12,604 15
13 17 Suomi Valtteri Bottas Iso-Britannia Williams-Renault 56 +1.33,861 16
14 16 Venezuela Pastor Maldonado Iso-Britannia Williams-Renault 56 +1.35,453 14
15 22 Ranska Jules Bianchi VenäjäMarussia-Cosworth 55 +1 kierros 18
16 20 Ranska Charles Pic Malesia Caterham-Renault 55 +1 kierros 20
17 23 Iso-Britannia Max Chilton Venäjä Marussia-Cosworth 55 +1 kierros 19
18 21 Alankomaat Giedo van der Garde Malesia Caterham-Renault 55 +1 kierros 21
Kesk. 9 Saksa Nico Rosberg Saksa Mercedes 21 Jousitus 4
Kesk. 2 Australia Mark Webber Itävalta Red Bull-Renault 15 Rengas Varikko
Kesk. 15 Saksa Adrian Sutil Intia Force India-Mercedes 5 Kolari (Gutiérrez) 13
Kesk. 12 Meksiko Esteban Gutiérrez Sveitsi Sauber-Ferrari 4 Kolari (Sutil) 17
Lähde:[5][6]

Johtokierrokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kuljettaja Talli Kierrokset
10 Iso-Britannia Lewis Hamilton Mercedes 1–4
3 Espanja Fernando Alonso Ferrari 5
4 Brasilia Felipe Massa Ferrari 6
11 Saksa Nico Hülkenberg Sauber-Ferrari 7–14
5 Iso-Britannia Jenson Button McLaren-Mercedes 15–20
3 Espanja Fernando Alonso Ferrari 21–23
1 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault 24–28
3 Espanja Fernando Alonso Ferrari 29–41
1 Saksa Sebastian Vettel Red Bull-Renault 42
3 Espanja Fernando Alonso Ferrari 43–56

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]