Kitee
| Kitee | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Karjalan maakunta |
| Seutukunta | Keski-Karjalan seutukunta |
| Kuntanumero | 260 |
| Perustettu | 1631 |
| – kaupungiksi | 1992 |
| Kuntaliitokset | Kesälahti (2013) |
| Kokonaispinta-ala |
1 724,38 km² 60:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 1 253,82 km² |
| – sisävesi | 470,56 km² |
| Väkiluku |
9 686 99:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 7,73 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 11,2 % |
| – 15–64-v. | 51,8 % |
| – yli 64-v. | 37,0 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,5 % |
| – muut | 6,4 % |
| Kunnallisvero |
8,10 % 242:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kaupunginjohtaja | Kirsi Hämäläinen |
| Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
| 2009–2012[6] • Kesk. • SDP • Kok. • KD • Vihr. |
16 10 5 3 1 |
| www.kitee.fi | |
Kitee (aik. ruots. Kides) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa. Kunnassa asuu 9 686 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 1 724,38 km2, josta 470,56 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,73 asukasta/km2. Kiteen naapurikunnat ovat Parikkala, Rääkkylä, Savonlinna ja Tohmajärvi.
Kitee on perustettu vuonna 1631 ja siitä tuli kaupunki vuonna 1992. Viime sodissa kunnan pinta-alasta 122 neliökilometriä luovutettiin Neuvostoliitolle, jonka seurauksena noin 1 000 asukasta joutui evakkoon.
Kylät
Haapasalo, Haarajärvi, Hammaskallio, Heinoniemi, Jaakkima, Juurikka, Kantosyrjä, Kiteenkylä, Kiteenlahti, Kontiola, Kunonniemi, Lahdenkylä, Leinovaara, Loukunvaara, Misola, Muljula, Niinikumpu,Nivunki, Närsäkkälä, Ojamäki, Piimäjärvi, Potoskavaara, Puhos, Puhossalo, Päätye, Riihijärvi, Rokkala, Ruppovaara, Satulavaara, Suoparsaari, Suorlahti, Särkijärvi, Säynejärvi, Taipale, Tasapää, Tolosenmäki, Varmoniemi, Välivaara
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Uskonnolliset yhteisöt
Kiteellä toimii evankelisluterilainen Kiteen seurakunta[8]. Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[9] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Keski-Karjalan Rauhanyhdistys[10][11]. Lisäksi Luther-säätiöllä on paikkakunnalla jumalanpalvelusyhteisö, jonka jumalanpalveluksia pidetään ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa[12].
Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Kiteen helluntaiseurakunta[13] sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kiteen Vapaaseurakunta[14]. Lisäksi ortodoksisen kirkon Joensuun seurakunnalla on Kiteellä Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko[15], jossa järjestetään jumalanpalveluksia[16].
Järviä
Orivesi, Karjalan Pyhäjärvi, Kiteenjärvi, Ätäskö, Heinäjärvi, Pieniheinäjärvi, Särkijärvi, Hyypii, Pitkäjärvi, Säynejärvi, Lautakko, Paasselkä (Paasivesi), Piimäjärvi.
Nähtävyyksiä
- Kivikirkko, jonka on suunnitellut Frans Anatolius Sjöström
- Ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden ja pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko (1998)
- Kiteen eläinpuisto
- Suomen pisin pienoisrautatie (kiskoja on yhteensä 250 metriä). [17]
- Suomen vanhin ja suurin yhtenäinen lehtikuusimetsä, Koivikon lehtikuusimetsä (Arppe, 1847)[18]
- Kotiseutumuseo entisessä viljamakasiinissa
- Heinäjärven vanha mylly
- Elias Lönnrotin muistomerkki Potoskavaaran Piimälässä
- Vanha Puhos (Arppe ja höyrylaiva Ilmarinen, vanha mylly, Perinnekonepäivät)
- Kiteen Meijerinranta
- Aquapark, vesipuisto
Liikenne
Kiteen rautatieasema sijaitsee Tolosenmäessä. Valtatie 6 kulkee Puhoksen ja Tolosenmäen kautta. Kiteen keskustan kautta kulkevat seututiet 486 ja 487. Kiteen lentokenttä on miehittämätön.
Kuntaliitossuunnitelmat
Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Rääkkylän kanssa 2007-2008. Kuitenkin 25.3.2008 Kiteen kaupunginvaltuusto päätti luopua liitosaikeista. Samanlaisen päätöksen teki Rääkkylän kunnanvaltuusto samana päivänä.[19] Tohmajärvi on torjunut kuntaliitosselvitykset Kiteen ja muun Keski-Karjalan kanssa 2000-luvulla kahdesti, 2007 ja 2011.
Vuoden 2012 keväällä Kitee neuvotteli kuntaliitoksesta Kesälahden kanssa. Sekä Kiteen että Kesälahden valtuustot hyväksyivät kuntaliitossopimuksen 26.4.2012 ja liitos tuli voimaan 2013 alussa. [20]
Keskustaajama
Kiteen keskustaajamassa asuu noin 6000 ihmistä [21] ja se on Pohjois-Karjalan kolmanneksi suurin taajama asukasmäärällä laskettuna. Keskustassa sijaitsevat kaupungintalo, terveyskeskus ja valtion virastotalo, jossa toimii Kiteen poliisi, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä verotoimiston pisteet. Urheilutalo-uimahalli Vespeli, jäähalli ja hyppyritorni ovat Hutsin urheilukeskuksessa keskustan laitamilla. Keskustassa ovat myös Hutsin koulu (vuosiluokat 1-6) ja Arppen koulu (vuosiluokat 1-9) ja Kiteen lukio, joista kaksi jälkimmäistä muodostaa yhdessä päiväkoti Kiepin ja kaupunginkirjaston kanssa Koulunmäen koulukeskuksen. Päivittäistavarakauppoja on S-Market sekä K-supermarket, joka on samalla kauppakeskus Kupiainen. Keskustan laidalla on Tokmanni. Vastapäätä supermarkettia on kaupungin toinen kauppakeskus, Kiteen kauppakeidas, jossa toimii muun muassa huonekaluliike Stemma ja huoltoliike Motormesta. Huoltoasemia keskustassa on ABC:n ja Teboilin huoltoasemat. Ravintoloita on Hotelli-Ravintola Kiteenhovi ja Ravintola Karhu. Kiteen keskustassa on myös kaksi autokauppaa, Veljekset Laakkosen sivutoimipiste sekä Autokonetalo Washcko. Useita pienempiä liikkeitä löytyy päätien varrelta, muun muassa kellosepänliike, grilli, varaosaliike, Tekniset, Expert jne. Keskustaajamassa on myös selvät kerrostalo- ja rivitaloalueet omakotitaloalueiden ohella.
Muuta
Kaupungin suurimmat teollisuusyritykset ovat Puhos Board (lastulevytehdas), Hexion Oy (liimatehdas), Stora Enso, Timber Oy (saha), Kidex Oy (huonekalutehdas), Marimekko ja Kivisampo (kivimurskaamo).
Kiteellä on erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paikkakunnalla on peruskoulu, lukio, Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Keski-Karjalan kansalaisopisto, Keski-Karjalan musiikkiopisto, Kiteen evankelinen kansanopisto, Kiteen kuvataidekoulu (Keski-Karjalan kansalaisopisto) sekä muuta aikuiskoulutusta.
Kitee on kuuluisa pontikkaperinteestään (mm. Kiteen kirkas ja Juurikan tähkä) ja on tunnettu myös pesäpallokaupunkina. Sen joukkue Kiteen Pallo -90 (KiPa-90) on voittanut kolme Suomen-mestaruutta, viimeksi 2005.
Kitee on myös kuuluisan metalliyhtye Nightwishin kotikaupunki. Kiteellä on karting-rata, joka sijaitsee Ruppovaaralla.
Huolimatta voimakkaasta teollistumisestaan 1970-luvulla, Kitee on muuttotappiokunta, jonka väkiluku on laskenut melko tasaisesti huippuvuodesta 1953 (12981 as.). Vuonna 2005 väkiluku alitti 10 000 asukkaan rajan ensimmäisen kerran 150 vuoteen. [22]
Tunnettuja kiteeläisiä
- Tuomas Holopainen, muusikko
- Johanna Kurkela, laulaja (s. Lumijoki) [23]
- Jukka Nevalainen, muusikko
- Erkki Palosuo, professori
- Heikki Karppanen, professori
- Heli Pirhonen, Miss Suomi 1995
- Pasi Pirinen, pesäpalloilija
- Miitta Sorvali, näyttelijä
- Unto Tarkkonen, kirjailija
- Eeva Tenhunen, kirjailija
- Tarja Turunen, muusikko
- Emppu Vuorinen, muusikko
- Arppen suku, erityisesti Nils Ludvig Arppe
Kesäasukkaita
- Aulis Gerlander, hallitusneuvos [24]
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 24.3.2009.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kiteen ev.lut. seurakunta Kiteen ev.lut. seurakunta. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Keski-Karjalan Rauhanyhdistys ry Kauppalehti.fi. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kitee Suomen Luther-säätiö. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kiteen helluntaiseurakunta Kiteen helluntaiseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kiteen Vapaaseurakunta Kiteen Vapaaseurakunta. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Pyhäköt Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Jumalanpalvelukset Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 23.7.2011.
- ↑ Kiteen pienoisrautatiekerho
- ↑ Puhoksen patruuna (pdf) Kitee.fi: Kiteen kaupunki. Viitattu 27.7.2007.
- ↑ Karjalainen 25.3.2008
- ↑ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/kitee-ja-kesalahti-hyvaksyivat-kuntaliitoksen/art-1288464982788.html?pos=1288423908673
- ↑ http://www.kitee.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kitee/esittely/taskutietoa.htx
- ↑ http://www.kitee.fi/dman/Document.phx?documentId=hi07709092423230&cmd=download
- ↑ Haastattelu Pohjois-Karjalan radion (Yle) ohjelmassa "Pohjois-Karjalan aamu", 19.10.2012
- ↑ Apu 28. helmikuuta 2005
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kitee Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||