Harjavallan vesivoimalaitos alajuoksulta kuvattuna.
Vesivoimalaitokset eli vesivoimalat [ 1] tuottivat aluksi mekaanista energiaa teollisuuden tarpeisiin. Sähkölaitteiden yleistyessä muun muassa sähkömoottoreiden myötä 1900-luvun alussa vesivoiman tuotanto muuttui mekaanisen energian tuotannosta sähköenergian tuotannoksi.
Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesisähkövoimalaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella . Imatrankosken vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1928. Se oli 178 megawatin tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin[ 2] , mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen vuoden 2011 tehonnostossa 182 MW:n teholla[ 3] . Imatrankosken 3. koneiston tehonnoston jälkeen vuonna 2014 siitä tuli 185 MW:n tehollaan jälleen Suomen suurin vesivoimalaitos.
Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250 kappaletta. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[ 4]
Voimalaitosten tehot ovat ensisijaisesti peräisin Energiaviraston ylläpitämästä Suomen virallisesta voimalaitosrekisteristä, toissijaisesti muista lähteistä. Tehoarvo on nimellinen maksimiteho.[ 5]
Suuret voimalaitokset (yli 100 MW, 10 kpl, teho yhteensä 1 385 MW)
Voimalaitos
Teho (MW)
Vuosienergia (GWh/a)
Putouskorkeus (m)
Joki/vesistö
Kunta
Rakennusvuosi
Perustaja/omistaja
Imatra
192
1 000
25,0
Vuoksi
Imatra
1929
Imatran Voima /Fortum
Petäjäskoski
182
687
23
Kemijoki
Rovaniemi
1957
Kemijoki Oy
Pirttikoski
152
581
26,0
Rovaniemi
1959
Pyhäkoski
146
555
32,3
Oulujoki
Muhos
1951
Imatran Voima/Fortum
Seitakorva
144
511
24,0–17,0
Kemijoki
Kemijärvi
1963
Kemijoki Oy
Taivalkoski
133
541
20,0
Keminmaa
1976
Ossauskoski
124
501
15,5
Tervola
1966
Isohaara
106
310
12,0
Keminmaa
1949
PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Harjavalta
105
430
26,4
Kokemäenjoki
Nakkila
1939
Länsi-Suomen Voima
Valajaskoski
101
365
11,5
Kemijoki
Rovaniemi
1960
Kemijoki Oy
Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW, 27 kpl, teho yhteensä 934 MW)
Voimalaitos
Teho (MW)
Vuosienergia (GWh/a)
Putouskorkeus (m)
Joki/vesistö
Kunta
Rakennusvuosi
Perustaja/omistaja
Utanen
58[ 5]
255
15,7
Oulujoki
Utajärvi
1957
Oulujoki /Fortum
Jylhämä
55[ 5]
200
14,0–11,0
Vaala
1951
Pälli
51[ 5]
240
13,9
Muhos
1954
Montta
47[ 5]
195
12,2
Muhos
1957
Kolsi
45[ 5]
173
12,5
Kokemäenjoki
Kokemäki
1945
Kolsin Vesivoimantuotanto
Aittokoski
45[ 5]
125
28,8
Emäjoki /Oulujoki
Suomussalmi
1960
Oulujoki/Fortum
Merikoski
42[ 5]
289
11,0
Oulujoki
Oulu
1954
Oulun Energia
Pahkakoski
42[ 5]
180
20,5[ 7]
Iijoki
Ii
1961
PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Maalismaa
39[ 5]
18,3[ 8]
Oulu
1967
Kierikki
38[ 5]
160
18,2[ 9]
1965
PVO-Vesivoima
Seitenoikea
38[ 5]
125
15,6
Emäjoki/Oulujoki
Ristijärvi
1961
Oulujoki/Fortum
Porttipahta
35
100
30
Kitinen
Sodankylä
1981
Kemijoki Oy
Voikkaa
33[ 5]
178
8,6[ 10]
Kymijoki
Kouvola
1929
/UPM-Kymmene
Haapakoski
33[ 5]
130
16,0[ 11]
Iijoki
Oulu
1963
PVO-Vesivoima
Kaltimo
32[ 5]
135
10,0
Pielisjoki /Vuoksi
Joensuu
1958
Kaukas/UPM-Kymmene
Kuusankoski
30[ 5]
180
9,2[ 10]
Kymijoki
Kouvola
1945
/UPM-Kymmene
Mankala
30[ 5]
130
8,1[ 10]
Kymijoki
Iitti
1950
Mankala Oy Ab (Helen) [ 12]
Myllykoski
29[ 5]
150
7[ 10]
Kymijoki
Kouvola
1929
Voimapato[ 13]
Kurkiaska
27
83
12,5
Kitinen
Sodankylä
1992
Kemijoki Oy
Jumisko
26[ 5]
90
96,0
Askanjoki /Kemijoki
Kemijärvi
1954
PVO-Vesivoima
Kokkosniva
25
79
11,5
Kitinen
Pelkosenniemi
1990
Kemijoki Oy
Ahvenkoski
24[ 5]
110
11,3[ 10]
Kymijoki
Pyhtää
1933
E-G /Mankala[ 12]
Leppikoski
24[ 5]
75
11,1–13,3
Kiehimänjoki /Oulujoki
Paltamo
1963
Oulujoki/Fortum
Koivukoski III
24[ 5]
73
15-17
Kajaaninjoki
Kajaani
1995
Kainuun Voima Oy
Kuurna
21[ 5]
115
6,9
Pielisjoki /Vuoksi
Kontiolahti
1971
Kuurnan Voima Oy/PKS
Vajukoski
21
69
16
Kitinen
Sodankylä
1984
Kemijoki Oy
Anjalankoski
20[ 5]
130
9,7[ 10]
Kymijoki
Kouvola
1983
Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW, 15 kpl, teho yhteensä 212 MW)
Voimalaitos
Teho (MW)
Vuosienergia (GWh/a)
Putouskorkeus (m)
Joki/vesistö
Kunta
Rakennusvuosi
Perustaja/omistaja
Äetsä
20[ 5]
60
6,0[ 14]
Kokemäenjoki
Sastamala
1921 , uusi voimalaitos 1996
W. Rosenlew & Co Oy [ 15] /UPM-Kymmene
Keltti
19[ 5]
6,1[ 10]
Kymijoki
Kouvola
1940
/UPM-Kymmene
Lieksankoski
18[ 5]
79
11,4
Lieksanjoki /Vuoksi
Lieksa
1960
Kemijoki Oy
Inkeroinen
17
80
9,7
Kymijoki
Kouvola
1922
Pankakoski
16[ 5]
68
10,2
Lieksanjoki/Vuoksi
Lieksa
1964
Kurittukoski
15
42
11
Kitinen
Sodankylä
1987
Tyrvää
14[ 5]
70
6,8
Kokemäenjoki
Sastamala
1950/2002
Tyrvään Voima Oy[ 15] /UPM-Kymmene
Ämmä
14[ 5]
37
10-13
Emäjoki /Oulujoki
Suomussalmi
1959
Fortum
Permantokoski
13[ 5]
51
24
Raudanjoki /Kemijoki
Rovaniemi
1960
Kemijoki Oy
Kallioinen
12[ 5]
43
9
Ontojoki /Oulujoki
Sotkamo
1957
Kajaani Oy /UPM-Kymmene
Katerma
12[ 5]
10
Kuhmo
1950
Portimokoski
11[ 5]
34
16,5
Tengeliönjoki /Tornionjoki
Ylitornio
1987
Tornionlaakson Voima Oy
Matarakoski
11
31
7
Kitinen
Sodankylä
1995
Kemijoki Oy
Korkeakoski
10[ 5]
13
Kymijoki
Kotka
1926
Kolsin voima Oy
Vuolenkoski
10[ 5]
3,5[ 10]
Iitti
1958
Pato Oy/Voimapato [ 13]
Pienvesivoimalaitokset (1–10 MW, 26 kpl)
Voimalaitos
Teho (MW)
Vuosienergia (GWh/a)
Putouskorkeus (m)
Joki/vesistö
Kunta
Rakennusvuosi
Perustaja/omistaja
Kelukoski
9,8
38
7
Kitinen
Sodankylä
2001
Kemijoki Oy
Tammerkoski, keskiputous
8,6[ 5]
5,7
Tammerkoski /Kokemäenjoki
Tampere
1932
Tampereen sähkölaitos
Hietamankoski
7,6 [ 16]
27 [ 16]
13,5 [ 16]
Saarijärven reitti /Kymijoki
Äänekoski
1966
Hietamankoski Oy / Vattenfall Sähköntuotanto Oy
Kyrkösjärven voimalaitos
7,4
23 (2020)[ 17]
42
Kyrkösjärven tekojärvi
Seinäjoki
1980
Seinäjoen Energia
Pitkämön Tekojärvi ja Niileksen voimalaitos
7,0
28,5 + 12,7
Kyrönjoki, Jalasjoki ja Kauhajoki
Kurikka
1971
Jyllinkosken Sähkö Oy
Puntarikoski
6,9[ 5]
11
11,7
Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava)/Vuoksi
Kontiolahti
1957
PKS
Palokki
6,8[ 5]
29,5
20,7
Kermajärvi
Heinävesi
1961
/PKS
Karjalankoski
Nilsiän reitti
Kuopio
Juankoski
5,8
20
6,5
1995
Savon Voima
Kuhankoski (uusi)
5
35
3,5–4,0
Saraavesi /Kymijoki
Laukaa
2023
Koskienergia
Huruskoski
4,8lähde?
28
5,3
Huruskoski /Vuoksi
Varkaus
1912
A. Ahlström Oy/Stora Enso
Tammerkoski, Alakoski
4,6[ 5]
5,0
Tammerkoski/Kokemäenjoki
Tampere
1937
Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas [ 18]
Klåsarö
4,5[ 5]
30
3,1[ 10]
Kymijoki
Pyhtää
1983
/Mankala (Helen) [ 12]
Tammerkoski, Finlayson
4,2[ 5] [ 19] [ 20]
7,3
Tammerkoski/Kokemäenjoki
Tampere
1926
Finlayson / Tampereen sähkölaitos
Vaajakoski
3,6[ 5]
20
2
Vaajavirta /Kymijoki
Jyväskylä
1942
/Suur-Savon Sähkö
Ruskeakoski
3,3[ 5]
15
20,0
Jänisjoki
Joensuu
1957
/PKS
Verla
3,3
16
6,2
Mäntyharjun reitti
Kouvola , Verla
1954, 1994
KSS Energia Oy
Kuhankoski
3,2[ 5]
3,5
Saraavesi /Kymijoki
Laukaa
1923
/Koskienergia
Leuhunkoski
3,2[ 5]
13 [ 16]
8,8[ 21]
Saarijärven reitti /Kymijoki
Saarijärvi
1961
Saarijärven Voima Oy / Vattenfall Sähköntuotanto Oy
Tammerkoski, Tampella
3,0[ 5]
7,8[ 22]
Tammerkoski/Kokemäenjoki
Tampere
1916
Tampereen sähkölaitos
Kaaranneskoski
2,8[ 5]
16
Tengeliönjoki /Tornionjoki
Pello
1954
Aavasaksa Oy / Tornionlaakson Voima Oy
Koivukoski I ja II
2,6[ 5]
9
Kajaaninjoki
Kajaani
1943 /2010
Kainuun Voima Oy
Kuokkastenkoski
2[ 5]
5
10,0
Valtimonjoki /Vuoksi
Nurmes
1990
Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Vääräkoski
1,8[ 5]
8,5
7,5
Jänisjoki
Tohmajärvi
1992
/PKS
Venetpalo
1,8[ 5]
7,5
15,5
Pyhäjoki
Kärsämäki
1960
/Vattenfall
Juntolankoski
1,8[ 5]
3,9
13,6
Paimionjoki
Paimio
1920
/Koskienergia
Kalajärvi
1,8[ 5]
4 (2020)[ 17]
Kalajärven tekojärvi
Seinäjoki
1978
Seinäjoen Energia
Koivukoski
1,8[ 5]
4,5[ 10]
Kymijoki
Kotka
1933
/Statkraft /Kolsin Vesivoimantuotanto
Saario
1,6[ 5]
6,3
6,5
Jänisjoki
Tohmajärvi
1984
/PKS
Ämmäkoski
1,6[ 5]
6,5
Kajaaninjoki
Kajaani
1917 /2010
Kainuun Voima Oy
Vihtakoski
1,5[ 5]
6,9
8,3
Jänisjoki
Joensuu
1952
/PKS
Askalankoski
1,3[ 5]
4,6
14
Paimionjoki
Paimio
1936
/Koskienergia
Parantalankoski [ 23]
1,2 [ 24]
3,0
13,0
Saarijärven reitti /Kymijoki
Äänekoski
1960
Parantalankosken Voima Oy /Koskienergia
Minivesivoimalat (alle 1 MW, 26 kpl, puutteita)
Voimala
Teho (MW)
Vuosienergia (GWh/a)
Putouskorkeus (m)
Joki/vesistö
Kunta
Rakennusvuosi
Perustaja/omistaja
Puhos
0,8
1,5
3,7
Puruvesi /Vuoksi
Kitee
1961
/PKS
Jokioinen
0,75
3,4
9
Loimijoki /Kokemäenjoki
Jokioinen
1926 /1999
Ferraria /Fortum /Koskienergia
Hourunkoski (Pyhäjoki)
0,74[ 25]
3,7
6,0
Pyhäjoki
Pyhäjoki
/Koskienergia
Kalliokoski (Pyhäjärvi)
0,7[ 25]
2,7
6,0
Pyhäjärvi
Vesikoski
0,7[ 25]
7,1
Siuronkoski
0,7[ 26]
4
Siuron reitti/ Kokemäenjoki
Nokia
Nokia /Virolan Puutarha[ 27]
Haapakoski (Haapavesi)
0,6[ 25]
2,5
Pyhäjoki
Haapavesi
/Koskienergia
Louhikoski (purettu 2022)
0,5
2,2
11,0
Saramojoki
Nurmes
1987
Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Pirttikoski (Kaustinen)
0,5
2,2
3,5
Perhonjoki
Kaustinen
1917
Kaustisen Sähkö-Sahakone osuuskunta/Killin Voima Oy
Pappilankoski
0,5
1,9
7,3
Eurajoki
Eurajoki
1924 /2008
Paneliankosken Voima Oy
Arrakoski
0,5
1,7
20
/Kymijoki
Padasjoki
1965
Oksasen yrtit ja salaatit
Jolmankoski
0,5
5
Tengeliönjoki /Tornionjoki
Ylitornio
1955
Aavasaksa Oy / Tornionlaakson Voima Oy
Kalliokoski (Jämsä)
0,5
2,9
5,5
Suolijoki /Jämsänjoki
Jämsä
1949 /1995
Koskienergia Oy
Nahkionkoski
0,43
9,8
Karjaanjoki
Karkkila
1924
Virtaa
0,4 [ 28]
2,5 [ 28]
3,54 [ 28]
Kymijoki
Sysmä
1956
Hiitolanjoen Voima Oy
Ediskoski
0,4[ 10]
3,0
9,1[ 10]
Kymijoki
Pyhtää
1990
/Mankala (Helen) [ 12]
Puuppolankoski
0,4
1
15,0
Autiojoki / Kymijoki
Jyväskylä
1964
Koskienergia Oy
Makkarakoski
0,39
2,4
3,5
Noormarkunjoki
Pori
1914 /2013
A. Ahlström Oy
Lapinkosken voimalaitos
0,33
Lapinjoki
Rauma
Juvankoski
0,3
5,0
14
Paimionjoki
Lieto
1916
/Koskienergia
Paneliankoski
0,3
1,6
6,1
Eurajoki
Eura
1921 /1961
Paneliankosken Voima Oy
Halkiankoski
0,3
1,5
10
Mustijoki
Pornainen [ 29]
1930-luku[ 30]
Nivos Energia [ 31] [ 32]
Huopanankoski
0,3[ 33]
1,2
7,3
Huopanankoski
Viitasaari
/Koskienergia Oy [ 34]
Kantturakoski
0,2
1
6
Virojoki
Virolahti
1924
Kantturakosken Vesivoima Oy
Pajarin vesivoimalaitos [ 35] [ 36]
0,2
0,8
8,3
Iijoki
Ii
1988
PVO-Vesivoima Oy
Vanhankaupunginkoski
0,2
Vantaanjoki
Helsinki
1876 [ 37]
Voimalamuseo
Kuhalankoski
0,1–0,2
0,8
Loimijoki
Forssa
1900-luvun alku / Uudelleen 2010
Forssa Oy, /Oy Finlayson-Forssa Ab, Nyk. Eros Power Ky
Eurakoski
0,1
0,5
2,7
Eurajoki
Eura
2006
Eurakosken Woima Oy
Lokka
0,1
0,5
7-12
Luironjoki
Sodankylä
1967
Kemijoki Oy
↑ Kielitoimiston sanakirja (Sanakirjahaku sanalle voimalaitos: "voimalaitos = voimala") Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio . 6.6.2018. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 6.4.2019.
↑ An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
↑ Kemijoki Oy [vanhentunut linkki ] Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos
↑ Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Arkistoitu 17.4.2013. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi)
↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm Voimalaitosrekisteri (Excel) (Energiaviraston ylläpitämä lakisääteinen Suomen voimalaitosrekisteri) energiavirasto.fi . Arkistoitu 7.4.2019. Viitattu 7.4.2019.
↑ Raasakka Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 16.10.2016. Viitattu 9.6.2017.
↑ Pahkakoski Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017.
↑ Maalismaa Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017.
↑ Kierikki Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 9.6.2017.
↑ a b c d e f g h i j k l Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus . Viitattu 15.11.2010.
↑ Haapakoski Pohjolan Voiman kotisivut . Arkistoitu 22.6.2016. Viitattu 10.6.2017.
↑ a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010.
↑ a b Voimapato Oy:stä, entisestä Pato Osakeyhtiöstä, Oulun Energian toimintakertomuksessa (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Kokemäenjoen käyttötieto (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ a b Fokus, 4. osa . Otava, 1965.
↑ a b c d Andersson, Axel: Fiskvägar vid småskaliga vattenkraftverk – lösningar för fiskars uppvandring och nedvandring vid kraftverk i Saarijärvileden (PDF) (diplomityö) aaltodoc.aalto.fi . 25.5.2015. Espoo: Aalto-yliopisto. Viitattu 2.6.2023. (ruotsiksi)
↑ a b Vuosikertomus 2020: Vastuuta ympäristöstä Seinäjoen energia.
↑ Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m
↑ Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) , s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4
↑ Tampereen sähkölaitoksen voimalaitokset tampereensahkolaitos.fi . Arkistoitu 21.4.2017. Viitattu 12.6.2017.
↑ Saarijärven kalatiet Vattenfall . Viitattu 1.7.2020.
↑ Voimalaitos Akseli – Pirkanmaan teollisuushistoria . Tampere: Tampereen kaupunki, 2003. Viitattu 8.1.2020.[vanhentunut linkki ]
↑ Vesirakentaja sivusto 5.9.2009 (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Kymijoen vesistön yläosan vesienkäytön kokonaissuunnitelma (PDF) (raportti nro 122, sivut 114, 122, 125) 1977. Helsinki: Vesihallitus. Viitattu 12.6.2023.
↑ a b c d Leiviskä, Pekka ja Latvala, Veli-Pekka: Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma (pdf) 13.11.2009. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus. Viitattu 13.5.2015.
↑ Energiaviraston voimalaitosrekisteri energiavirasto.fi . Arkistoitu 17.8.2017. Viitattu 17.8.2017.
↑ Virolan Puutarha oksasenyrtit.com . Viitattu 17.8.2017.
↑ a b c Valitukset vesitalousasiassa (PDF) (diaarinumerot: 00335/18/5202, 00336/18/5202, 00337/18/5210) ekpk.fi . 18.03.2019. Vaasa: Vaasan hallinto-oikeus. Viitattu 12.1.2022.
↑ Halkiankosken voimalaitos ÅF-Consult Oy, Hydro Power. Arkistoitu 13.9.2019. Viitattu 29.12.2019.
↑ Wahlström, Marko: Minivesivoima virtaa Halkialla. Itäväylä , 10.6.2015. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 29.12.2019.
↑ Toiviainen, Antti: Halkiankosken voimala siirtyi Mäntsälän Sähkön omistukseen. Uusimaa , 31.5.2001. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 29.12.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Nivos Energia Oy Kauppalehti. Viitattu 29.12.2019.
↑ Oy Vesirakentaja - Suomen vesivoimalaitokset web.archive.org . 6.6.2018. Arkistoitu 6.6.2018. Viitattu 12.9.2021.
↑ Vesivoimahankkeet Energiateollisuus . Viitattu 12.9.2021.
↑ Huusko, R. & al.: Lohikalojen alusvaellus Iijoessa: Turkimustuloksia ja alasvaellusreittien yleissuunnitelma , s. 8. Helsinki: Luonnonvarakeskus, 2018. 45/2018 ISBN 978-952-326-624-7 Teoksen verkkoversio (PDF) .
↑ Alatalo, Hannu & Hautala, Arto & Pohjamo, Timo (Maveplan Oy): Raasakan vanha uoma – Raasakan vanhan uoman pohjapadot lohen elinympäristönä? Vaihtoehtotarkastelu patojen mahdolliselle purkamiselle ja
uoman entisöinnille , s. 3. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto, 2016. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.8.2024).
↑ Vanhankaupungin vesivoimala Helen . Arkistoitu 23.1.2016. Viitattu 29.8.2017.