Vesivoimalat Suomessa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Harjavallan voimalaitos alajuoksulta kuvattuna.

Vesivoimalaitokset eli vesivoimalat[1] ovat olleet aluksi mekaanisen energian tuotantoa varten perustettuja sahojen ja myllyjen voimaloita. Sähkölaitteiden yleistyessä muun muassa sähkömoottoreiden myötä 1900-luvun alussa vesivoiman tuotanto muuttui mekaanisen energian tuotannosta sähköenergian tuotannoksi.

Suomen ensimmäinen sähköä tuottava vesisähkövoimalaitos otettiin käyttöön 22. syyskuuta 1891 Tampereella. Imatrankosken vesivoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 1928. Se oli 178 megawatin tehollaan vuoteen 2011 asti Suomen suurin[2], mutta Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski ohitti sen vuoden 2011 tehonnostossa 182 MW:n teholla[3]. Imatrankosken 3. koneiston tehonnoston jälkeen vuonna 2014 siitä tuli 185 MW:n tehollaan jälleen Suomen suurin vesivoimalaitos.

Suomessa vesivoimalaitoksia on noin 250 kpl. Yli 10 MW:n laitoksia näistä on noin 60.[4]

Luettelo vesivoimalaitoksista Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitosten tehot ovat ensisijaisesti peräisin Energiaviraston ylläpitämästä Suomen virallisesta voimalaitosrekisteristä, toissijaisesti muista lähteistä. Tehoarvo on nimellinen maksimiteho.[5]

Suuret voimalaitokset (yli 100 MW, 10 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Imatra 192[5] 1000 25,0 Vuoksi Imatra 1928 Imatran Voima/Fortum
Petäjäskoski 182[5] 687 20,5 Kemijoki Rovaniemi 1957 Kemijoki
Pyhäkoski 146[5] 555 32,3 Oulujoki Muhos 1951 Imatran Voima/Fortum
Taivalkoski 133[5] 536 20,0 Kemijoki Keminmaa 1976 Kemijoki
Pirttikoski 131[5] 581 26,0 Kemijoki Rovaniemi 1959 Kemijoki
Seitakorva 130[5] 511 24,0–17,0 Kemijoki Kemijärvi 1963 Kemijoki
Ossauskoski 124[5] 501 15,5 Kemijoki Tervola 1966 Kemijoki
Isohaara 106[5] 310 12,0 Kemijoki Keminmaa 1949 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Harjavalta 105[5] 430 26,4 Kokemäenjoki Nakkila 1939 Länsi-Suomen Voima
Valajaskoski 101[5] 365 11,5 Kemijoki Rovaniemi 1960 Kemijoki
Suurehkot voimalaitokset (60-100 MW, 6 kpl)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Vanttauskoski 95[5] 448 22,0 Kemijoki Rovaniemi 1970 Kemijoki
Nuojua 85[5] 355 22,0 Oulujoki Vaala 1955 Oulujoki/Fortum
Pamilo 85[5] 265 49,4 Koitajoki/Vuoksi Joensuu 1955 Pamilo Oy (Vattenfall)
Melo 70[5] 200 19,5 Kokemäenjoki Nokia 1971 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Tainionkoski 66[5] 330 7,8 Vuoksi Imatra 1949 Imatran Voima/Fortum
Raasakka 60[5] 230 21,0[6] Iijoki Ii 1970 PVO-Vesivoima
Keskikokoiset voimalaitokset (20–60 MW, 21 kpl, puutteita)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Utanen 58[5] 255 15,7 Oulujoki Utajärvi 1957 Oulujoki/Fortum
Jylhämä 55[5] 200 14,0–11,0 Oulujoki Vaala 1951 Oulujoki/Fortum
Pälli 51[5] 240 13,9 Oulujoki Muhos 1954 Oulujoki/Fortum
Montta 47[5] 195 12,2 Oulujoki Muhos 1957 Oulujoki/Fortum
Kolsi 45[5] 173 12,5 Kokemäenjoki Kokemäki 1945 Kolsin Vesivoimantuotanto
Aittokoski 45[5] 125 28,8 Emäjoki/Oulujoki Suomussalmi 1960 Oulujoki/Fortum
Pahkakoski 42[5] 180 20,5[7] Iijoki Ii 1961 PVO-Vesivoima Oy (Pohjolan Voima)
Merikoski 42[5] 289 11,0 Oulujoki Oulu 1954 Oulun Energia
Maalismaa 39[5] 180 18,3[8] Iijoki Oulu 1967 PVO-Vesivoima
Seitenoikea 38[5] 125 15,6 Emäjoki/Oulujoki Ristijärvi 1961 Oulujoki/Fortum
Kierikki 38[5] 160 18,2[9] Iijoki Oulu 1965 PVO-Vesivoima
Haapakoski 33[5] 130 16,0[10] Iijoki Oulu 1963 PVO-Vesivoima
Voikkaa 33[5] 178 8,6[11] Kymijoki Kouvola 1929 /UPM-Kymmene
Kaltimo 32[5] 135 10,0 Pielisjoki/Vuoksi Joensuu 1958 Kaukas/UPM-Kymmene
Kuusankoski 30[5] 180 9,2[11] Kymijoki Kouvola 1945 /UPM-Kymmene
Mankala 30[5] 130 8,1[11] Kymijoki Iitti 1950 Mankala Oy Ab (Helen)[12]
Jumisko 26[5] 310 96,0 Askanjoki/Kemijoki Kemijärvi 1954 PVO-Vesivoima
Myllykoski 25[5] 7[11] Kymijoki Kouvola 1928 Voimapato[13]
Ahvenkoski 24[5] 110 11,3[11] Kymijoki Pyhtää 1933 E-G/Mankala[12]
Leppikoski 24[5] 75 11,1–13,3 Kiehimänjoki/Oulujoki Paltamo 1963 Oulujoki/Fortum
Kuurna 21[5] 115 6,9 Pielisjoki/Vuoksi Kontiolahti 1971 Kuurnan Voima Oy/PKS
Anjalankoski 20[5] 130 9,7[11] Kymijoki Kouvola 1922 Kemijoki
Pienehköt voimalaitokset (10–20 MW, 13 kpl, puutteita)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Äetsä 20[5] 60 6,0[14] Kokemäenjoki Sastamala 1921, uusi voimalaitos 1996 W. Rosenlew & Co Oy [15]/UPM-Kymmene
Keltti 19[5] 6,1[11] Kymijoki Kouvola 1940 /UPM-Kymmene
Lieksankoski 16[5] 76 12,0 Lieksanjoki/Vuoksi Lieksa 1960 /Kemijoki Oy
Pankakoski 15[5] 66 10,5 Lieksanjoki/Vuoksi Lieksa 1964 /Kemijoki
Ämmä 14[5] 37 10-13 Emäjoki/Oulujoki Suomussalmi 1959 Fortum
Tyrvää 14[5] 70 6,8 Kokemäenjoki Sastamala 1950/2002 Tyrvään Voima Oy[15]/UPM-Kymmene
Permantokoski 14[5] 51 24 Raudanjoki/Kemijoki Rovaniemi
Kallioinen 12[5] 43 9 Ontojoki/Oulujoki Sotkamo 1957 Kajaani Oy/UPM-Kymmene Kemijoki
Katerma 12[5] 43 10 Ontojoki/Oulujoki Kuhmo 1950 Kajaani Oy/UPM-Kymmene
Portimokoski 11[5] 34 16,5 Tengeliönjoki/Tornionjoki Ylitornio 1987 Tornionlaakson Voima Oy
Vuolenkoski 10[5] 3,5[11] Kymijoki Iitti 1928 Pato Oy/Voimapato [13]
Pienvesivoimalaitokset (1–10 MW, 21 kpl, puutteita)
Voimalaitos Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Tammerkoski, keskiputous 8,6[5] 5,7 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1932 Tampereen sähkölaitos
Korkeakoski 8,5[5] 13[11] Kymijoki Kotka 1906 /Statkraft/Kolsin Vesivoimantuotanto
Puntarikoski 6,9[5] 11 11,7 Höytiäinen ja Pyhäselkä (kanava)/Vuoksi Kontiolahti 1957 PKS
Palokki 6,8[5] 29,5 20,7 Kermajärvi Heinävesi 1961 /PKS
Huruskoski 4,8lähde? 28 5,3 Huruskoski/Vuoksi Varkaus 1912 A. Ahlström Oy/Stora Enso
Tammerkoski, Alakoski 4,6[5] 5,0 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1936 Alakoski Oy, Takon kartonkitehdas[16]
Klåsarö 4,5[5] 30 3,1[11] Kymijoki Pyhtää 1983 /Mankala (Helen)[12]
Tammerkoski, Finlayson 4,2[5][17][18] 7,3 Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere 1891/1916 Tampereen sähkölaitos
Vaajakoski 3,6[5] 20 2 Vaajavirta/Kymijoki Jyväskylä 1942 /Suur-Savon Sähkö
Ruskeakoski 3,3[5] 15 20,0 Jänisjoki Joensuun Kiihtelysvaara 1957 /PKS
Kuhankoski 3,2[5] 3,5 Saraavesi/Kymijoki Laukaa 1923 /Koskienergia
Tammerkoski, Tampella 3,0[5] Tammerkoski/Kokemäenjoki Tampere Tampereen sähkölaitos
Kaaranneskoski 2,8[5] 16 Tengeliönjoki/Tornionjoki Pello 1954 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy
Kuokkastenkoski 2[5] 5 10,0 Valtimonjoki/Vuoksi Nurmes 1990 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Juntolankoski 1,8[5] 3,9 13,6 Paimionjoki Paimio 1920 /Koskienergia
Venetpalo 1,8[5] 7,5 15,5 Pyhäjoki Kärsämäki /Vattenfall
Koivukoski 1,8[5] 4,5[11] Kymijoki Kotka 1933 /Statkraft/Kolsin Vesivoimantuotanto
Vääräkoski 1,8[5] 8,5 7,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1992 /PKS
Saario 1,6[5] 6,3 6,5 Jänisjoki Tohmajärvi 1984 /PKS
Vihtakoski 1,5[5] 6,9 8,3 Jänisjoki Joensuu 1952 /PKS
Askalankoski 1,3[5] 4,6 14 Paimionjoki Paimio 1936 /Koskienergia
Minivesivoimalat (alle 1 MW, 19 kpl, puutteita)
Voimala Teho (MW) Vuosienergia (GWh/a) Putouskorkeus (m) Joki/vesistö Kunta Rakennusvuosi Perustaja/omistaja
Parantalankoski[19] 0,9[5] 3,0 13,0 Saarijärven reitti/Kymijoki Äänekoski 1960 Parantalankosken Voima Oy /Koskienergia
Puhos 0,8 1,5 3,7 Puruvesi/Vuoksi Kitee 1961 /PKS
Jokioinen 0,75 3,4 9 Loimijoki/Kokemäenjoki Jokioinen 1926/1999 Ferraria/Fortum/Koskienergia
Kalliokoski (Pyhäjärvi) 0,7[20] 2,7 6,0 Pyhäjoki Pyhäjärvi /Koskienergia
Vesikoski 0,7[20] 2,7 7,1 Pyhäjoki Pyhäjärvi /Koskienergia
Siuronkoski 0,7[21] 4 Siuron reitti/ Kokemäenjoki Nokia Nokia/Virolan Puutarha[22]
Haapakoski (Haapavesi) 0,6[20] 2,5 Pyhäjoki Haapavesi /Koskienergia
Nahkionkoski 0,54 9,8 Karjaanjoki Karkkila 1924
Hourunkoski (Pyhäjoki) 0,5[20] 3,0 Pyhäjoki Pyhäjoki /Koskienergia
Pappilankoski 0,5 1,9 7,3 Eurajoki Eurajoki 1924/2008 Paneliankosken Voima Oy
Arrakoski 0,5 1,7 20 /Kymijoki Padasjoki 1965 Oksasen yrtit ja salaatit
Jolmankoski 0,5 5 Tengeliönjoki/Tornionjoki Ylitornio 1955 Aavasaksa Oy/ Tornionlaakson Voima Oy
Louhikoski 0,5 2,2 11,0 Saramojoki Nurmes 1987 Nurmeksen Sähkö Oy/PKS
Ediskoski 0,4[11] 3,0 9,1[11] Kymijoki Pyhtää 1990 /Mankala (Helen)[12]
Makkarakoski 0,39 2,4 3,5 Noormarkunjoki Pori 1914/2013 A. Ahlström Oy
Juvankoski 0,3 5,0 14 Paimionjoki Lieto 1916 /Koskienergia
Paneliankoski 0,3 1,6 6,1 Eurajoki Eura 1921/1961 Paneliankosken Voima Oy
Kantturakoski 0,2 1 6 Virojoki Virolahti 1924 Kantturakosken Vesivoima Oy
Kuhalankoski 0,1-0,2 0,8 Loimijoki Forssa 1900-luvun alku / Uudelleen 2010 Forssa Oy, /Oy Finlayson-Forssa Ab, Nyk. Eros Power Ky
Vanhankaupunginkoski 0,2 Vantaanjoki Helsinki 1876[23] Voimalamuseo
Eurakoski 0,1 0,5 2,7 Eurajoki Eura 2006 Eurakosken Woima Oy
Pirttikoski (Kaustinen) 0,5 2,2 3,5 Perhonjoki Kaustinen 1917 Kaustisen Sähkö-Sahakone osuuskunta/Perhon voima Oy

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja (Sanakirjahaku sanalle voimalaitos: "voimalaitos = voimala") Kielitoimiston sanakirjan verkkoversio. 6.6.2018. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 6.4.2019.
  2. An Energy Overview of the Republic of Finland 2003. Yhdysvaltain Energiavirasto. Viitattu 14.2.2010. (englanniksi)
  3. Kemijoki Oy Petäjäskoskesta Suomen tehokkain vesivoimalaitos
  4. Ympäristövirasto: Suomen säännöstellyt järvet ja joet 2010. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 25.06.2010. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar as at au av aw ax ay az ba bb bc bd be bf bg bh bi bj bk bl bm bn bo bp bq br bs Voimalaitosrekisteri (Excel) (Energiaviraston ylläpitämä lakisääteinen Suomen voimalaitosrekisteri) energiavirasto.fi. Viitattu 7.4.2019.
  6. Raasakka Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  7. Pahkakoski Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  8. Maalismaa Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  9. Kierikki Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 9.6.2017.
  10. Haapakoski Pohjolan Voiman kotisivut. Viitattu 10.6.2017.
  11. a b c d e f g h i j k l m Vesivoimalaitokset Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.11.2010.
  12. a b c d Kymijoen vesivoimalaitokset Helsingin Energia. Viitattu 15.11.2010.
  13. a b Voimapato Oy:stä, entisestä Pato Osakeyhtiöstä, Oulun Energian toimintakertomuksessa
  14. Kokemäenjoen käyttötieto
  15. a b Fokus, 4. osa. Otava, 1965.
  16. Tammerkosken voimalat yhteensä: Teho 18 MW, vuosienergia 74 GWh, putouskorkeus 18 m
  17. Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö), s. 4563, art. Voimala. Otava, 1974. ISBN 951-1-01524-4.
  18. Tampereen sähkölaitoksen voimalaitokset tampereensahkolaitos.fi. Viitattu 12.6.2017.
  19. Vesirakentaja sivusto 5.9.2009
  20. a b c d Leiviskä, Pekka ja Latvala, Veli-Pekka: Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma (pdf) 13.11.2009. Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus. Viitattu 13.5.2015.
  21. Energiaviraston voimalaitosrekisteri energiavirasto.fi. Viitattu 17.8.2017.
  22. Virolan Puutarha oksasenyrtit.com. Viitattu 17.8.2017.
  23. Vanhankaupungin vesivoimala Helen. Viitattu 29.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]