Ero sivun ”Kempele” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
julkaisija oikein |
|||
| Rivi 134: | Rivi 134: | ||
==Urheilu== |
==Urheilu== |
||
[[Tiedosto:Kempelehalli Kempele 2013.jpg|thumb|250px|right|[[Kempelehalli]]]] |
[[Tiedosto:Kempelehalli Kempele 2013.jpg|thumb|250px|right|[[Kempelehalli]]]] |
||
[[Kempeleen Kiri]] on yleisseura, joka tunnetaan parhaiten pesäpallosta. Sekä miesten että naisten edustusjoukkueet pelaavat kaudella |
[[Kempeleen Kiri]] on yleisseura, joka tunnetaan parhaiten pesäpallosta. Sekä miesten että naisten edustusjoukkueet pelaavat kaudella 20169 pesäpallon pääsarjassa [[Superpesis|Superpesiksessä]]. KeKin miesten joukkue nousi pääsarjaan kaudelle 2019 ja naisten joukkue kaudelle 2012. |
||
Kempeleessä toimi lentopallon SM-liigaa vuosina 2006–2009 pelannut [[Kempeleen Lentopallo]]. KempeLe pelasi pääsarjassa suurin satsauksin ilman mainittavaa menestystä. Joukkueeseen hankittiin mm. maajoukkuepelaaja [[Teppo Heikkilä]], SM-liigan pistepörssin kolminkertainen voittaja [[Marko Aho]] ja SM-liigan parhaana pelaajana 2007 palkittu [[Pekka Kortteinen]]. Myös [[beach volley]] -pelaaja [[Anssi Hakala]] kuului joukkueen vahvuuteen. Edustusjoukkue siirtyi Ouluun kaudeksi 2009–2010 ja vaihtoi nimeksi [[Sun Volley Oulu|Sun Volley]]. |
Kempeleessä toimi lentopallon SM-liigaa vuosina 2006–2009 pelannut [[Kempeleen Lentopallo]]. KempeLe pelasi pääsarjassa suurin satsauksin ilman mainittavaa menestystä. Joukkueeseen hankittiin mm. maajoukkuepelaaja [[Teppo Heikkilä]], SM-liigan pistepörssin kolminkertainen voittaja [[Marko Aho]] ja SM-liigan parhaana pelaajana 2007 palkittu [[Pekka Kortteinen]]. Myös [[beach volley]] -pelaaja [[Anssi Hakala]] kuului joukkueen vahvuuteen. Edustusjoukkue siirtyi Ouluun kaudeksi 2009–2010 ja vaihtoi nimeksi [[Sun Volley Oulu|Sun Volley]]. |
||
Versio 26. kesäkuuta 2019 kello 12.27
| Kempele | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Pohjanmaan maakunta |
| Seutukunta | Oulun seutukunta |
| Kuntanumero | 244 |
| Hallinnollinen keskus | Asemanseutu |
| Perustettu | 1867 |
| Pinta-ala ilman merialueita |
110,31 km² 291:nneksi suurin 2022 |
| Kokonaispinta-ala |
110,34 km² 301:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 110,14 km² |
| – sisävesi | 0,17 km² |
| – meri | 0,03 km² |
| Väkiluku |
19 516 59:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 177,2 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 23,9 % |
| – 15–64-v. | 60,4 % |
| – yli 64-v. | 15,6 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 98,4 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – saamenkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero |
7,90 % 257:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Tuomas Lohi |
| Kunnanvaltuusto | 39 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Kok. • Ps. • Vas. • Vihr. • KD |
18 8 5 3 3 1 1 |
| www.kempele.fi | |
Kempele on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Kunta kuuluu Oulun seutukuntaan. Kempeleessä asuu 19 516 henkilöä.[2] Kunnan pinta-ala on 110,34 km², josta 0,17 km² on sisävesiä ja 0,03 km² merialueita.[1] Väestötiheys on 177,2 asukasta/km².
Kempeleen naapurikunnat ovat Liminka, Oulu ja Tyrnävä. Kempele sijaitsee 13 kilometrin päässä Oulun keskustasta. Vaikka Kempele on pääosin sisämaassa, kuntaan kuuluu kapea kieleke merenrantaa Vihiluodon kylässä, jossa on venesatama.
Kempeleen kunta on perustettu vuonna 1867, jolloin kappeliseurakunta siirtyi kunnallishallintoon. Varhaisimmat kirjalliset maininnat Kempeleen asutuksesta ovat 1500-luvulta, jolloin Kempele kuului suur-Liminkaan. Itsenäinen kappeliseurakunta Kempeleestä muodostettiin vuonna 1774.
Yksi Kempeleen ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskusta. Vanhassa keskustassa sijaitsevat muun muassa vanha ja uusi kirkko sekä koulukeskus. Valtatie 4:n itäpuolella sijaitsee Ylikylän suuralue, jossa sijaitsee muun muassa Pohjois-Suomen suurimpiin kauppakeskuksiin kuuluva Zeppelin.[7] Kempeleen suurimmat asutusalueet ovat kahden keskuksen lisäksi Sarkkiranta, Santamäki, Honkanen, Linnakangas, Kokkokangas, Ollakka ja Ollila.
Kempele valittiin Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2006 ja vuonna 2008 koko Suomen kattavassa kaupunkien ja kuntien asukastyytyväisyystutkimuksessa Kempele valittiin Suomen parhaaksi.
19 kunnanvaltuuston jäsentä tekivät keväällä 2017 aloitteen, jossa Kempeleen kunnan ehdotettin ottavan kaupunkinimityksen käyttöön.[8] Huhti-toukokuussa 2018 asiasta pidettiin neuvoa antava äänestys, jossa kysyttiin kunnan asukkailta mielipidettä pitäisikö Kempele muuttaa kaupungiksi.[9] 64,2 prosenttia äänestivät Kempeleen pysyvän kuntana, ja 35,6 prosenttia kaupungin puolesta.[10] Kunnanvaltuusto teki lopullisen päätöksen syyskuussa 2018, että Kempele jatkaa kuntana.[11][12] Kempeleen muuttamisesta kaupungiksi on tehty aiemmin kaksi aloitetta: vuosina 1992 ja 2015.[13]
Etymologia
Nimi Kempele on Suomessa ainutlaatuinen, eikä samanlaista nimeä löydy muualta. Ennen vakiintumistaan nykyiseen kirjoitusasuun paikan nimi on esiintynyt eri variaatioina kartoissa ja muissa asiakirjoissa: Kembele, Kembelä, Kämbele, Kämbelä, Kiembele sekä Kiemböle. Sanan alkuperä on ilmeisesti saamen kielen sanassa gaeppel, joka tarkoittaa hylkeen etujalkaa. Kempe voi myös viitata skandinaaviseen tai alasaksilaiseen vaikutukseen.[14]
Paikannimenä Rautjärvellä sijaitseva Simpele on nimenä samankaltainen, mutta taipuu eri tavoin.
Historia
Kempeleen alue on varsin myöhään noussut merestä, joten siellä ei ole ollut asutusta kivikaudella. Kempeleen, Kuuselan tilalla on tehty rautakautinen löytö, joka sisältämä esineistö osoittaa karjalaisten erämiesten liikkuneen alueella.[15]
Kempele asutettiin todennäköisesti 1500-luvun puolivälissä. Kirjallisissa lähteissä Kempele mainitaan ensimmäisen kerran 1568, jolloin alueella oli kolme taloa. Asutus vakiintui vuosisadan loppupuolella. Kempeleen ensimmäiset asukkaat olivat todennäköisesti kotoisin Oulunsalosta ja pääasiassa uudisasukkaat tulivatkin naapuripitäjistä. Eräelinkeinoilla ei Kempeleen historiassa ole koskaan ollut kovin suurta merkitystä, koska Kempeleen asutus syntyi ja vahvisti 1500-luvulta lähtien maanviljelyn ja karjanhoidon varassa. Alkuaikoina myös kalastus oli tärkeä elinkeino, mutta sen merkitys väheni maanviljelyn ja karjatalouden voimaperäistyessä. Laajat luonnonniityt ovat soveltuneet eriomaisen hyvin rehuviljelyn kasvattamiseen ja myös kivettömien entisten merenpohjamaiden muokkaus on ollut suhteellisen helppoa. Voi ja juusto olivat pitkään viljan ohella Kempeleen tärkeimmät myyntituotteet. Pääosa tuotannosta myytiin Ouluun.[15]
Kempele kuului aluksi seurakunnallisesti Liminkaan. Oulu ja Oulunsalo erosivat Limingasta 1610, jolloin Kempele jäi edelleen emäseurakunnan yhteyteen. Kun Oulunsaloon rakennettiin kappelikirkko 1665, alkoivat kempeleläiset puuhata liittymistä Oulunsaloon. Tilanne jatkui epäselvänä, kunnes muodostettiin Limingan alainen Kempeleen kappeli 1688. Oma kirkko Kempeleeseen valmistui 1691, mutta oma pappi saatiin vasta 1740. Vuonna 1735 Kempeleessä oli 444 asukasta. Asukasluku kasvoi tasaisesti, sillä vuonna 1800 asukkaita oli 608, 1850 921 ja 1900 jo 1 237.[15]
Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämishankkeet tulivat uudestaan esille 1800-luvulla, jolloin yhdistämistä suunniteltiin kolme kertaa. Kuitenkin aina joko kempeleläiset tai oulunsalolaiset vastustivat hanketta. Vuonna 1899 Kempele määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi, mutta ero Limingasta toteutui vasta 1918. Tiilien valmistuksella on Kempeleessä vanhat perinteet, jotka ulottuvat aina 1600-luvulle saakka. Oulun kaupungin nopea teollistuminen 1800-luvun jälkipuoliskolla johti voimakkaaseen rakennustoimintaan. Tällöin ryhdyttiin polttamaan tiiliä kaupungin tarpeisiin ympäröivällä maaseudulla. Teolliseksi tiilien tuotanto muuttui Kempeleessä 1898, kun Kempeleen tiilitehdas perustettiin. Tehtaan toiminta keskittyi kesäkausiin. Keskimäärin tehdas työllisti 20 henkeä, mutta parhaimpina aikoina saattoi tiilien valmistuksessa työskennellä 60 henkeä. Tiilitehdas lopetti tuotantonsa vuonna 1952.[15]
1930-luvulla ehdotettiin jälleen kahden pienen seurakunnan, Kempeleen ja Oulunsalon yhdistämistä, mutta kempeleläiset vastustivat ja asia raukesi. Kun Oulujoen kunta lakkautettiin vuoden 1965 alussa, siitä liitettiin Kempeleeseen noin 6 km²:n alue ja sen mukana 64 henkeä. Kempeleeseen kuuluneet Tupoksen, Järvenpään ja Selkämaan alueet liitettiin Valtioneuvoston päätöksellä Liminkaan vuonna 1970.[16][17] Samana vuonna Oulun lääninhallitus ehdotti Kempeleen ja Oulunsalon kuntien yhdistämistä uudeksi Kempeleen maalaiskunta -nimiseksi kunnaksi, kuitenkin molempien kuntien valtuustot vastustivat ehdotusta.[18] Kunnanvaltuustot kuitenkin suhtautuivat myönteisesti ottamalla Hailuodon kunnan mukaan yhteistoiminta-alueen muodostamiseen.[18]
Kempeleen väestö kasvoi 1900-luvun alusta 1960-luvulle 1 230:stä 2 700:aan. Sen jälkeen väestönkehitys kääntyi voimakkaaseen kasvuun, joka alkoi taittua vasta 1980-luvun alussa. Vuonna 1985 asukkaita oli 8 604. Väkiluvun kasvu on johtunut Oulun läheisyydestä, sillä sinne on matkaa keskustaajamasta noin 10 kilometriä. Kempeleen teollisuus oli pitkälle 1900-lukua vähäistä. Kempeleen tiilitehtaan toiminnan loppumisen jälkeen 1952 ei kunnassa juuri ollut teollisia työpaikkoja, ellei mukaan lasketa vähäistä pienteollisuutta. Uutta teollisuutta syntyi vasta 1960-luvulla. Kunnan huomattavin teollisuusyritys oli toimintansa vuonna 1969 aloittanut Oy Nokia Ab Pohjolan Kaapeli, joka toimii nykyään PKC Group nimellä. Muita huomattavia yrityksiä olivat 1973 aloittanut Kumi-Helenius Oy Kumitehdas, joka oli toinen kempeleläinen teollisuuslaitos, Lauri Kuokkanen Oy, Ouman Oy, Oulun puukaluste Oy, Kempeleen Elektrometalli, Temelex Oy sairaalakalustetehdas, Polar Electro Ky, Rakennuslaite Ky ja OU-SE Oy.[15]
Kempeleen historiaa 1500-luvulta 1980-luvun alkuun käsitellään Mauno Hiltusen vuonna 1982 julkaistussa kirjassa Kempeleen historia.
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Kempeleessä oli 17 535 asukasta, joista 16 734 asui taajamissa, 648 haja-asutusalueilla ja 153 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Kempeleen taajama-aste on 96,3 %.[20] Kempeleen taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[21]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
|---|---|---|
| 1 | Oulun keskustaajama* | 16 699 |
| 2 | Murto* | 35 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain. Kempeleen keskuspaikka Asemanseutu ei muodosta omaa taajamaansa, vaan se on osa Oulun keskustaajamaa, joka ulottuu sekä Kempeleen että Oulun alueelle. Yhteensä Oulun keskustaajamassa on 200 400 asukasta ja sen pinta-ala on 201,26 neliökilometriä.[22] Murron taajama ulottuu pääosin Tyrnävän kunnan alueelle.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kempeleessä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kempeleen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta.[24]
Luonto
Kempele on muun Pohjanmaan tavoin tasaista lakeutta. Kunta on entistä merenpohjaa, jota luonnehtivat alavat ja laakeat niitty- ja peltomaisemat, sekä harvaa metsää kasvavat kankaat ja suot. Erityisesti kunnan itäosassa on laajoja suoalueita. Kempele kuuluu laajaan sedimenttikivialueeseen, niin sanottuun Muhoksen muodostumaan, joka Satakunnan hiekkakivien tavoin on säilynyt kulutukselta peruskallion vajoamassa. Muhoksen muodostuma ulottuu merelle päin leveänä vyönä Muhoksen, Tyrnävän, Limingan ja Kempeleen sekä Oulunsalon alueiden kautta aina Hailuotoon saakka. Sitä ympäröi lähes homogeeninen granaattivyö. Kalliopaljastumia alueella on vähän.[15]
Kallioperää peittävät irtaimet maalajit paksuna kerroksena. Yleisimmät maalajit ovat savi, hiekka, turve ja moreeni, joka muodostaa kunnan itäosassa 5-10 metriä ympäristöstään kohoavia kumpareita. Korkeusvaihtelut ovat kunnan alueella vähäiset, Maasto on alavaa ja kohoaa loivasti Perämerestä pistävien Liminganlahden ja Kempeleenlahden tulvaniityiltä sisämaata kohti. Kirkonkylän seudulla maisemaan tuo vaihtelua vähäinen harjumuodostuma. Vaihtelevinta maasto on itäosassa, jossa on myös kunnan korkein kohouma Mourunginjärven pohjoisrannalla. Maankohoaminen, jonka nopeus on 8 millimetriä vuodessa, aiheuttaa alati muutoksia rannikolla. Rantavedet Liminganlahdessa ja Kempeleenlahdessa ovat matalia, joten rantaviiva muuttuu nopeasti. Vielä 1500-luvun puolimaissa Kempeleen ja Oulunsalon välissä oli noin 2,3 kilometriä leveä merensalmi ja Kempele oli niemimaa. Maayhteys Kempeleen ja Oulunsalon välille syntyi todennäköisesti 1700-luvun alkupuolella. Kohoaminen on ollut nopeinta Kempeleen ja Limigan välisellä Isollaniityllä. Myös Kempeleenlahti on maantunut nopeasti.[15]
Sisävesiä Kempeleessä on vähän. Ainoa huomattava järvi on Mourunginjärvi. Aikaisemmin rannikon vesijättömaalla oli useampiakin matalavetisiä järviä ja lampia, mutta ne ovat joko maatuneet tai kuivattu.[15]
Liikenne
Kempeleen keskustaajama sijaitsee Pohjanmaan radan ja valtatien 4 välittömässä läheisyydessä. Seututie 816 alkaa Kempeleen keskustaajamasta ja jatkuu Hailuodon Marjaniemeen saakka.
Valtatie 4 kulki alun perin keskustaajaman kautta, mutta vuonna 1990 valmistunut moottoriliikennetie siirsi läpikulkuliikenteen pois keskustasta. 2000-luvun alussa moottoriliikennetie parannettiin moottoritieksi ja sitä jatkettiin samalla Limingan Haaransiltaan. Nykyisin Limingan Haaransillan liikenneympyrästä alkava ja Ouluun johtava "Vanha Nelostie" on numeroitu seututieksi 847.
Kempeleen keskustaajamasta sekä Kokkokankaan alueelta on useita päivittäisiä paikallisliikenteen vuoroja Ouluun. Liikennöitsijöinä toimivat Koskilinjat sekä Kylmäsen Liikenne. Kaukoliikenteen pikavuorot pysähtyvät Eteläkeskus Zeppelinin rampilla ja Kempeleen kunnantalon kohdalla ja niistä vastaa muun muassa Käkelän Liikenne.
VR lopetti matkustajajunien pysähdykset Kempeleen rautatieasemalla vuonna 1990. Liikennevirasto vahvisti syyskuussa 2013, että Kempeleen rautatieasema otetaan uudestaan matkustajakäyttöön. Matkustajaliikenne aloitettiin uudestaan 20. kesäkuuta 2016.[25] Säännöllistä rautateiden tavaraliikennettä Kempeleessä ei ole. Kaikki ohi menevät junat eivät pysähdy Kempeleen asemalla.
Kunnanvaltuusto
- Pääartikkeli: Kempeleen kunnanvaltuusto
Paikat jakaantuivat seuraavasti vuoden 2012 kunnallisvaaleissa:
- Keskusta 21 paikkaa (+2)
- Kokoomus 8 paikkaa (−1)
- SDP 6 paikkaa (−2)
- Perussuomalaiset 3 paikkaa (+2)
- Vasemmistoliitto 3 paikkaa (−1)
- Vihreä liitto 1 paikka (0)
- Kristillisdemokraatit 1 paikka (0)
Talous
Kempeleessä on pääkonttorit ja tuotantoa Lehto Groupilla, Polar Electrolla, PKC-Groupilla ja Ouman Oy:llä.
Urheilu
Kempeleen Kiri on yleisseura, joka tunnetaan parhaiten pesäpallosta. Sekä miesten että naisten edustusjoukkueet pelaavat kaudella 20169 pesäpallon pääsarjassa Superpesiksessä. KeKin miesten joukkue nousi pääsarjaan kaudelle 2019 ja naisten joukkue kaudelle 2012.
Kempeleessä toimi lentopallon SM-liigaa vuosina 2006–2009 pelannut Kempeleen Lentopallo. KempeLe pelasi pääsarjassa suurin satsauksin ilman mainittavaa menestystä. Joukkueeseen hankittiin mm. maajoukkuepelaaja Teppo Heikkilä, SM-liigan pistepörssin kolminkertainen voittaja Marko Aho ja SM-liigan parhaana pelaajana 2007 palkittu Pekka Kortteinen. Myös beach volley -pelaaja Anssi Hakala kuului joukkueen vahvuuteen. Edustusjoukkue siirtyi Ouluun kaudeksi 2009–2010 ja vaihtoi nimeksi Sun Volley.
Jääkiekkoseura Kiekko-Laser syntyi kun Kiekko-Oulu ja Kempeleessä ja Oulunsalossa toiminut Laser HT yhdistyivät. Suomi-sarjaan noustuaan, edustusjoukkue siirtyi Ouluun. Seuralla on edelleen junioritoimintaa Kempeleessä. Tunnetuin Laser HT:n kasvatti on Kempeleestä kotoisin oleva NHL-maalivahti Pekka Rinne.
Vammaishiihtäjänä menestynyt Pertti Sankilampi edusti Kempeleen Kiriä.
Paikkakunnalla toimii myös urheilun yleisseura Kempeleen Pyrintö, jalkapalloseura Ajax-Sarkkiranta ja salibandyseura Kempele Wild Duckz.
Tunnettuja Kempeleessä vaikuttaneita henkilöitä
- Eeli Aalto, kuvataiteilija
- Simo Aalto, Jokeri Pokeri Box taikuri. Luokanopettajana Kempeleessä, nykyään ammattitaikuri
- Jyrki Anttila, oopperalaulaja
- Janne Heikkinen (poliitikko), poliitikko, Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja 2015 -
- Anna-Leena Härkönen, kirjailija, näyttelijä
- Kauko Seppo JUHANI Konola, opetusneuvos, laulujen sanoittaja
- Oskari Korpikari, jääkiekkoilija
- Rolf Peter Ollakka, palkkasotilas
- Timo Patja, Oulun Teknologiakylän ensimmäinen toimitusjohtaja, Tietomaan perustaja
- Ari Paulow, kirjailija
- Jussi Rasinkangas, säveltäjä, sanoittaja, luokanopettaja
- Pekka Rinne, jääkiekkomaalivahti
- Pertti Sankilampi, johtaja, kunnallisneuvos, hiihtäjä seitsenkertainen paralympiavoittaja
- Juha Sipilä, Suomen Keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja, Suomen pääministeri 2015 -
- Jarmo Stoor, kirjailija
- Seppo Säynäjäkangas, Polar Electron perustaja
- Eetu Takkula, kansanedustaja (Maalaisliitto), syntyisin Kuusamosta, toiminut maanviljelijänä Kempeleessä
- Timo Taskila, Rakettitukun toimitusjohtaja
- Suvi Teräsniska, asunut ja käynyt peruskoulun Kempeleessä, syntyjään Kolarista, laulaja
- Tanja Vähäsarja, laulaja (Musarit)
Muuta
Kempele-sanan yhteydessä käytettävät sijamuodot ovat paikkakunnalla vakiintuneen tavan mukaisesti inessiivi (Kempeleessä), elatiivi (Kempeleestä) ja illatiivi (Kempeleeseen).[26] Tosin ulkopaikkakuntalaiset käyttävät kunnasta varsin usein myös virheellisiä adessiivi- (Kempeleellä), ablatiivi- (Kempeleeltä) ja allatiivimuotoja (Kempeleelle).
Kempeleen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suutarinlohi, maitopotut, ruisleipä ja puolukkakiisseli.[27]
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Kempele Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ Zeppelinin alue Kempeleen kunta. Viitattu 6.11.2009.
- ↑ Sivula, Panu: Kempele on muutettava kaupungiksi, esitetään 19 valtuutetun aloitteessa - "Pohjois-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki" Kaleva. 22.5.2017. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ Punkari, Pasi: Kaupunki vai kunta? Kempele kysyy asukkailtaan mielipidettä Yle Uutiset. 12.4.2018. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ Äänestystulos julki: kempeleläiset haluavat jatkaa kuntana Kaleva. 5.6.2018. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ Valtuuston nuija kopsahti: Kempele pysyy jatkossakin kuntana kaleva.fi. 3.9.2018. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ KEMPELE - KUNTA VAI KAUPUNKI? (pdf) Kempeleen kunnanhallitus. 27.8.2018. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ Kempele kunta vai kaupunki? (pdf) Kempeleen kunta. Viitattu 5.9.2018.
- ↑ Kempeleen kunnan kotisivut – Kempeleen historiaa
- ↑ a b c d e f g h Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
- ↑ Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 34. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
- ↑ Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 294. Liite 1 (karttakuva). Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
- ↑ a b Hiltunen, Mauno: Kempeleen historia, s. 35. Kysymys kuntauudistuksesta. Oulu: Kempeleen kunta ja seurakunta, 1982. ISBN 951-99398-1-4.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 4.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/oulun-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Halonen, Eetu: Kempeleessä vietettiin juna-aseman avajaisia – kansa parveili asemalaiturilla Kaleva. 20.6.2016. Viitattu 29.4.2016.
- ↑ Kuntien nimet ja niiden taivutus Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 2. syyskuuta 2007.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 169. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Aiheesta muualla
- Kempeleen kunnan kotisivut
- Tilastokeskus - Kempeleen avainluvut
- Kempeleen vanhan puukirkon historiaa
| Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit |
Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue) |
|---|---|
| Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit |
Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet) |
| Muuta Kempeleeseen liittyvää |
Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari |
| ||||||||||