Kempeleen kirjasto

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kempeleen kirjasto
Kempeleen pääkirjaston tilat sijaitsevat Kauppakeskus Zeppelinin 3. kerroksessa. Kuvassa kauppakeskuksen pohjoispääty, jonka kolmannen kerroksen ikkunoiden yläpuolella näkyy logoteksti Kirjasto.
Kempeleen pääkirjaston tilat sijaitsevat Kauppakeskus Zeppelinin 3. kerroksessa. Kuvassa kauppakeskuksen pohjoispääty, jonka kolmannen kerroksen ikkunoiden yläpuolella näkyy logoteksti Kirjasto.
Sijainti Kauppakeskus Zeppelin (pääkirjasto)
Kempeleen koulukeskus (sivukirjasto Tietotori)
Linnakangastalo (Linnakankaan kirjasto)
Perustettu 1860
Johtaja Anne Toppari
Kotisivut

Kempeleen kirjasto on Kempeleessä sijaitseva kirjasto, joka kuuluu Oulun ympäristökuntien muodostamaan OUTI-kirjastot-kirjastojärjestelmään.[1] Pääkirjasto sijaitsee Kauppakeskus Zeppelinin tiloissa.[2] Pääkirjaston tiloista löytyvät lasten, nuorten ja aikuisten osasto, lehtisali, musiikkiosasto ja kotiseutukokoelma. Lainattavia teoksia löytyi kirjastosta vuonna 2010 77 648 kappaletta.[3] Pääkirjastosta löytyy myös aineiston etsimiseen ja Internetiin käytettävät tietokoneet sekä lainaus- ja palautusautomaatit. Kirjastossa järjestetään myös taidenäyttelyitä ja satutuokioita lapsille.

Sivukirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kempeleen sivukirjasto Tietotori sijaitsee kunnan koulukeskuksen tiloissa. Tietotori toimii sivukirjaston lisäksi koulukeskuksen oppilaille niin sanottuna koulukirjastona, jossa oppilaille opetetaan tiedonhankintaa sekä kirjastossa asioimista. Tietotorilla lainattavia teoksia on noin 10 000 nidettä.[4] Sivukirjaston yhteydessä toimii myös Tietotorin lasten- ja nuortentalo, jossa järjestetään ohjattua vapaa-ajan toimintaa lapsille ja nuorille.[5][6]

Toinen sivukirjasto Linnakankaan kirjasto sijaitsee Linnankangastalon tiloissa. Kirjasto toimii sivukirjaston lisäksi Linnankangastalon koulun oppilaiden koulukirjastona.[7][8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kempeleessä ensimmäinen kirjasto avattiin vuonna 1860 kappeliin. Kirjaston perustivat talolliset M. Junttila, S. Ollila, V. Ohukainen ja pastori Hannu Krank.. Aluksi yksityiskirjastona toiminut kokoelma siirtyi kunnan haltuun vuonna 1880, jolloin valittiin erityinen kirjastonhoitaja, talollinen Aabraham Ollila. Vuonna 1882 kirjoja oli noin 200 kappaletta. Vakinaisen paikan kirjasto sai Junttilan talosta. Sittemmin kirjasto toimi muun muassa vuonna 1937 valmistuneessa ensimmäisessä kunnantalossa.[9]

Vuonna 1976 kirjasto sai ensimmäiset omat tilansa koulukeskuksen tiloihin. Vuonna 1981 avattiin Honkasen monitoimitaloon sivukirjasto.[9]

Väestönkasvun myötä kirjastotilat alkoivat käydä ahtaaksi. 1990-luvun alussa kunnalla oli suunnitelmissa rakentaa kauppakeskus Zeppelinin eteläpuolelle Kempeletalo-palvelukeskus, jossa olisi uudet kirjastotilat sekä lisäksi uima- ja jäähalli. Suunnitelmat muuttuivat rahoitusongelmien vuoksi, ja kiinteistö joutui Arsenalin haltuun. Kauppakeskus Zeppelinin liike-elämän hiipuessa kolmanteen kerrokseen jäi noin 1 000 neliömetriä tyhjiä toimistotiloja, jolloin kunta alkoi selvittämään pääkirjaston siirtämistä sinne. Lukuisten kokouksien jälkeen lautakunta esitti tilojen vuokraamista, joka Arsenalilta ja kunnanvaltuustossa hyväksyttiin liki yksimielisesti. Pääkirjasto sai entisiin tiloihin nähden kaksi kertaa isommat tilat. Myöhemmin kunta osti kirjastotiloihin oikeuttavat osakkeet. Koulukeskuksessa oleva kirjasto muutettiin sivukirjastoksi, ja sai uuden nimen Tietotori.[10]

Honkasen monitoimitalossa toiminut sivukirjasto lakkautettiin vuonna 1996 kauppakeskus Zeppelinin läheisyyden takia. Nykyisin tilat ovat Ylikylän yhtenäiskoulun käytössä.[11]

Kempeleen kirjasto täytti vuonna 2010 150 vuotta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kempeleen pääkirjasto OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
  2. Kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 8.10.2010.
  3. a b Ahola, Henrik: Kempeleen kirjasto valmistautuu 150-vuotisjuhliin Kaleva. 6.10.2010. Viitattu 8.10.2010.
  4. Tietotori Kempeleen kirjasto. Kempeleen kunta. Viitattu 12.8.2015.
  5. Kempeleen Tietotori OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
  6. Tietotorin lasten- ja nuortentalo Kempeleen kunta. Viitattu 21.3.2017.
  7. Kempeleen Linnakankaan kirjasto OUTI-kirjastot. Viitattu 7.5.2019.
  8. Linnakankaan kirjasto Kempeleen kunta. Viitattu 7.5.2019.
  9. a b Hiltunen, Mauno: Kempeleen koululaitoksen historia 1882–1982, s. 162. Oulu: Kempeleen kunta, 1983. ISBN 951-99483-4-1.
  10. Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina, s. 37. Ennakkoluulottomat kirjastoratkaisut. Oulu: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0. Julkaisun verkkoversio.
  11. Historia Ylikylän Yhtenäiskoulu, Kempele. Viitattu 7.4.2013.