Kempeleen vanha kirkko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kempeleen vanha kirkko
Kempeleen vanha kirkko heinäkuussa 2006
Kempeleen vanha kirkko heinäkuussa 2006
Sijainti Vihiluodonkuja 1, 90440 Kempele
Koordinaatit 64°55′0.23″N, 025°29′07.04″E
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Seurakunta Kempeleen seurakunta
Rakentamisvuosi 16881691
Suunnittelija Matti Härmä
Materiaali puu
Istumapaikkoja 180
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kempeleen vanha kirkko on Kempeleen evankelis-luterilaisen seurakunnan ensimmäinen kirkko. Se sijaitsee Kempeleen keskustaajaman läheisyydessä Kirkonmäellä, joka on yksi valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1].

Museovirasto on ehdottanut sitä maailmanperintökohteeksi, sen poikkeuksellisen tukipilarirakenteen vuoksi.[2]

Kirkkoon tehdään tällä hetkellä laajaa korjausremonttia. Työt kestävät vähintään vuoteen 2022 asti.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkko on rakennettu vuosina 1688–1691, ja sen rakentaminen aloitettiin ennen kruunulta saatua päätöstä. Kun kirkko vihittiin käyttöön 18. lokakuuta 1691, Kempele oli vielä osa Limingan emäseurakuntaa. Kappeliseurakunnan oikeudet Kempeleelle annettiin vuonna 1774 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se erottiin vasta vuonna 1899.

Kirkko on tyyliltään tukipilarirakenteinen, päätytornillinen pitkäkirkko, mutta eteläpuolen asehuone ja pohjoispuolen sakasti tekevät siitä näennäisesti ristikirkon. Kirkon suunnittelijana ja rakennustöiden johtajana toimi tyrnäväläinen kirkonrakentaja Matti Härmä.

Kirkon seinä- ja kattomaalaukset sekä 1700-luvulla tehdyn saarnatuolin henkilökuvat on tehnyt vuosina 1785–1786 ja 1795 pohjalainen kirkkomaalari Mikael Toppelius[2]. Kirkon ensimmäinen kellotapuli on tuhoutunut, nykyinen tapuli on valmistunut 1769[4]. Rakennusmestarina toimi Heikki Väänänen.

Kirkon ympärillä on hautausmaa, jonka vanhimmat haudat ovat 1700-luvun loppupuolelta. Vanhempia hautoja on kirkon alla olevissa hautaholveissa yhteensä noin 150. Kirkkoon haudattiin varakkaita talollisia tai muita huomattavia henkilöitä. Kirkkoon hautaaminen loppui vuonna 1796.

Kempeleen seurakunnan kasvaessa vanha 180-paikkainen kirkko kävi pieneksi. Vanhan kirkon viereen on rakennettu uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkko, joka vihittiin käyttöön 8. elokuuta 1993. Vanhaa kirkkoa on kuitenkin käytetty edelleen varsinkin kesäisin häissä ja muissa perhejuhlissa.

Esineistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkossa on nähtävillä messinkisiä kynttilälampetteja vuosilta 16941725 ja kattokruunu samalta ajalta. Sakastissa on lisäksi lasivitriinissä kirkossa säilyneitä vanhoja esineitä kuten esimerkiksi Mikael Toppeliuksen käyttämiä vanhoja tuohisia värikuppeja.

Toppeliuksen maalauksia Kempeleen kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kempeleen kirkonmäki Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  2. a b Ojalehto, Juhani: Kempeleen vanhasta kirkosta voisi tulla maailmanperintökohda Yle.fi/Kulttuuri. 16.10.2011. Yleisradio Oy. Arkistoitu 16.10.2011. Viitattu 16.10.2011.
  3. Vanha kirkko Kempeleen seurakunta. Viitattu 19.9.2020.
  4. Paakki, Timo: Yhteisöllisyyden pysyvä ilmentymä (Pdf) Kempeleen vanhan kirkon esite. Kempeleen seurakunta. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.3.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]