Kempeleen keskustaajaman asuinalueet

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ollakka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Kempeleen keskustaajaman alueella sijaitsevia asuinalueita.

Yksi Kempeleen kunnan ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskustaajama.[1] Länsi- ja itäpuolen rajana on pidetty valtatie 4:ää. Länsipuolella sijaitsevia asuinalueita ovat Asemanseutu, Koskela, Ollakka, Ollila, Paituri, Riihivainio, Ristisuo, Santamäki ja Sarkkiranta. Keskustaajamassa sijaitsevassa Kirkonseudulla on myös vanhempaa asuinkantaa. Kirkonseudulle ollaan kuitenkin suunnittelemassa tulevaisuudessa uutta Tähkälä-nimistä asuinaluetta.[2] Keskustaajamassa seututien 847 itäpuolella sijaitseva asuinalue Asemanseutu on luokiteltu myös kunnan hallinnolliseksi keskukseksi, vaikka se ei muodosta omaa taajamaansa, vaan alue kuuluu tilastollisesti Oulun keskustaajamaan.

Keskustaajaman itäpuolella sijaitsevista Ylikylän alueella olevista asuinalueista kerrotaan omassa artikkelissa.

Asuinalueita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemanseutu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Asemanseutu (Kempele)

Asemanseutu sijaitsee Kempeleen keskustaajamassa seututien 847 itäpuolella Pohjanmaan radan varrella. Alueen rakennuskanta koostuu suurimmaksi osaksi vanhoista omakotitaloista, mutta siellä on myös rivi- ja kerrostaloasuntoja.[3] Alueella sijaitsee myös nykyisin käytössä oleva Kempeleen rautatieasema.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kempeleen vanha rautatieasemarakennus.
    Kempeleen vanha rautatieasemarakennus.
  • Kempeleen nykyinen käytössä oleva asemalaituri, jossa junat alkoivat pysähtyä vuonna 2016.
    Kempeleen nykyinen käytössä oleva asemalaituri, jossa junat alkoivat pysähtyä vuonna 2016.
  • Vanha nykyisin käytöstä poistettu Vanha moottoriajoneuvokielto -liikennemerkki Asemanseudulla lähellä Pohjanmaan rataa.
    Vanha nykyisin käytöstä poistettu Vanha moottoriajoneuvokielto -liikennemerkki Asemanseudulla lähellä Pohjanmaan rataa.

Koskela

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koskela sijaitsee Pohjanmaan radan itäpuolella noin kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Koskela rajoittuu pohjoisessa Ketolanperäntielle ja Ristisuolle, lännessä seututiehen 847 ja Riihivainioon sekä idässä valtatiehen 4 ja Kauppakeskus Zeppelinin alueelle.

Koskelan pohjoisosa on pääosin uutta taajama-asutusta ja eteläosa perinteistä maanviljelysmaisemaa. Koskelan asuntokanta koostuu vanhemmista omakotitalo- ja rivitaloista. Suurinosa alueen rakennuksista on rakennettu 1960- ja 1970-luvulla.[4]

Koskelassa sijaitsi vuonna 1899 valmistunut Kempeleen pappila, joka toimi kunnan papin virka-asuntona vuoteen 1966 asti.[5] Viimeisimpänä pappilassa asui vuosina 1927−1966 työssään toiminut kirkkoherra Kaarlo Ilmari Cajanus.[5] Myöhemmin pappila toimi muun muassa seurakunnan kerhotiloina.[5] Pappilassa syttyi tulipalo 16. huhtikuuta 2019, jonka seurauksena se purettiin kokonaan kesällä 2020.[6][7] Vuonna 2022 alettiin puretun pappilan tontille rakentamaan uutta pappilaa, joka valmistui vuonna 2023.[8] Pappilan historiaan viittaavat myös alueella sijaitsevat tien nimet Pappilantie ja Cajanuksentie.[9][10] Koskelassa sijaitsevat myös vuonna 1974 valmistunut Kempeleen työväentalo sekä Jehovan todistajien valtakunnansali.[11]

Vuonna 1927 valmistunut Tyrnävän Ojakylältä lähtenyt alkuperäinen Ketolanperäntie päättyi Koskelassa silloisen valtatie 4:n risteykseen. Oulun Kiviniemen ja Kempeleen välisen moottoriliikennetien valmistuttua vuonna 1990 siirtyi Ketolanperäntien linjaus pohjoisemmaksi. Vanha tie katkaistiin Työväentalon kohdalla moottoriliikennetien valmistuttua, ja muutettiin kevyen liikenteen väyläksi, joka johtaa Kauppakeskus Zeppeliniin ja siitä edespäin Murtoon. Väylässä on moottoritien alittavat alikulut. Työväentalon kohdalta lähtee nykyään myös jalkakäytävä moottoritieliittymän bussipysäkille, jossa pysähtyvät kaikki etelän suuntaan menevät kaukoliikenteen pikavuoro-linja-autot.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kempeleen vanha pappila vuonna 2013.
    Kempeleen vanha pappila vuonna 2013.
  • Kempeleen työväentalo
    Kempeleen työväentalo
  • Kempeleen uusi pappila.
    Kempeleen uusi pappila.

Ollakka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollakan asuin- ja teollisuusalue sijaitsee Kempeleen keskustaajaman läheisyydessä seututien 816 länsipuolella. Alueen rakennuskanta on omakoti-, rivi- ja kerrostaloja. Alueella toimii muutamia yrityksiä. Vuosina 1898–1952 Ollakassa toimi Kempeleen tiilitehdas.[12]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ollakassa sijaitsi Kempeleessä vuosina 1898–1952 toiminut tiilitehdas. Kuvassa tiilitehtaan työntekijöitä vuonna 1918.
    Ollakassa sijaitsi Kempeleessä vuosina 1898–1952 toiminut tiilitehdas. Kuvassa tiilitehtaan työntekijöitä vuonna 1918.

Ollila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ollila (vanhalta nimeltään ja Maanmittauslaitoksen vanhoissa kartoissa nimellä Ollilanperä[13]) sijaitsee keskustaajamasta noin yksi kilometri Oulun suuntaan päin. Alueen nimi tulee siellä sijainneesta Ollila-nimisestä tilasta.[14] Alueen rakennuskanta on suurimmalta osin 1950- ja 1960-luvulla rakennettuja omakotitaloja, joista osa on vielä alkuperäisessä asussaan.[15][4]

Ollilassa sijaitseva Kiiesmetsä on lähes luonnontilassa säilynyt metsäalue. Metsässä on vanhaa puustoa ja polkuja. Kunta hankki Kiiesmetsän omistukseensa vuonna 2006. Kunnalla on suunnitelmissa muuttaa Kiiesmetsä luonnonsuojelualueeksi.[16][17] Sana "kiies" tarkoittaa ketun pesää.[18]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Näkymä Kiiesmetsään Kiiestieltä. Metsän halki menevä nykyään moottoriajoneuvoilta kielletty tie johtaa Piriläntielle.
    Näkymä Kiiesmetsään Kiiestieltä. Metsän halki menevä nykyään moottoriajoneuvoilta kielletty tie johtaa Piriläntielle.

Paituri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paiturin asuin- ja teollisuusalue sijaitsee kaksi kilometriä Kempeleen keskustaajamasta pohjoiseen. Ennen Paiturin kaavoittamista alue tunnettiin nimellä Tahkolanperä.[19] Paiturin asutuskanta on omakoti- ja rivitaloja. Alue koostuu suurimmaksi osaksi peltomaisemasta. Itä- ja koillisosassa on uutta taajamamaisemaa ja teollisuutta.

Läheisyydessä sijaitsevan Hakamaan ja Paiturin yhteisellä yritysalueella toimii kymmeniä pk-yrityksiä, jotka työllistävät noin 500 työntekijää.[20]

Paiturissa toimii 1970 toimintansa aloittanut hotelli-ravintola Pohjankievari, joka niitti erityisesti 1970- ja 1980-luvulla mainetta suosittuna tanssipaikkana.[21][22]

Paiturissa Piriläntien ja seututien 847 risteykseen valmistui syksyllä 2014 liikennevalot, ja uudistettiin kevyen liikenteen väyliä.[23][24]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Paiturissa sijaitseva Pohjan kievari niitti takavuosina mainetta suosittuna tanssipaikkana.
    Paiturissa sijaitseva Pohjan kievari niitti takavuosina mainetta suosittuna tanssipaikkana.
  • Piriläntien alku Paiturissa seututieltä 847 katsottuna.
    Piriläntien alku Paiturissa seututieltä 847 katsottuna.

Riihivainio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riihivainion asuin- ja yritysalue sijaitsee noin yksi kilometriä kunnan keskustaajamasta etelää Pohjanmaan radan itäpuolella. Pohjoisosassa sijaitsee tiheästi rakennettu uudehko asuinalue kapean metsäkaistaleen ympäröimänä. Keskiosassa on teollisuutta, ja eteläpuolella perinteistä maanviljelysmaisemaa laajoine peltoineen.[25] Alueen rakennuskanta on vanhempia omakoti- ja rivitalotaloja.

Vanha Nelostie eli seututie 847 johtaa Riihivainion lävitse. Riihivainiossa sijaitsi aikoinaan vuonna 1985 avattu Kesoil-huoltoasemaketjuun kuuluva liikenneasema niin sanottu "Hirsi-Kesoil", joka oli valmistuttuaan Suomen ensimmäisiä ympäri vuorokauden auki olevia huoltoasemia.[26] Kesoil-ketjun lakkautettua 1990-luvun puolivälissä, liikenneasema muuttui Neste-ketjun asemaksi. Huoltoasema suljettiin vuosituhannen vaihteessa, koska uusi Haaransillalle jatkettu moottoritie ei tarjonnut uutta liittymää.[26] Nykyään vanhassa "Hirsi-Kesoilin" rakennuksessa toimii Rinta-Joupin autoliike.[27]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Pohjanmaan Rantatie-matkailutien opastekyltti Riihivainiolla seututiellä 847.
    Pohjanmaan Rantatie-matkailutien opastekyltti Riihivainiolla seututiellä 847.

Ristisuo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ristisuon asuin- ja teollisuusalue sijaitsee noin yksi kilometri keskustaajamasta itään. Alueen nimi tulee siellä aikoinaan sijainneesta samannimisestä suoalueesta, jonka päälle asuinalue on nykyiseltään lähes kokonaan rakennettu. Vanhoissa kartoissa alue on merkitty aiemmin nimellä Rentola.[14] Ristisuon kiertoliittymässä ristävät Ketolanperäntie sekä seututie 847.

Alueen eteläosa on tiheää uudehkoa taajama-asutusta. Vanhempaa rakennuskantaa muodostavat 1950-luvun rintamamiestalot.[4]

Ristisuolla sijaitsee Kempeleen kunnan paloasema. Ristisuolla toimii muutamia yrityksiä, kuten muun muassa Oulun Seudun Sähkö. Alueen halki virtaa Kissaoja, jonka mukaan on nimetty alueella sijaitseva Kissankulma, jossa sijaitsee yrityksiä sekä vuonna 1995 rakennettu Kissaojanpuisto.[28] Puistoon on istutettu punakoivuja, jotka ovat hieskoivun mutaatioita.[29] Ristisuolla sijaitsee myös Kempeleen rautatieaseman isompi pysäköintialue.

1980-luvulla Ristisuolle suunniteltiin peruskoulun rakentamista. Suunnitelmissa ollut peruskoulu päätettiin lopulta rakentaa Santamäen asuinalueelle, jonka nimeksi tuli Santamäen koulu.[30]

Vuosina 1912–1922 toiminnassa ollut Kempeleen-Salon osuusmeijeri sijaitsi nykyisellä Ristisuon asuinalueella. Meijerin historiaan viittaa Ristisuon alueella oleva tien nimi Rasvatie, jonka alkupäässä vanha meijerirakennus sijaitsee.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kempeleen-Salon osuusmeijerin vanha rakennus.
    Kempeleen-Salon osuusmeijerin vanha rakennus.
  • Ristisuon yrityksiä vuonna 2008.
    Ristisuon yrityksiä vuonna 2008.
  • Ristisuon kiertoliittymä, jossa risteävät Ketolanperäntie, seututie 847 ja Kaartotie.
    Ristisuon kiertoliittymä, jossa risteävät Ketolanperäntie, seututie 847 ja Kaartotie.

Santamäki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santamäen asuinalue sijaitsee noin yksi kilometri Kempeleen keskustaajamasta etelään.[31]

Nimensä alue on saanut vanhasta hiekanottopaikasta. Santamäen alue rajoittuu pohjoisessa Ollilaan ja Kirkonseutuun, idässä Ollakkaan, etelässä Niittyrantaan ja lännessä Sarkkirantaan. Alue on pääasiassa omakoti- ja rivitaloja käsittävä lähiötyylinen asutusalue, jonka rakentaminen on alkanut 1970-luvulla.

Santamäellä sijaitsee vuonna 1989 toimintansa aloittanut Santamäen koulu, jonka yhteydessä on myös päiväkoti.[32]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Santamäen koulu.
    Santamäen koulu.
  • Santamäen koulun pihaa vuonna 2008.
    Santamäen koulun pihaa vuonna 2008.

Sarkkiranta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarkkirannan asuinalue sijaitsee noin kilometri länteen Kempeleen keskustaajamasta. Se rajoittuu idässä Santamäkeen, etelässä Niittyrantaan, lännessä Oulun kaupungin puolelle Lettoon ja pohjoisessa seututielle 816 ja Kirkonseutuun. Alue on nimetty tunnetun Sarkkisen kirkonrakentajasuvun mukaan.

Alueella sijaitsee Kempeleen urheilukeskus, josta löytyy muun muassa yleisurheilukenttä, pesäpallostadion, kaksi jalkapallokenttää, kolme tenniskenttää, jääkiekkokaukalo ja hyppyrimäen vanha kumpu.[33] Sarkkirannassa sijaitsee myös Kempeleen vesitorni.

Sarkkirannan eteläpuolella oleva Niittyranta on alun perin syntynyt maatalousvaltaisena yhteisönä, joka on muotoutunut harvaksi omakotitaloalueeksi.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tähkälä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähkälä on vielä rakenteilla oleva asuinalue Kirkonseudun alueella Vihiluodontien ja Savikorventien välisellä peltoaukeamalla. Ennen alueen kaavoittamista alue oli aktiivisessa viljelykäytössä ja luonteeltaan perinteistä maalaismaisemaa.[34][35]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sarjanoja Erkki, Kinnunen Teemu, Koukkula Minna, Nikula, Minna: Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (pdf) 2013. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Viitattu 18.1.2022.
  2. ↑ Kirkonseudun asuinalue Kempeleen kunta. Viitattu 1.1.2020.
  3. ↑ Kempeleen asemakaavan muutos, kunnantalon alue, asemakaavaselostusluonnos (pdf) Kempeleen kunta. 30.9.2020. Viitattu 25.10.2020.
  4. ↑ a b c Paakki 2008, s. 103
  5. ↑ a b c Vanha Pappila Kempeleen seurakunta. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Virranniemi, Greta: Kempeleen vanhan pappilan katto on edellen tulessa – "Vahingot ovat mittavat" Kaleva. 16.4.2019. Viitattu 16.4.2019.
  7. ↑ Holopainen, Hanna: Tulipalossa tuhoutunutta Kempeleen pappilaa puretaan parhaillaan Yle.fi. 29.7.2020. Viitattu 19.9.2020.
  8. ↑ Pappila Kempeleen seurakunta. Viitattu 23.1.2024.
  9. ↑ Pappilantie, Kempele Oulun karttapalvelu. Viitattu 23.1.2024.
  10. ↑ Cajanuksentie, Kempele Oulun karttapalvelu. Viitattu 23.1.2024.
  11. ↑ Kempeleen Työväentalo Seurantalot.fi. Viitattu 5.10.2010.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Ympäristölupapäätös Dnro PPO-2006-Y-427-111 (pdf) (s. 2) 18.1.2008. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Viitattu 8.1.2016.
  13. ↑ 342205 Madekoski (jpg) Maanmittauslaitos. 1989. Viitattu 12.8.2023.
  14. ↑ a b Maanmittauslaitoksen Vanhat painetut kartat-haku vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 12.8.2023.
  15. ↑ Paakki 2008, s. 9.
  16. ↑ Kulttuurikohteet Kempeleen kunta. Viitattu 27.10.2018.
  17. ↑ Paakki 2008, s. 58–59.
  18. ↑ Salmenkivi Marko, Pulkkinen Risto, Tuominen Heikki: Leksikaalisten ja syntaktisten nimenosien yleisyydestä ja levinneisyydestä peruskartan paikannimistössä (PDF) Kotikielen seura/Virittäjä. 2/2006. Viitattu 18.7.2012.
  19. ↑ 3422 05 Madekoski (pdf) Maanmittaushallitus. 1981. Viitattu 27.10.2017.
  20. ↑ Paituri Kempeleen kunta. Viitattu 27.10.2018.
  21. ↑ Paakki 2008, s. 70.
  22. ↑ Aitoaho, Silja: Asiak­kai­den tarinat kieh­to­vat yhä Kaleva. 2.3.2008. Viitattu 12.8.2023.
  23. ↑ Kempeleeseen tulossa uudet liikennevalot 9.6.2014. Kaleva. Viitattu 9.3.2015.
  24. ↑ Maantien 847 ja Piriläntien liittymään rakennetaan liikennevalot Kempeleessä 9.6.2014. ELY-keskus. Viitattu 9.3.2015.
  25. ↑ Paakki 2008, s. 104.
  26. ↑ a b Niemenharjun Matkailukeskuksesta Matin ja Liisan Aseman aisapari Niemenharju.fi. Viitattu 18.5.2022.
  27. ↑ Kempele Rinta-Joupin Autoliike. Viitattu 18.5.2022.
  28. ↑ Kissankulma Oulun seudun karttapalvelu.
  29. ↑ Ekmark, Satu: Uutta ja vanhaa radan itäpuolelta (PDF) Kempeleen kunta. Viitattu 18.7.2012.
  30. ↑ Santamäen koulun historiaa Kempeleen kunta. Viitattu 26.10.2020.
  31. ↑ Santamäki, Kempele Oulun seudun karttapalvelu. Viitattu 18.7.2012.
  32. ↑ Santamäen päiväkoti Kempeleen kunta. Viitattu 21.10.2020.
  33. ↑ Urheilu- ja liikuntapaikat Kempeleen kunta. Arkistoitu 5.10.2012. Viitattu 22.8.2012.
  34. ↑ Tähkälän Rakennustapaohje (pdf) Kempeleen kunta. 2019. Viitattu 12.8.2023.
  35. ↑ Helminen, Hanne: Kem­pe­leen Täh­kä­lään nouseva mi­ni­ta­lo­ky­lä on kuin asun­to­kei­das pel­to­au­kean kes­kel­lä (Tilaajille) Kaleva. 24.10.2022. Viitattu 12.8.2023.
Kempele
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelit

Alakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue)

Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelit

Kempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet)

Muuta Kempeleeseen liittyvää

Honkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kempeleen_keskustaajaman_asuinalueet&oldid=22277489”