Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa
Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori | |
---|---|
Suomen Pankin konttori Helsingissä vuosina 1819–1824 oli Sederholmin talossa.[1] |
|
Perustettu | 12. joulukuuta 1811 |
Perustaja | Aleksanteri I |
Tyyppi | keskuspankki |
Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa[2][3][4][5][6] tai Vaihto-, Laina- ja Talletuskonttori[7] oli Suomen Pankin edeltäjä vuoteen 1840 asti. Se perustettiin keisari Aleksanteri I:n määräyksestä Suomen lähetyskunnan 30. marraskuuta 1808 (juliaanisen kalenterin mukaan 18. marraskuuta) jättämän esityksen pohjalta Suomen ja suomalaisten rahaolojen kehittämiseksi,[8][9] mistä alustava päätös annettiin Porvoon valtiopäivillä 27. maaliskuuta 1809 (juliaanisen kalenterin mukaan 15. maaliskuuta) toimitetussa julistuksessa, mutta tätä koskien konttoria koskeva perustamispäätös annettiin vasta 12. joulukuuta 1811 (juliaanisen kalenterin mukaan 30. marraskuuta)[10] keisarillisena reglementtinä.[11][12]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki. Se perustettiin Turkuun elokuussa 1812.[13] Pankki aloitti toimintansa Turussa huhtikuussa 1812, ja sen ovet avattiin ensimmäisen kerran elokuussa 1812 nimellä Vaihto-, Laina ja Talletuskonttori tai säätökonttori.[14] Konttorin nimeksi vaihdettiin virallisesti Suomen vaihto-, talletus- ja Lainapankki vuonna 1817. Sen peruspääoma laskettiin keisarinajan ruplavaluutassa. Suomessa aloitettiin setelirahan painaminen vuonna 1812, setelit painatettiin Turun Akatemian kirjapainossa.[15][16][17][18][19]
Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa toiminutta Suomen Vaihto-, Talletus- ja Lainapankkia eli Suomen Keskuspankkia on pankin perustamisesta lähtien pidetty epävirallisesti ”Suomen Pankkina”. Vuoden 1840 hopearahauudistuksen jälkeen se sai virallisesti nykyisen nimensä Suomen Pankki.[18][19]
Suomen Pankkitoimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suuriruhtinaskunnan aikana pankkitoimintaa valvoi hallituskonselji-senaatin finanssitoimituskunta.[20] Pankki sai hoitaakseen muun pankkitoiminnan ohessa sotilasrahastojen asiat sekä tämän antolainaukset. Talousosasto jakaantui toimituskuntiin, joista pankkitoimintaa johti finanssi- eli valtiovaraintoimituskunta, joka valvoi raha-asioista. Suomen Pankki toimi ensimmäiset vuosikymmenet valtiovaraintoimituskunnan alaisena laitoksena.
Ruotsin pankkitoiminta esikuvana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen Pankin perustamisen, organisaation ja tehtävien esikuvana oli Ruotsin valtionpankki. Pankki oli alkuaikojen toiminnassaan Suomen ensimmäisen pankin, Turun diskonttolaitoksen, perinteen jatkaja. Diskonttolaitos oli yksi Ruotsin valtionpankin haarakonttoreista, joita toimi 1800-luvun alussa Ruotsin tärkeimmissä kaupungeissa.
Pankkitoimintojen keskittäminen ja haarakonttorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turku oli Suomen pääkaupunkina vuosina 1809–1812. Pääkaupungiksi tuli Helsinki 8. elokuuta 1812. Valtiohallinnolliset toimielimet keskitettiin Helsinkiin. Suomen Pankki siirtyi Helsinkiin ja avasi ovensa 1. lokakuuta 1819 Sederholmin talossa. Sieltä se muutti vuonna 1822 valmistuneeseen Senaatintaloon, jossa se toimi vuosina 1822–1883.
Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajat ajalta 1812–1918
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen suuriruhtinaskunnan aikaiset Suomen Pankin pääjohtajat aikajärjestyksessä:[21]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuusterä, Antti & Tarkka, Juha: Suomen Pankki 200 vuotta I (s. 207) 2011. Otava. ISBN 978-951-1-24271-0. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ ”Suomen Pankki”, Iso tietosanakirja, 12. osa, s. 1118. Otava, 1937.
- ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Suomen Pankki”, Historian suursanakirja, s. 498. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
- ↑ Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori Suomen Suuren-Ruhtinaanmaassa histdoc.net. Viitattu 27.5.2022.
- ↑ 15.1.1867 Helsingfors Dagblad no 12, s. 1 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ 11.7.1826 Finlands Allmänna Tidning no 79, s. 4 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 7.4.2024.
- ↑ ”Pankki”, Tietosanakirja, 7. osa (Oulun tuomiokunta-Ribes, s. 177. Tietosanakirja Oy, 1915. Teoksen verkkoversio.
- ↑ 12.12.1911 Karjala no 288, s. 3 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ 31.12.1900 Lukutupa no 22-26, s. 9 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Elina Pirinen: Waihetus-, Laina-, Depositioni-Contorin johtajanpallia on moni kuluttanut Helsingin Sanomat. 6.6.1998. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Suomen pankki helda.helsinki.fi.
- ↑ 1856 Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på f..., s. 444 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ 14.12.1911 Mikkelin Sanomat no 142, s. 2 digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Suomen Pankki: Historia Suomen Pankki. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Ruplista markkoihin – Suomen suuriruhtinaskunnan setelit 1812–1898, Julkaisu: Suomen Pankki (pdf) Edita. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ ankujanp: Suomen historian merkkipaaluja: Ensimmäisenä Turussa (Setelirahan painaminen Turun akatemiassa 1812) www.turku.fi. 15.8.2019. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ Lähettänyt Hannunjutut: hakanmediankronikkaa (1811: Suomen Pankki saa oikeuden julkaista kopeekka-arvoisia seteleitä ja painattaa 1812 Turun akatemian kirjapainossa) hakanmediankronikkaa.blogspot.com. Viitattu 4.2.2024.
- ↑ a b 30.4.1920 Osuuskauppalehti : osuuskauppojen toimihenkilöi... no 8, s. 12 (Paaavo korpivaara; Suomen Pankit) digi.kansalliskirjasto.fi. Viitattu 14.8.2024.
- ↑ a b 1.4.1937 Karjala no 86, s. 6 digi.kansalliskirjasto.fi. ”Suomen Pankki” Viitattu 14.8.2024.
- ↑ Historian virstanpylväät: 1800-luku Valtiokonttori. Viitattu 18.10.2022.
- ↑ Suomen Pankki: Johtokunnan jäsenet ja puheenjohtajat Suomen Pankin historiassa Suomen Pankki. Viitattu 16.6.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Julkaistu Emil Schybergsonin kirjoittamissa Suomen Pankin juhlakirjoissa "Suomen Pankki 1811-1911, Finlands Bank 1811-1911". Helsinki 1914. Viitattu 8.6.2022
Kansalliskirjaston digitoitu aineisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Karjala sanomat Suomen pankin synty ja vaiheet (Suomen lähetyskunnan esitys konttorin perustamiseksi), 12.12.1911 No: 288 Viitattu 26.5.2022
- Sosialisti 16.12.1911 No: 291 Suomen pankki 100vuotta Viitattu 27.5.2022
- Hämeen sanomat 12.12.1911 no: 140 Suomen Pankki 1811-1911 . Viitattu 27.5.2022
- Kaleva 12.12.1911 No: 287 Suomen Pankki satavuotias. Viitattu 27.5.2022
- Karjalatar 12.12.1911 No: 141 Suomen Pankki 1811-1911. Viitattu 27.5.2022
- Mikkelin sanomat 14.12.1911 No: 142 Muualta suomesta - (Suomen Pankki) Viitattu 27.5.2022
|
|