Suomen presidentinvaali 2024

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Presidentinvaalit 2024)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen presidentinvaali 2024
Suomi
2018 ←
2024 → 2030

  Harry Harkimo
Ehdokas Harry Harkimo
Puolue Liike Nyt

Nykyinen presidentti

Sauli Niinistö
Valitsijayhdistys



Suomen presidentinvaali 2024 järjestettäneen vuoden 2024 alussa. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei perustuslain mukaan voi olla enää ehdolla.

Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spekulaatio vuoden 2024 presidenttiehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen.

Alkuvuodesta 2020 Maaseudun tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi piti sitä "ainoana järkevänä ratkaisuna".[1] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[2]

Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esko Aho,[3][4][5] Sitran yliasiamies 2004–2008; pääministeri 1991–1995; kansanedustaja 1983–2003; presidenttiehdokas 2000
    • Ahon nimi oli pitkään esillä presidenttiehdokkuuskaavailuissa, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 Aho piti presidenttiehdokkuuttaan epätodennäköisenä, sillä hän arveli jäsenyyttään venäläisen Sberbankin hallituksessa pidettävän painolastina.[6]
  • Seppo Kääriäinen,[5] kansanedustaja 1987–2019; kauppa- ja teollisuusministeri 1993–1995; puolustusministeri 2003–2007
  • Olli Rehn,[7][8][9][5] Suomen Pankin pääjohtaja 2018–; elinkeinoministeri 2015–2016; EU-komissaari 2004–2014; MEP 1995–1996, 2014–2015; kansanedustaja 1991–1995, 2015–2017
    • Rehnin nimi on pitkään ollut presidenttigallupien kärjen tuntumassa. Hän on sanonut, ettei sulje presidenttiehdokkuutta pois, mutta palaa asiaan "kesän [2022 tai 2023] korvilla"[10] tai koronakriisin jälkeen.[11]
  • Annika Saarikko,[5] kansanedustaja 2011–; perhe- ja peruspalveluministeri 2017–2019; tiede- ja kulttuuriministeri 2019–2021; valtiovarainministeri 2021–; keskustan puheenjohtaja 2020–
  • Anu Vehviläinen,[5] kansanedustaja 1995–2003, 2007–; liikenneministeri 2007–2011, 2019; kunta- ja uudistusministeri 2015–2019
  • Paavo Väyrynen,[12] ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–2011; ulkoasianministeri 1977–1982, 1983–1987, 1991–1993; työvoimaministeri 1976–1977; MEP 1995–2007, 2014–2018; kansanedustaja 1970–1995, 2007–2011, 2018–2019; presidenttiehdokas 1988, 1994, 2012 ja 2018; Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja 2018–2019; Kansalaispuolueen puheenjohtaja 2016–2017; keskustan puheenjohtaja 1980–1990

Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Antti Kaikkonen,[13][14] kansanedustaja 2003–; puolustusministeri 2019–
  • Matti Vanhanen,[15][16] puolustusministeri 2003; pääministeri 2003–2010; valtiovarainministeri 2020–2021; kansanedustaja 1991–2010, 2015–; eduskunnan puhemies 2019–2020; presidenttiehdokas 2006, 2018; keskustan puheenjohtaja 2003–2010

Kokoomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jyrki Katainen,[20][21][22][5] Sitran yliasiamies 2020-; EU-komissaari 2014–2019; pääministeri 2011–2014; valtiovarainministeri 2007–2011; kansanedustaja 1999–2014; kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014
  • Paula Risikko,[23][24][5] eduskunnan puhemies 2018–2019; sisäministeri 2016–2018; liikenne- ja kuntaministeri 2014–2015; sosiaali- ja terveysministeri 2011–2014; peruspalveluministeri 2007–2011; kansanedustaja 2003–

Kristillisdemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sari Essayah,[25] kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2015–; Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014; kansanedustaja 2003–2007, 2015–; presidenttiehdokas 2012

Liike nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.

Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalidemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eero Heinäluoma,[28][24][29][5] MEP 2019–, kansanedustaja 2003–2019, eduskunnan puhemies 2011–2015, valtiovarainministeri 2005–2007 sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2005–2008
  • Erkki Liikanen,[5] kansanedustaja 1972–1990, valtiovarainministeri 1987–1990, EU-komissaari 1995–2004, Suomen Pankin pääjohtaja 2004–2018
  • Antti Rinne,[5] kansanedustaja 2015–; pääministeri 2019; valtiovarainministeri 2014–2015; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2014–2020
  • Jutta Urpilainen,[9][5] EU-komissaari 2019–; kansanedustaja 2003–2019; valtiovarainministeri 2011–2014; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2008–2014

Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sanna Marin,[30] pääministeri 2019–; liikenne- ja viestintäministeri 2019; kansanedustaja 2015–
  • Erkki Tuomioja,[31] kansanedustaja 1970–1979, 1991–; ulkoministeri 2000–2007, 2011–2015; kauppa- ja teollisuusministeri 1999–2000

Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Li Andersson,[9][5] opetusministeri 2019–; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2016–; kansanedustaja 2015–
  • Paavo Arhinmäki,[5] kansanedustaja 2007–2021; kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–2014; presidenttiehdokas 2012; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009–2016; Helsingin apulaispormestari 2021–
  • Merja Kyllönen,[5] kansanedustaja 2007–2014, 2019–; Euroopan parlamentin jäsen 2014–2019; liikenneministeri 2011–2014; presidenttiehdokas 2018
  • Silvia Modig,[5] Euroopan parlamentin jäsen 2019–; kansanedustaja 2011–2019
  • Hanna Sarkkinen,[19] sosiaali- ja terveysministeri 2021–; kansanedustaja 2015–

Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pekka Haavisto,[19][32][5] ulkoministeri 2019–; ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999; kehitysministeri 2013–2014; kansanedustaja 1987–1995, 2007–; presidenttiehdokas 2012, 2018; vihreiden puheenjohtaja 1993–1995, 2018–2019
  • Ville Niinistö,[9][5] MEP 2019–; kansanedustaja 2007–2019; ympäristöministeri 2011–2014; vihreiden puheenjohtaja 2011–2017
  • Maria Ohisalo,[5] kansanedustaja 2019–; sisäministeri 2019–2021; vihreiden puheenjohtaja 2019–
  • Pekka Sauri,[5] kaupunginvaltuutettu 1993–2003, 2021–; Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017; vihreiden puheenjohtaja 1991–1993

Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heidi Hautala,[5][33] MEP 1995–2003, 2009–2011, 2014–; presidenttiehdokas 2000, 2006; kansanedustaja 1991–1995, 2003–2009; kehitysministeri 2011–2013

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taulukossa on luetteloitu mahdolliset ehdokkaat, jotka ovat saaneet yli viiden prosentin kannatuksen ainakin yhdessä kyselyssä.

Lähde Kyselyaika Otanta
Andersson
VAS
Heinäluoma
SDP
Marin
SDP
Urpilainen
SDP
Haavisto
VIHR
Rehn
KESK
Vanhanen
KESK
Katainen
KOK
Orpo
 KOK
Risikko
 KOK
Stubb
 KOK
Vapaavuori
 KOK
Halla-aho
PS
Huhtasaari
PS
Joku muu En osaa sanoa
Taloustutkimus Maaliskuu 2022 1 826 3 % 2 % 9 % 3 % 16 % 20 % 4 % 2 % 3 % 1 % 4 % 4 % 7 % 1 % 31 %[a]
Kantar TNS Agri Joulukuu 2021 1 001 8,7 % 14,3 % 19,9 %
Taloustutkimus Marraskuu 2021 1 145 3 % 3 % 8 % 5 % 17 % 17 % 2 % 4 % 6 % 2 % 21 %[b] 15 %
Taloustutkimus Heinäkuu 2021 1 063 3 % 3 % 11 % 3 % 12 % 14 % 5 % 5 % 4 % 7 % 10 %[c]
Kantar TNS Helmikuu 2021 1 063 1 % 4 % 13 % 3 % 7 % 19 % 4 % 1 % 2 % 4 % 5 % 11 %[d] 51 %
Taloustutkimus Tammikuu 2021 1 591 2 % 4 % 16 % 3 % 9 % 11 % 6 % 2 % 1 % 1 % 4 % 6 % 6 % 2 % 25 %[e]
Taloustutkimus Joulukuu 2020 1 134 3 % 4 % 16 % 3 % 9 % 8 % 6 % 1 % 1 % 3 % 5 % 5 % 5 % 2 % 27 %[f] 3 %
TNS Kantar Agri Kesäkuu 2020 1 029 3,0 % 4,7 % 9,7 % 12,4 % 11,0 % 2,4 % 5,7 % 6,2 % 5,4 %[g] 41,8 %
TNS Kantar Agri Helmikuu 2020 1 294 6 % 18 % 11 % 6 % 9 %
Taloustutkimus Helmikuu 2020 1 332 4 % 4 % 4 % 4 % 22 % 8 % 4 % 3 % 2 % 2 % 4 % 5 % 8 % 2 % 19 %[h] 4 %
Taloustutkimus Joulukuu 2019 1 004 7 % 4 % 7 % 17 % 10 % 5 % 6 % 4 % 6 % 3 % 15 %[i] 16 %
Tietoykkönen Lokakuu 2019 1 500 8 % 7 % 6 % 33 % 11 % 5 % 10 % 10 % 4 % 5 %[j]
Taloustutkimus Tammikuu 2018 1 006 4 % 4 % 4 % 27 % 7 % 4 % 2 % 9 % 7 % 24 %[k] 9 %

Puoluevalinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luvut muodostettu laskemalla yhteen kunkin eduskuntapuolueen mahdollisten ehdokkaiden kannatus.

Lähde Kyselyaika Otanta
VAS SDP VIHR RKP KESK LIIK KOK KD PS Muu tai tuntematon En osaa sanoa
Taloustutkimus Marraskuu 2021 1 145 3 % 16 % 19 % 1 % 23 % 1 % 11 % 3 % 8 % 3 % 15 %
Taloustutkimus Heinäkuu 2021 1 063 3 % 17 % 12 % 19 % 9 % 3 % 7 % 7 %
Kantar TNS Helmikuu 2021 1 063 1 % 20 % 7 % 27 % 7 % 5 % 7 % 51 %
Taloustutkimus Tammikuu 2021 1 134 4 % 25 % 13 % 1 % 23 % 1 % 16 % 2 % 9 % 3 %
Taloustutkimus Joulukuu 2020 1 134 5 % 25 % 11 % 1 % 22 % 2 % 15 % 2 % 7 % 8 % 3 %
TNS Kantar Agri Kesäkuu 2020 1 029 3,0 % 14,4 % 12,4 % 1,2 % 11,0 % 1,8 % 8,1 % 2,4 % 6,2 % 41,8 %
TNS Kantar Agri Helmikuu 2020 1 294 6 % 18 % 11 % 6 % 9 %
Taloustutkimus Helmikuu 2020 1 332 5 % 12 % 24 % 1 % 18 % 16 % 1 % 10 % 8 % 4 %
Taloustutkimus Joulukuu 2019 1 004 7 % 11 % 17 % 14 % 15 % 9 % 11 % 16 %
Tietoykkönen Lokakuu 2019 1 500 8 % 13 % 34 % 11 % 15 % 14 % 4 %
Taloustutkimus Tammikuu 2018 1 006 4 % 8 % 27 % 15 % 11 % 7 % 20 % 9 %

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aaltola (sit.) 4 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Aho (kesk.) 1 %; Väyrynen (kesk.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Rinne (sd.) 1 %; H. Hautala (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Adlercreutz (r.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Soini (kd.) 1 %; M. Hautala (sit.) 1 %; Turtiainen (vkk.) 1 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Tuomioja (sd.) 1 %; Saarikko (kesk.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Kyllönen (vas.) 0 %; Räsänen (kd.) 0 %; Saramo (vas.) 0 %; Kaikkonen (kesk.) 0 %; Ollikainen (sit.) 0 %.
  2. Aho (kesk.) 4 %; Häkkänen (kok.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Haukio (kok.) 2 %; Soini (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; joku muu 3 %.
  3. Essayah (kd.) 3 %; joku muu 7 %.
  4. Aho (kesk.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; joku muu 7 %.
  5. Aho (kesk.) 3 %; Haukio (kok.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Hetemäki (sit.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %; Essayah (kd.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Paananen (sit.) 0 %; Siilasmaa (sit.) 0 %; Siimes (sit.) 0 %; Biaudet (r.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %.
  6. Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (kesk.) 3 %; Essayah (kd.) 2 %; Harkimo (liik.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Lindberg (sit.) 1 %; Ollila (sit.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; Sipilä (kesk.) 0 %; joku muu 5 %.
  7. Harkimo (liik.) 2,4 %; Räsänen (kd.) 1,8 %; Biaudet (r.) 1,2 %.
  8. Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (sit.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kulmuni (kesk.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; joku muu 4 %.
  9. Sipilä (kesk.) 4 %; joku muu 11 %.
  10. Ohisalo (vihr.) 1 %; joku muu 4 %.
  11. Sipilä (kesk.) 4 %; Väyrynen (kp.) 4 %; Soini (sin.) 1 %; joku muu 7 %; ei kukaan näistä 8 %.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vainio, Aimo: Raimo Ilaskivi: "Sauli Niinistön toimikauden jatkaminen on ainoa järkevä ratkaisu" Maaseudun Tulevaisuus. 5.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  2. Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö päätti spekulaatiot jatkokaudestaan Uusi Suomi. 27.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
  3. Lehtonen, Marko-Oskari: IL-kysely: Sanna Marin on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi – Haaviston suosio sulanut 25.12.2020. Iltalehti. Viitattu 25.12.2020.
  4. Setä Arkadia: Vapise Olli Rehn – Yle nosti Esko ”kovien paikkojen” Ahon taas presidenttikisaan! Ilta-Sanomat. 22.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
  5. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae MTV Uutisten presidenttikysely: Tässä ovat puolueiden piiriväen suosikit – SDP:ssä kaksi vahvaa, kokoomuksella yllättävä ykkönen mtvuutiset.fi. 2.1.2022. Viitattu 17.1.2022.
  6. HS-haastattelu | Esko Aho jätti venäläisen Sberbankin ja kertoo, miksi uskoo Venäjän romahtavan Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 30.3.2022.
  7. Karvala, Kreeta: Presidenttiehdokkuutta harkitseva Rehn kommentoi gallupsuosiotaan: ”Arvostan tunnustusta” Iltalehti. 9.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
  8. Tervo, Elli & Vaaherkumpu, Seija: Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 24.1.2021.
  9. a b c d e f g h i Tykki, Emilia: Ovatko he seuraavat presidenttiehdokkaat? Politiikan tuntijat ennustavat 8 todennäköistä nimeä – Yksi nainen nousee väkevästi esiin 30.1.2018. Aamulehti. Viitattu 30.1.2018.
  10. Olli Rehn pohtii vielä presidenttiehdokkuuttaan: ”Vaatii fillarointia ja saunomista” Ilta-Sanomat. 18.9.2021. Viitattu 30.3.2022.
  11. Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 30.3.2022.
  12. Lehtonen, Marko-Oskari: 1988, 1994, 2012, 2018, 2024 – Paavo Väyrynen pyrkii jälleen presidentiksi 3.5.2019. Iltalehti. Viitattu 3.5.2019.
  13. Kärnä nostaa Kaikkosen keskustan presidenttipeliin: "Ei pidä olla kuudenkympin ja kuoleman välillä" - alfatvuutiset.fi. 25.4.2022. Viitattu 26.4.2022.
  14. Keskustan puoluekokous huipentui juhlaan, Saarikko varoitti tunnekuohuihin vajoamisesta Ilta-Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 12.6.2021.
  15. MT: Matti Vanhanen ei halua keskustan puheenjohtajaksi eikä ehdolle presidentinvaaleihin – "Sanon, etten pyri enää mihinkään" Yle Uutiset. 5.7.2020.
  16. Matti Vanhanen ei asetu ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa – näin hän perustelee päätöstään MTV Uutisille mtvuutiset.fi. 25.1.2022. Viitattu 26.1.2022.
  17. a b c d Keskinen, Juha: Näkökulma: Onko tässä kokoomuksen tulevaisuuden presidenttiehdokas? Iltalehti. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
  18. a b c d Mika Lehto: Ovatko Korkman ja Haukio presidenttipelin villit kortit? IS selvitti, ketkä puolueiden ulkopuoliset ehdokkaat vetoavat äänestäjiin Ilta-Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 18.2.2022.
  19. a b c Kärki, Jussi: Katseet jo vuoden 2024 presidentinvaaleihin – kuka kurkkii Niinistön selän takana? 23.1.2018. MTV. Viitattu 3.2.2018.
  20. Järvinen, Jari: Ex-pääministeri, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tyrmää ajatuksen palata politiikkaan – "Ei kiinnosta" Yle Uutiset. 29.2.2020.
  21. Mäkelä, Juho: Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi" Maaseudun Tulevaisuus. 14.10.2021. Viitattu 18.10.2021.
  22. Jyrki Katainen: "Tämän päivän poliittisessa keskustelussa häiritsee, että asioita halutaan sanoa liiankin ehdottomasti" Yle Uutiset. 13.12.2021. Viitattu 14.12.2021.
  23. Leppänen, Veli-Pekka: Kymmenen vuoden ministerirupeaman tehnyt Paula Risikko ei tyytynyt politiikan ylijäämäpaikkoihin: ”Ihme kyllä nautin kaikista niistä pirullisista ongelmista, joita täytyy ja saa olla ratkaisemassa” Helsingin Sanomat. 3.6.2020.
  24. a b Nurmi, Lauri: Alma-kysely: Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi 16.10.2019. Iltalehti. Viitattu 16.10.2019.
  25. Tikka, Juha-Pekka: Nyt tehtiin ensimmäinen esitys 2024 presidentinvaaliin Verkkouutiset. 23.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
  26. Nurmi, Lauri: Näkökulma: Halla-ahosta presidenttiehdokas Purralle – perussuomalaiset jatkaa yhteenottoaan Sauli Niinistön kanssa Iltalehti. 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
  27. Jenni Tamminen: Jussi Halla-ahon paluu sähköistää presidenttipelin – Nytkö ”tulee karhu vastaan”? Uusi Suomi. Viitattu 10.2.2022.
  28. Kutkuttaako presidenttiehdokkuus? – Heinäluoma MTV:lle: ”Kun asia on ajankohtainen, se pitää miettiä” Demokraatti. 16.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
  29. Uutissuomalainen: Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma aikoo harkita ehdokkuutta presidentinvaaleissa Helsingin Sanomat. 25.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
  30. Pääministeri Sanna Marin ei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi – Yle seurasi pääministerin haastattelutuntia Yle. Viitattu 19.6.2022.
  31. Markku Huusko: Konkari Erkki Tuomioja jättää eduskunnan 2023? ”En kauheasti orientoitunut” Uusi Suomi. Viitattu 17.1.2022.
  32. Varjus, Seppo: Kommentti: Pekan kuningastie on auki – jos Haavisto tekee Soinit 28.3.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.5.2019.
  33. Markku Huusko: Presidenttikisa: Heidi Hautala suosii Pekka Haavistoa Uusi Suomi. Viitattu 8.2.2022.
  34. Konkarit jyräävät Ylen presidenttikyselyssä: Olli Rehn nousi kärkeen, Sanna Marin putosi kolmanneksi Yle Uutiset. 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  35. Anita Simola: Onko tässä yllätysehdokas seuraavaksi presidentiksi? – Suurlähettiläs Mikko Hautala teki poikkeuksellisen urasiirron Yhdysvaltoihin ja kertoo nyt, mitä Venäjän kriisi tarkoittaa Suomelle Aamulehti. 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
  36. Miikka Kaskinen / STT: 60 vuotta täyttävä Timo Soini nimeää poliittiselta uraltaan neljä keskeistä hetkeä – jotain voi olla vielä luvassa, mahdollisesti presidentinvaalit Keskisuomalainen. 30.5.2022. Viitattu 31.5.2022.