Suomen presidentinvaali 2024
(Ohjattu sivulta Presidentinvaalit 2024)
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua. |
 | |||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
| |||||||||||||||||
Suomen presidentinvaali 2024 järjestettäneen vuoden 2024 alussa. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei perustuslain mukaan voi olla enää ehdolla.
Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spekulaatio vuoden 2024 presidenttiehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen.
Alkuvuodesta 2020 Maaseudun tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi piti sitä "ainoana järkevänä ratkaisuna".[1] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[2]
Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esko Aho,[3][4][5] Sitran yliasiamies 2004–2008; pääministeri 1991–1995; kansanedustaja 1983–2003; presidenttiehdokas 2000
- Ahon nimi oli pitkään esillä presidenttiehdokkuuskaavailuissa, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 Aho piti presidenttiehdokkuuttaan epätodennäköisenä, sillä hän arveli jäsenyyttään venäläisen Sberbankin hallituksessa pidettävän painolastina.[6]
- Seppo Kääriäinen,[5] kansanedustaja 1987–2019; kauppa- ja teollisuusministeri 1993–1995; puolustusministeri 2003–2007
- Olli Rehn,[7][8][9][5] Suomen Pankin pääjohtaja 2018–; elinkeinoministeri 2015–2016; EU-komissaari 2004–2014; MEP 1995–1996, 2014–2015; kansanedustaja 1991–1995, 2015–2017
- Rehnin nimi on pitkään ollut presidenttigallupien kärjen tuntumassa. Hän on sanonut, ettei sulje presidenttiehdokkuutta pois, mutta palaa asiaan "kesän [2022 tai 2023] korvilla"[10] tai koronakriisin jälkeen.[11]
- Annika Saarikko,[5] kansanedustaja 2011–; perhe- ja peruspalveluministeri 2017–2019; tiede- ja kulttuuriministeri 2019–2021; valtiovarainministeri 2021–; keskustan puheenjohtaja 2020–
- Anu Vehviläinen,[5] kansanedustaja 1995–2003, 2007–; liikenneministeri 2007–2011, 2019; kunta- ja uudistusministeri 2015–2019
- Paavo Väyrynen,[12] ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–2011; ulkoasianministeri 1977–1982, 1983–1987, 1991–1993; työvoimaministeri 1976–1977; MEP 1995–2007, 2014–2018; kansanedustaja 1970–1995, 2007–2011, 2018–2019; presidenttiehdokas 1988, 1994, 2012 ja 2018; Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja 2018–2019; Kansalaispuolueen puheenjohtaja 2016–2017; keskustan puheenjohtaja 1980–1990
Valtiovarainministeri
Annika Saarikko
Kansanedustaja
Anu Vehviläinen
_-_Seppo_K%C3%A4%C3%A4ri%C3%A4inen.jpg)
.jpg)
.jpg)
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antti Kaikkonen,[13][14] kansanedustaja 2003–; puolustusministeri 2019–
- Matti Vanhanen,[15][16] puolustusministeri 2003; pääministeri 2003–2010; valtiovarainministeri 2020–2021; kansanedustaja 1991–2010, 2015–; eduskunnan puhemies 2019–2020; presidenttiehdokas 2006, 2018; keskustan puheenjohtaja 2003–2010
Kokoomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jenni Haukio,[17][5][18] runoilija, tasavallan presidentin puoliso 2012–
- Antti Häkkänen,[17][5] oikeusministeri 2017–2019; kansanedustaja 2015–
- Jyri Häkämies,[5] kansanedustaja 1999–2012; puolustusministeri 2007–2011; elinkeinoministeri 2011–2012; Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja 2012–
- Kai Mykkänen,[19] sisäministeri 2018–2019; ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2016–2018; kansanedustaja 2015–
- Petteri Orpo,[5] kansanedustaja 2007–; maa- ja metsätalousministeri 2014–2015; sisäministeri 2015–2016; valtiovarainministeri 2016–2019; kokoomuksen puheenjohtaja 2016–
- Alexander Stubb,[9][17][5] Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2017–2019; valtiovarainministeri 2015–2016; pääministeri 2014–2015; ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri 2011–2014; ulkoministeri 2008–2011; MEP 2004–2008; kansanedustaja 2011–2017; kokoomuksen puheenjohtaja 2014–2016
- Jan Vapaavuori,[9][5] Helsingin pormestari 2017–2021; elinkeinoministeri 2012–2015; asuntoministeri 2007–2011; kansanedustaja 2003–2015, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja; 2020–
- Henna Virkkunen,[17] kunta- ja hallintoministeri 2011–2014; liikenne- ja kuntaministeri 2014; Euroopan parlamentin jäsen 2014–; kansanedustaja 2007–2014
Runoilija
Jenni Haukio
Kansanedustaja
Antti Häkkänen
Toimitusjohtaja
Jyri Häkämies
Kansanedustaja
Kai Mykkänen
Kansanedustaja
Petteri Orpo
Helsingin pormestari
Jan Vapaavuori
Euroopan parlamentin jäsen
Henna Virkkunen
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyrki Katainen,[20][21][22][5] Sitran yliasiamies 2020-; EU-komissaari 2014–2019; pääministeri 2011–2014; valtiovarainministeri 2007–2011; kansanedustaja 1999–2014; kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014
- Paula Risikko,[23][24][5] eduskunnan puhemies 2018–2019; sisäministeri 2016–2018; liikenne- ja kuntaministeri 2014–2015; sosiaali- ja terveysministeri 2011–2014; peruspalveluministeri 2007–2011; kansanedustaja 2003–
Kristillisdemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sari Essayah,[25] kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2015–; Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014; kansanedustaja 2003–2007, 2015–; presidenttiehdokas 2012
Kansanedustaja
Sari Essayah
.jpg)
Liike nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.
Kansanedustaja
Hjallis Harkimo
Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi Halla-aho,[9][26][5][27] kansanedustaja 2011–2014, 2019–; MEP 2014–2019; perussuomalaisten puheenjohtaja 2017–2021
- Laura Huhtasaari,[9][5] MEP 2019–; kansanedustaja 2015–2019; perussuomalaisten presidenttiehdokas 2018
- Sakari Puisto,[5] kansanedustaja 2019–
- Riikka Purra,[5] kansanedustaja 2019–; perussuomalaisten puheenjohtaja 2021–
- Ville Tavio,[9][5] kansanedustaja 2015–
Kansanedustaja
Jussi Halla-aho
Kansanedustaja
Sakari Puisto
Kansanedustaja
Riikka Purra
Kansanedustaja
Ville Tavio
.jpg)
Sosiaalidemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Heinäluoma,[28][24][29][5] MEP 2019–, kansanedustaja 2003–2019, eduskunnan puhemies 2011–2015, valtiovarainministeri 2005–2007 sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2005–2008
- Erkki Liikanen,[5] kansanedustaja 1972–1990, valtiovarainministeri 1987–1990, EU-komissaari 1995–2004, Suomen Pankin pääjohtaja 2004–2018
- Antti Rinne,[5] kansanedustaja 2015–; pääministeri 2019; valtiovarainministeri 2014–2015; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2014–2020
- Jutta Urpilainen,[9][5] EU-komissaari 2019–; kansanedustaja 2003–2019; valtiovarainministeri 2011–2014; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2008–2014
kansanedustaja
Antti Rinne
EU-komissaari
Jutta Urpilainen
_(cropped).jpg)
._Round_table_Erkki_Liikanen_and_Petteri_Orpo_(37069348472)_(cropped).jpg)
_(cropped).jpg)
_-_International_partnerships_(48825497106)_(cropped).jpg)
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanna Marin,[30] pääministeri 2019–; liikenne- ja viestintäministeri 2019; kansanedustaja 2015–
- Erkki Tuomioja,[31] kansanedustaja 1970–1979, 1991–; ulkoministeri 2000–2007, 2011–2015; kauppa- ja teollisuusministeri 1999–2000
Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Li Andersson,[9][5] opetusministeri 2019–; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2016–; kansanedustaja 2015–
- Paavo Arhinmäki,[5] kansanedustaja 2007–2021; kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–2014; presidenttiehdokas 2012; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009–2016; Helsingin apulaispormestari 2021–
- Merja Kyllönen,[5] kansanedustaja 2007–2014, 2019–; Euroopan parlamentin jäsen 2014–2019; liikenneministeri 2011–2014; presidenttiehdokas 2018
- Silvia Modig,[5] Euroopan parlamentin jäsen 2019–; kansanedustaja 2011–2019
- Hanna Sarkkinen,[19] sosiaali- ja terveysministeri 2021–; kansanedustaja 2015–
Opetusministeri
Li Andersson
Apulaispormestari
Paavo Arhinmäki
Kansanedustaja
Merja Kyllönen
MEP
Silvia Modig
Sosiaali- ja terveysministeri
Hanna Sarkkinen
.jpg)
.jpg)
Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Haavisto,[19][32][5] ulkoministeri 2019–; ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999; kehitysministeri 2013–2014; kansanedustaja 1987–1995, 2007–; presidenttiehdokas 2012, 2018; vihreiden puheenjohtaja 1993–1995, 2018–2019
- Ville Niinistö,[9][5] MEP 2019–; kansanedustaja 2007–2019; ympäristöministeri 2011–2014; vihreiden puheenjohtaja 2011–2017
- Maria Ohisalo,[5] kansanedustaja 2019–; sisäministeri 2019–2021; vihreiden puheenjohtaja 2019–
- Pekka Sauri,[5] kaupunginvaltuutettu 1993–2003, 2021–; Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017; vihreiden puheenjohtaja 1991–1993
Ulkoministeri
Pekka Haavisto
Kansanedustaja
Maria Ohisalo
Kaupunginvaltuutettu
Pekka Sauri
.jpg)
_(cropped).jpg)
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heidi Hautala,[5][33] MEP 1995–2003, 2009–2011, 2014–; presidenttiehdokas 2000, 2006; kansanedustaja 1991–1995, 2003–2009; kehitysministeri 2011–2013
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Aaltola,[34] dosentti; Ulkopoliittisen instituutin johtaja 2019–
- Mikko Hautala,[35][18] Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs 2020–; Suomen Venäjän suurlähettiläs 2016–2020
- Juhani Kaskeala,[18] amiraali; Suomen puolustusvoimain komentaja 2001–2009
- Sixten Korkman,[18] taloustieteilijä; Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja 2005–2012
- Timo Soini,[36] ulkoministeri 2015–2019; Euroopan parlamentin jäsen 2009–2011; kansanedustaja 2003–2009, 2011–2019; perussuomalaisten puheenjohtaja 1997–2017; presidenttiehdokas 2006, 2012
Suurlähettiläs
Mikko Hautala
Amiraali
Juhani Kaskeala
Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taulukossa on luetteloitu mahdolliset ehdokkaat, jotka ovat saaneet yli viiden prosentin kannatuksen ainakin yhdessä kyselyssä.
| Lähde | Kyselyaika | Otanta | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Andersson VAS |
Heinäluoma SDP |
Marin SDP |
Urpilainen SDP |
Haavisto VIHR |
Rehn KESK |
Vanhanen KESK |
Katainen KOK |
Orpo KOK |
Risikko KOK |
Stubb KOK |
Vapaavuori KOK |
Halla-aho PS |
Huhtasaari PS |
Joku muu | En osaa sanoa | |||
| Taloustutkimus | Maaliskuu 2022 | 1 826 | 3 % | 2 % | 9 % | 3 % | 16 % | 20 % | 4 % | 2 % | 3 % | 1 % | 4 % | 4 % | 7 % | 1 % | 31 %[a] | – |
| Kantar TNS Agri | Joulukuu 2021 | 1 001 | – | – | 8,7 % | – | 14,3 % | 19,9 % | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| Taloustutkimus | Marraskuu 2021 | 1 145 | 3 % | 3 % | 8 % | 5 % | 17 % | 17 % | – | – | – | 2 % | – | 4 % | 6 % | 2 % | 21 %[b] | 15 % |
| Taloustutkimus | Heinäkuu 2021 | 1 063 | 3 % | 3 % | 11 % | 3 % | 12 % | 14 % | 5 % | – | – | – | 5 % | 4 % | 7 % | – | 10 %[c] | – |
| Kantar TNS | Helmikuu 2021 | 1 063 | 1 % | 4 % | 13 % | 3 % | 7 % | 19 % | 4 % | 1 % | – | – | 2 % | 4 % | 5 % | – | 11 %[d] | 51 % |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2021 | 1 591 | 2 % | 4 % | 16 % | 3 % | 9 % | 11 % | 6 % | 2 % | 1 % | 1 % | 4 % | 6 % | 6 % | 2 % | 25 %[e] | – |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2020 | 1 134 | 3 % | 4 % | 16 % | 3 % | 9 % | 8 % | 6 % | 1 % | 1 % | 3 % | 5 % | 5 % | 5 % | 2 % | 27 %[f] | 3 % |
| TNS Kantar Agri | Kesäkuu 2020 | 1 029 | 3,0 % | 4,7 % | 9,7 % | – | 12,4 % | 11,0 % | – | – | 2,4 % | – | – | 5,7 % | 6,2 % | – | 5,4 %[g] | 41,8 % |
| TNS Kantar Agri | Helmikuu 2020 | 1 294 | – | 6 % | – | – | 18 % | 11 % | – | – | – | – | – | 6 % | 9 % | – | – | – |
| Taloustutkimus | Helmikuu 2020 | 1 332 | 4 % | 4 % | 4 % | 4 % | 22 % | 8 % | 4 % | 3 % | 2 % | 2 % | 4 % | 5 % | 8 % | 2 % | 19 %[h] | 4 % |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2019 | 1 004 | 7 % | 4 % | – | 7 % | 17 % | 10 % | – | 5 % | 6 % | – | – | 4 % | 6 % | 3 % | 15 %[i] | 16 % |
| Tietoykkönen | Lokakuu 2019 | 1 500 | 8 % | 7 % | – | 6 % | 33 % | 11 % | – | – | – | 5 % | – | 10 % | 10 % | 4 % | 5 %[j] | – |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2018 | 1 006 | 4 % | 4 % | – | 4 % | 27 % | 7 % | 4 % | – | – | 2 % | – | 9 % | – | 7 % | 24 %[k] | 9 % |
Puoluevalinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luvut muodostettu laskemalla yhteen kunkin eduskuntapuolueen mahdollisten ehdokkaiden kannatus.
| Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VAS | SDP | VIHR | RKP | KESK | LIIK | KOK | KD | PS | Muu tai tuntematon | En osaa sanoa | |||
| Taloustutkimus | Marraskuu 2021 | 1 145 | 3 % | 16 % | 19 % | 1 % | 23 % | 1 % | 11 % | 3 % | 8 % | 3 % | 15 % |
| Taloustutkimus | Heinäkuu 2021 | 1 063 | 3 % | 17 % | 12 % | – | 19 % | – | 9 % | 3 % | 7 % | 7 % | – |
| Kantar TNS | Helmikuu 2021 | 1 063 | 1 % | 20 % | 7 % | – | 27 % | – | 7 % | – | 5 % | 7 % | 51 % |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2021 | 1 134 | 4 % | 25 % | 13 % | 1 % | 23 % | 1 % | 16 % | 2 % | 9 % | 3 % | – |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2020 | 1 134 | 5 % | 25 % | 11 % | 1 % | 22 % | 2 % | 15 % | 2 % | 7 % | 8 % | 3 % |
| TNS Kantar Agri | Kesäkuu 2020 | 1 029 | 3,0 % | 14,4 % | 12,4 % | 1,2 % | 11,0 % | 1,8 % | 8,1 % | 2,4 % | 6,2 % | – | 41,8 % |
| TNS Kantar Agri | Helmikuu 2020 | 1 294 | – | 6 % | 18 % | – | 11 % | – | 6 % | – | 9 % | – | – |
| Taloustutkimus | Helmikuu 2020 | 1 332 | 5 % | 12 % | 24 % | 1 % | 18 % | – | 16 % | 1 % | 10 % | 8 % | 4 % |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2019 | 1 004 | 7 % | 11 % | 17 % | – | 14 % | – | 15 % | – | 9 % | 11 % | 16 % |
| Tietoykkönen | Lokakuu 2019 | 1 500 | 8 % | 13 % | 34 % | – | 11 % | – | 15 % | – | 14 % | 4 % | – |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2018 | 1 006 | 4 % | 8 % | 27 % | – | 15 % | – | 11 % | – | 7 % | 20 % | 9 % |
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aaltola (sit.) 4 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Aho (kesk.) 1 %; Väyrynen (kesk.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Rinne (sd.) 1 %; H. Hautala (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Adlercreutz (r.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Soini (kd.) 1 %; M. Hautala (sit.) 1 %; Turtiainen (vkk.) 1 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Tuomioja (sd.) 1 %; Saarikko (kesk.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Kyllönen (vas.) 0 %; Räsänen (kd.) 0 %; Saramo (vas.) 0 %; Kaikkonen (kesk.) 0 %; Ollikainen (sit.) 0 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Häkkänen (kok.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Haukio (kok.) 2 %; Soini (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; joku muu 3 %.
- ↑ Essayah (kd.) 3 %; joku muu 7 %.
- ↑ Aho (kesk.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; joku muu 7 %.
- ↑ Aho (kesk.) 3 %; Haukio (kok.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Hetemäki (sit.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %; Essayah (kd.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Paananen (sit.) 0 %; Siilasmaa (sit.) 0 %; Siimes (sit.) 0 %; Biaudet (r.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (kesk.) 3 %; Essayah (kd.) 2 %; Harkimo (liik.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Lindberg (sit.) 1 %; Ollila (sit.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; Sipilä (kesk.) 0 %; joku muu 5 %.
- ↑ Harkimo (liik.) 2,4 %; Räsänen (kd.) 1,8 %; Biaudet (r.) 1,2 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (sit.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kulmuni (kesk.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; joku muu 4 %.
- ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; joku muu 11 %.
- ↑ Ohisalo (vihr.) 1 %; joku muu 4 %.
- ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; Väyrynen (kp.) 4 %; Soini (sin.) 1 %; joku muu 7 %; ei kukaan näistä 8 %.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vainio, Aimo: Raimo Ilaskivi: "Sauli Niinistön toimikauden jatkaminen on ainoa järkevä ratkaisu" Maaseudun Tulevaisuus. 5.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö päätti spekulaatiot jatkokaudestaan Uusi Suomi. 27.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: IL-kysely: Sanna Marin on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi – Haaviston suosio sulanut 25.12.2020. Iltalehti. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ Setä Arkadia: Vapise Olli Rehn – Yle nosti Esko ”kovien paikkojen” Ahon taas presidenttikisaan! Ilta-Sanomat. 22.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae MTV Uutisten presidenttikysely: Tässä ovat puolueiden piiriväen suosikit – SDP:ssä kaksi vahvaa, kokoomuksella yllättävä ykkönen mtvuutiset.fi. 2.1.2022. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ HS-haastattelu | Esko Aho jätti venäläisen Sberbankin ja kertoo, miksi uskoo Venäjän romahtavan Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Karvala, Kreeta: Presidenttiehdokkuutta harkitseva Rehn kommentoi gallupsuosiotaan: ”Arvostan tunnustusta” Iltalehti. 9.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Tervo, Elli & Vaaherkumpu, Seija: Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Tykki, Emilia: Ovatko he seuraavat presidenttiehdokkaat? Politiikan tuntijat ennustavat 8 todennäköistä nimeä – Yksi nainen nousee väkevästi esiin 30.1.2018. Aamulehti. Viitattu 30.1.2018.
- ↑ Olli Rehn pohtii vielä presidenttiehdokkuuttaan: ”Vaatii fillarointia ja saunomista” Ilta-Sanomat. 18.9.2021. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: 1988, 1994, 2012, 2018, 2024 – Paavo Väyrynen pyrkii jälleen presidentiksi 3.5.2019. Iltalehti. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kärnä nostaa Kaikkosen keskustan presidenttipeliin: "Ei pidä olla kuudenkympin ja kuoleman välillä" - alfatvuutiset.fi. 25.4.2022. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Keskustan puoluekokous huipentui juhlaan, Saarikko varoitti tunnekuohuihin vajoamisesta Ilta-Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ MT: Matti Vanhanen ei halua keskustan puheenjohtajaksi eikä ehdolle presidentinvaaleihin – "Sanon, etten pyri enää mihinkään" Yle Uutiset. 5.7.2020.
- ↑ Matti Vanhanen ei asetu ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa – näin hän perustelee päätöstään MTV Uutisille mtvuutiset.fi. 25.1.2022. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b c d Keskinen, Juha: Näkökulma: Onko tässä kokoomuksen tulevaisuuden presidenttiehdokas? Iltalehti. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ a b c d Mika Lehto: Ovatko Korkman ja Haukio presidenttipelin villit kortit? IS selvitti, ketkä puolueiden ulkopuoliset ehdokkaat vetoavat äänestäjiin Ilta-Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b c Kärki, Jussi: Katseet jo vuoden 2024 presidentinvaaleihin – kuka kurkkii Niinistön selän takana? 23.1.2018. MTV. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ Järvinen, Jari: Ex-pääministeri, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tyrmää ajatuksen palata politiikkaan – "Ei kiinnosta" Yle Uutiset. 29.2.2020.
- ↑ Mäkelä, Juho: Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi" Maaseudun Tulevaisuus. 14.10.2021. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Jyrki Katainen: "Tämän päivän poliittisessa keskustelussa häiritsee, että asioita halutaan sanoa liiankin ehdottomasti" Yle Uutiset. 13.12.2021. Viitattu 14.12.2021.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Kymmenen vuoden ministerirupeaman tehnyt Paula Risikko ei tyytynyt politiikan ylijäämäpaikkoihin: ”Ihme kyllä nautin kaikista niistä pirullisista ongelmista, joita täytyy ja saa olla ratkaisemassa” Helsingin Sanomat. 3.6.2020.
- ↑ a b Nurmi, Lauri: Alma-kysely: Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi 16.10.2019. Iltalehti. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Nyt tehtiin ensimmäinen esitys 2024 presidentinvaaliin Verkkouutiset. 23.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
- ↑ Nurmi, Lauri: Näkökulma: Halla-ahosta presidenttiehdokas Purralle – perussuomalaiset jatkaa yhteenottoaan Sauli Niinistön kanssa Iltalehti. 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Jenni Tamminen: Jussi Halla-ahon paluu sähköistää presidenttipelin – Nytkö ”tulee karhu vastaan”? Uusi Suomi. Viitattu 10.2.2022.
- ↑ Kutkuttaako presidenttiehdokkuus? – Heinäluoma MTV:lle: ”Kun asia on ajankohtainen, se pitää miettiä” Demokraatti. 16.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
- ↑ Uutissuomalainen: Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma aikoo harkita ehdokkuutta presidentinvaaleissa Helsingin Sanomat. 25.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Pääministeri Sanna Marin ei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi – Yle seurasi pääministerin haastattelutuntia Yle. Viitattu 19.6.2022.
- ↑ Markku Huusko: Konkari Erkki Tuomioja jättää eduskunnan 2023? ”En kauheasti orientoitunut” Uusi Suomi. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Varjus, Seppo: Kommentti: Pekan kuningastie on auki – jos Haavisto tekee Soinit 28.3.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ Markku Huusko: Presidenttikisa: Heidi Hautala suosii Pekka Haavistoa Uusi Suomi. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Konkarit jyräävät Ylen presidenttikyselyssä: Olli Rehn nousi kärkeen, Sanna Marin putosi kolmanneksi Yle Uutiset. 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
- ↑ Anita Simola: Onko tässä yllätysehdokas seuraavaksi presidentiksi? – Suurlähettiläs Mikko Hautala teki poikkeuksellisen urasiirron Yhdysvaltoihin ja kertoo nyt, mitä Venäjän kriisi tarkoittaa Suomelle Aamulehti. 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
- ↑ Miikka Kaskinen / STT: 60 vuotta täyttävä Timo Soini nimeää poliittiselta uraltaan neljä keskeistä hetkeä – jotain voi olla vielä luvassa, mahdollisesti presidentinvaalit Keskisuomalainen. 30.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
