Suomen presidentinvaali 2024
(Ohjattu sivulta Presidentinvaalit 2024)
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua. |
 | |||||
| |||||
|
| |||||
| |||||
Suomen presidentinvaali 2024 järjestetään sunnuntaina 28. tammikuuta 2024 ja mahdollinen toinen kierros 11. helmikuuta 2024. Vaaleissa valitaan tasavallan presidentti toimikaudelle 2024–2030. Istuva presidentti Sauli Niinistö ei perustuslain mukaan voi olla enää ehdolla.
Vuoden 2022 loppuun mennessä vain Liike Nyt on valinnut presidenttiehdokkaansa. Hän on kansanedustaja Hjallis Harkimo.
Ehdokasasettelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spekulaatio vuoden 2024 presidenttiehdokkaista alkoi heti vuoden 2018 presidentinvaalien jälkeen. Alkuvuodesta 2020 Maaseudun tulevaisuus spekuloi ajatuksella Sauli Niinistön toimikauden jatkamisesta poikkeuslailla, ja haastateltu Raimo Ilaskivi piti sitä "ainoana järkevänä ratkaisuna".[1] Niinistö kuitenkin päätti spekulaation asiasta lyhyellä Twitter-viestillä.[2]
Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Esko Aho,[3][4][5] Sitran yliasiamies 2004–2008; pääministeri 1991–1995; eduskunnan puhemies 1991; kansanedustaja 1983–2003; keskustan puheenjohtaja 1990-2002; presidenttiehdokas 2000
- Ahon nimi oli pitkään esillä presidenttiehdokkuuskaavailuissa, mutta Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 Aho piti presidenttiehdokkuuttaan epätodennäköisenä, sillä hän arveli jäsenyyttään venäläisen Sberbankin hallituksessa pidettävän painolastina.[6]
- Seppo Kääriäinen,[5] kauppa- ja teollisuusministeri 1993–1995; puolustusministeri 2003–2007; kansanedustaja 1987–2019
- Olli Rehn,[7][8][9][5] Suomen Pankin pääjohtaja 2018–; elinkeinoministeri 2015–2016; EU-komissaari 2004–2014; MEP 1995–1996, 2014–2015; kansanedustaja 1991–1995, 2015–2017
- Rehnin nimi on pitkään ollut presidenttigallupien kärjen tuntumassa. Hän on sanonut, ettei sulje presidenttiehdokkuutta pois, mutta palaa asiaan "kesän [2022 tai 2023] korvilla"[10] tai koronakriisin jälkeen.[11]
- Annika Saarikko,[5] valtiovarainministeri 2021-; tiede- ja kulttuuriministeri 2019, 2020-2021; perhe- ja peruspalveluministeri 2017–2019; kansanedustaja 2011-; keskustan puheenjohtaja 2020–
- Anu Vehviläinen,[5] kansanedustaja 1995–2003, 2007–; eduskunnan puhemies 2020-2022; liikenneministeri 2007–2011, 2019; kunta- ja uudistusministeri 2015–2019
- Paavo Väyrynen,[12] ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007–2011; ulkoasiainministeri 1977–1982, 1983–1987, 1991–1993; työvoimaministeri 1976–1977; MEP 1995–2007, 2014–2018; kansanedustaja 1970–1995, 2007–2011, 2018–2019; Seitsemän tähden liikkeen puheenjohtaja 2018–2019; Kansalaispuolueen puheenjohtaja 2016–2017; keskustan puheenjohtaja 1980–1990; presidenttiehdokas 1988, 1994, 2012, 2018
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Antti Kaikkonen,[13][14] puolustusministeri 2019–2023, 2023-; kansanedustaja 2003–
- Matti Vanhanen,[15][16] eduskunnan puhemies 2019–2020, 2022–; valtiovarainministeri 2020-2021; pääministeri 2003–2010; puolustusministeri 2003; kansanedustaja 1991–2010, 2015–; keskustan puheenjohtaja 2003–2010; presidenttiehdokas 2006, 2018
Kokoomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jenni Haukio,[17][5][18] valtiotieteiden tohtori, tasavallan presidentin puoliso 2012–
- Antti Häkkänen,[17][5] kansanedustaja 2015–; oikeusministeri 2017–2019
- Jyri Häkämies,[5] Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja 2012–; puolustusministeri 2007–2011; elinkeinoministeri 2011–2012; kansanedustaja 1999–2012
- Kai Mykkänen,[19] kansanedustaja 2015–; sisäministeri 2018–2019; ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2016–2018
- Petteri Orpo,[5] kansanedustaja 2007–; maa- ja metsätalousministeri 2014–2015; sisäministeri 2015–2016; valtiovarainministeri 2016–2019; kokoomuksen puheenjohtaja 2016–
- Alexander Stubb,[9][17][5] Euroopan investointipankin varapääjohtaja 2017–2019; valtiovarainministeri 2015–2016; pääministeri 2014–2015; ulkomaankauppa- ja eurooppaministeri 2011–2014; ulkoministeri 2008–2011; MEP 2004–2008; kansanedustaja 2011–2017; kokoomuksen puheenjohtaja 2014–2016
- Jan Vapaavuori,[9][5] Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja 2020–; Helsingin pormestari 2017–2021; elinkeinoministeri 2012–2015; asuntoministeri 2007–2011; kansanedustaja 2003–2015
- Henna Virkkunen,[17] Euroopan parlamentin jäsen 2014–; kunta- ja hallintoministeri 2011–2014; liikenne- ja kuntaministeri 2014; kansanedustaja 2007–2014
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jyrki Katainen,[20][21][22][5] Sitran yliasiamies 2020-; EU-komissaari 2014–2019; pääministeri 2011–2014; valtiovarainministeri 2007–2011; kansanedustaja 1999–2014; kokoomuksen puheenjohtaja 2004–2014
- Paula Risikko,[23][24][5] eduskunnan puhemies 2018–2019; sisäministeri 2016–2018; liikenne- ja kuntaministeri 2014–2015; sosiaali- ja terveysministeri 2011–2014; peruspalveluministeri 2007–2011; kansanedustaja 2003–
Kristillisdemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sari Essayah,[25] kansanedustaja 2003–2007, 2015–; Euroopan parlamentin jäsen 2009–2014; kristillisdemokraattien puheenjohtaja 2015–; presidenttiehdokas 2012
Liike Nyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Liike Nyt valitsi puoluekokouksessaan 18. kesäkuuta 2022 puheenjohtajansa, kansanedustaja Hjallis Harkimon presidenttiehdokkaakseen.
Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi Halla-aho,[9][26][5][27] kansanedustaja 2011–2014, 2019–; MEP 2014–2019; perussuomalaisten puheenjohtaja 2017–2021, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
- Laura Huhtasaari,[9][5] MEP 2019–; kansanedustaja 2015–2019; presidenttiehdokas 2018
- Sakari Puisto,[5] kansanedustaja 2019–
- Riikka Purra,[5] kansanedustaja 2019–; perussuomalaisten puheenjohtaja 2021–
- Ville Tavio,[9][5] kansanedustaja 2015–
Sosiaalidemokraatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eero Heinäluoma,[28][24][29][5] MEP 2019–; eduskunnan puhemies 2011–2015; valtiovarainministeri 2005–2007; kansanedustaja 2003–2019; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2005–2008
- Erkki Liikanen,[5] Suomen Pankin pääjohtaja 2004–2018; EU-komissaari 1995–2004; valtiovarainministeri 1987–1990; kansanedustaja 1972–1990
- Antti Rinne,[5] kansanedustaja 2015–; pääministeri 2019; valtiovarainministeri 2014–2015; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2014–2020
- Jutta Urpilainen,[9][5] EU-komissaari 2019–; valtiovarainministeri 2011–2014; kansanedustaja 2003–2019; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2008–2014
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sanna Marin,[30] pääministeri 2019–; liikenne- ja viestintäministeri 2019; kansanedustaja 2015–; sosiaalidemokraattien puheenjohtaja 2020–
- Erkki Tuomioja,[31] kansanedustaja 1970–1979, 1991–; ulkoministeri 2000–2007, 2011–2015; kauppa- ja teollisuusministeri 1999–2000
Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Li Andersson,[9][5] opetusministeri 2019–2020, 2021–; kansanedustaja 2015–; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2016–
- Paavo Arhinmäki,[5] Helsingin apulaispormestari 2021–; kulttuuri- ja urheiluministeri 2011–2014; kansanedustaja 2007–2021; vasemmistoliiton puheenjohtaja 2009–2016; presidenttiehdokas 2012
- Merja Kyllönen,[5] kansanedustaja 2007–2014, 2019–; Euroopan parlamentin jäsen 2014–2019; liikenneministeri 2011–2014; presidenttiehdokas 2018
- Silvia Modig,[5] Euroopan parlamentin jäsen 2019–; kansanedustaja 2011–2019
- Hanna Sarkkinen,[19] sosiaali- ja terveysministeri 2021–; kansanedustaja 2015–
Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pekka Haavisto,[19][32][5] ulkoministeri 2019–; ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri 1995–1999; kehitysministeri 2013–2014; kansanedustaja 1987–1995, 2007–; vihreiden puheenjohtaja 1993–1995, 2018–2019; presidenttiehdokas 2012, 2018
- Ville Niinistö,[9][5] MEP 2019–; kansanedustaja 2007–2019; ympäristöministeri 2011–2014; vihreiden puheenjohtaja 2011–2017
- Maria Ohisalo,[5] ympäristö- ja ilmastoministeri 2022–; kansanedustaja 2019–; sisäministeri 2019–2021; vihreiden puheenjohtaja 2019–
- Pekka Sauri,[5] kaupunginvaltuutettu 1993–2003, 2021–; Helsingin apulaiskaupunginjohtaja 2003–2017; vihreiden puheenjohtaja 1991–1993
Kieltäytyneet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heidi Hautala,[5][33] MEP 1995–2003, 2009–2011, 2014–; kehitysministeri 2011–2013; kansanedustaja 1991–1995, 2003–2009; vihreiden puheenjohtaja 1987-1991; presidenttiehdokas 2000, 2006
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mahdolliset ehdokkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mika Aaltola,[34] dosentti; Ulkopoliittisen instituutin johtaja 2019–
- Mikko Hautala,[35][18] Suomen Yhdysvaltain suurlähettiläs 2020–; Suomen Venäjän suurlähettiläs 2016–2020
- Juhani Kaskeala,[18] amiraali; Suomen puolustusvoimain komentaja 2001–2009
- Sixten Korkman,[18] taloustieteilijä; Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtaja 2005–2012
- Timo Soini,[36] ulkoministeri 2015–2019; Euroopan parlamentin jäsen 2009–2011; kansanedustaja 2003–2009, 2011–2019; perussuomalaisten puheenjohtaja 1997–2017; presidenttiehdokas 2006, 2012
Mielipidetiedustelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen kierros[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taulukossa on luetteloitu mahdolliset ehdokkaat, jotka ovat saaneet yli viiden prosentin kannatuksen ainakin yhdessä kyselyssä.
| Lähde | Kyselyaika | Otanta | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Andersson VAS |
Heinäluoma SDP |
Marin SDP |
Urpilainen SDP |
Haavisto VIHR |
Rehn KESK |
Vanhanen KESK |
Katainen KOK |
Orpo KOK |
Risikko KOK |
Stubb KOK |
Vapaavuori KOK |
Halla-aho PS |
Huhtasaari PS |
Joku muu | En osaa sanoa | |||
| Taloustutkimus | Joulukuu 2022 | 1 742 | 2 % | 2 % | 7 % | 2 % | 25 % | 14 % | 2 % | – | – | – | 6 % | – | 7 % | – | 41 %[a] | – |
| Taloustutkimus | Maaliskuu 2022 | 1 826 | 3 % | 2 % | 9 % | 3 % | 16 % | 20 % | 4 % | 2 % | 3 % | 1 % | 4 % | 4 % | 7 % | 1 % | 31 %[b] | – |
| Kantar TNS Agri | Joulukuu 2021 | 1 001 | – | – | 8,7 % | – | 14,3 % | 19,9 % | – | – | – | – | – | – | – | – | – | – |
| Taloustutkimus | Marraskuu 2021 | 1 145 | 3 % | 3 % | 8 % | 5 % | 17 % | 17 % | – | – | – | 2 % | – | 4 % | 6 % | 2 % | 21 %[c] | 15 % |
| Taloustutkimus | Heinäkuu 2021 | 1 063 | 3 % | 3 % | 11 % | 3 % | 12 % | 14 % | 5 % | – | – | – | 5 % | 4 % | 7 % | – | 10 %[d] | – |
| Kantar TNS | Helmikuu 2021 | 1 063 | 1 % | 4 % | 13 % | 3 % | 7 % | 19 % | 4 % | 1 % | – | – | 2 % | 4 % | 5 % | – | 11 %[e] | 51 % |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2021 | 1 591 | 2 % | 4 % | 16 % | 3 % | 9 % | 11 % | 6 % | 2 % | 1 % | 1 % | 4 % | 6 % | 6 % | 2 % | 25 %[f] | – |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2020 | 1 134 | 3 % | 4 % | 16 % | 3 % | 9 % | 8 % | 6 % | 1 % | 1 % | 3 % | 5 % | 5 % | 5 % | 2 % | 27 %[g] | 3 % |
| TNS Kantar Agri | Kesäkuu 2020 | 1 029 | 3,0 % | 4,7 % | 9,7 % | – | 12,4 % | 11,0 % | – | – | 2,4 % | – | – | 5,7 % | 6,2 % | – | 5,4 %[h] | 41,8 % |
| TNS Kantar Agri | Helmikuu 2020 | 1 294 | – | 6 % | – | – | 18 % | 11 % | – | – | – | – | – | 6 % | 9 % | – | – | – |
| Taloustutkimus | Helmikuu 2020 | 1 332 | 4 % | 4 % | 4 % | 4 % | 22 % | 8 % | 4 % | 3 % | 2 % | 2 % | 4 % | 5 % | 8 % | 2 % | 19 %[i] | 4 % |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2019 | 1 004 | 7 % | 4 % | – | 7 % | 17 % | 10 % | – | 5 % | 6 % | – | – | 4 % | 6 % | 3 % | 15 %[j] | 16 % |
| Tietoykkönen | Lokakuu 2019 | 1 500 | 8 % | 7 % | – | 6 % | 33 % | 11 % | – | – | – | 5 % | – | 10 % | 10 % | 4 % | 5 %[k] | – |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2018 | 1 006 | 4 % | 4 % | – | 4 % | 27 % | 7 % | 4 % | – | – | 2 % | – | 9 % | – | 7 % | 24 %[l] | 9 % |
Puoluevalinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luvut muodostettu laskemalla yhteen kunkin eduskuntapuolueen mahdollisten ehdokkaiden kannatus.
| Lähde | Kyselyaika | Otanta | |||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| VAS | SDP | VIHR | RKP | KESK | LIIK | KOK | KD | PS | Muu tai tuntematon | En osaa sanoa | |||
| Taloustutkimus | Marraskuu 2021 | 1 145 | 3 % | 16 % | 19 % | 1 % | 23 % | 1 % | 11 % | 3 % | 8 % | 3 % | 15 % |
| Taloustutkimus | Heinäkuu 2021 | 1 063 | 3 % | 17 % | 12 % | – | 19 % | – | 9 % | 3 % | 7 % | 7 % | – |
| Kantar TNS | Helmikuu 2021 | 1 063 | 1 % | 20 % | 7 % | – | 27 % | – | 7 % | – | 5 % | 7 % | 51 % |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2021 | 1 134 | 4 % | 25 % | 13 % | 1 % | 23 % | 1 % | 16 % | 2 % | 9 % | 3 % | – |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2020 | 1 134 | 5 % | 25 % | 11 % | 1 % | 22 % | 2 % | 15 % | 2 % | 7 % | 8 % | 3 % |
| TNS Kantar Agri | Kesäkuu 2020 | 1 029 | 3,0 % | 14,4 % | 12,4 % | 1,2 % | 11,0 % | 1,8 % | 8,1 % | 2,4 % | 6,2 % | – | 41,8 % |
| TNS Kantar Agri | Helmikuu 2020 | 1 294 | – | 6 % | 18 % | – | 11 % | – | 6 % | – | 9 % | – | – |
| Taloustutkimus | Helmikuu 2020 | 1 332 | 5 % | 12 % | 24 % | 1 % | 18 % | – | 16 % | 1 % | 10 % | 8 % | 4 % |
| Taloustutkimus | Joulukuu 2019 | 1 004 | 7 % | 11 % | 17 % | – | 14 % | – | 15 % | – | 9 % | 11 % | 16 % |
| Tietoykkönen | Lokakuu 2019 | 1 500 | 8 % | 13 % | 34 % | – | 11 % | – | 15 % | – | 14 % | 4 % | – |
| Taloustutkimus | Tammikuu 2018 | 1 006 | 4 % | 8 % | 27 % | – | 15 % | – | 11 % | – | 7 % | 20 % | 9 % |
Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aaltola (sit.) 11 %; Essayah (kd.) 2 %; M. Hautala (sit.) 2 %; Kaikkonen (kesk.) 2 %; Muu vaihtoehto 26 %.
- ↑ Aaltola (sit.) 4 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Aho (kesk.) 1 %; Väyrynen (kesk.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Rinne (sd.) 1 %; H. Hautala (vihr.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Adlercreutz (r.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Soini (kd.) 1 %; M. Hautala (sit.) 1 %; Turtiainen (vkk.) 1 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Valtonen (kok.) 1 %; Tuomioja (sd.) 1 %; Saarikko (kesk.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Kyllönen (vas.) 0 %; Räsänen (kd.) 0 %; Saramo (vas.) 0 %; Kaikkonen (kesk.) 0 %; Ollikainen (sit.) 0 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Häkkänen (kok.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Essayah (kd.) 2 %; Haukio (kok.) 2 %; Soini (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; joku muu 3 %.
- ↑ Essayah (kd.) 3 %; joku muu 7 %.
- ↑ Aho (kesk.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; joku muu 7 %.
- ↑ Aho (kesk.) 3 %; Haukio (kok.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Väyrynen (kesk.) 2 %; Wahlroos (sit.) 1 %; Hetemäki (sit.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Harkimo (liik.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Räsänen (kd.) 1 %; Essayah (kd.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Purra (ps.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 1 %; Hautala (vihr.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Paananen (sit.) 0 %; Siilasmaa (sit.) 0 %; Siimes (sit.) 0 %; Biaudet (r.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (kesk.) 3 %; Essayah (kd.) 2 %; Harkimo (liik.) 2 %; Liikanen (sd.) 2 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Arhinmäki (vas.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Lindberg (sit.) 1 %; Ollila (sit.) 1 %; Saarikko (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; Sipilä (kesk.) 0 %; joku muu 5 %.
- ↑ Harkimo (liik.) 2,4 %; Räsänen (kd.) 1,8 %; Biaudet (r.) 1,2 %.
- ↑ Aho (kesk.) 4 %; Väyrynen (sit.) 3 %; Niinistö (vihr.) 2 %; Essayah (kd.) 1 %; Henriksson (r.) 1 %; Kulmuni (kesk.) 1 %; Kyllönen (vas.) 1 %; Sipilä (kesk.) 1 %; Soini (sin.) 1 %; Arhinmäki (vas.) 0 %; Ohisalo (vihr.) 0 %; Rinne (sd.) 0 %; joku muu 4 %.
- ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; joku muu 11 %.
- ↑ Ohisalo (vihr.) 1 %; joku muu 4 %.
- ↑ Sipilä (kesk.) 4 %; Väyrynen (kp.) 4 %; Soini (sin.) 1 %; joku muu 7 %; ei kukaan näistä 8 %.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Vainio, Aimo: Raimo Ilaskivi: "Sauli Niinistön toimikauden jatkaminen on ainoa järkevä ratkaisu" Maaseudun Tulevaisuus. 5.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö päätti spekulaatiot jatkokaudestaan Uusi Suomi. 27.2.2020. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: IL-kysely: Sanna Marin on suomalaisten suosikki seuraavaksi presidentiksi – Haaviston suosio sulanut 25.12.2020. Iltalehti. Viitattu 25.12.2020.
- ↑ Setä Arkadia: Vapise Olli Rehn – Yle nosti Esko ”kovien paikkojen” Ahon taas presidenttikisaan! Ilta-Sanomat. 22.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae MTV Uutisten presidenttikysely: Tässä ovat puolueiden piiriväen suosikit – SDP:ssä kaksi vahvaa, kokoomuksella yllättävä ykkönen mtvuutiset.fi. 2.1.2022. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ HS-haastattelu | Esko Aho jätti venäläisen Sberbankin ja kertoo, miksi uskoo Venäjän romahtavan Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Karvala, Kreeta: Presidenttiehdokkuutta harkitseva Rehn kommentoi gallupsuosiotaan: ”Arvostan tunnustusta” Iltalehti. 9.5.2021. Viitattu 26.5.2021.
- ↑ Tervo, Elli & Vaaherkumpu, Seija: Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ a b c d e f g h i Tykki, Emilia: Ovatko he seuraavat presidenttiehdokkaat? Politiikan tuntijat ennustavat 8 todennäköistä nimeä – Yksi nainen nousee väkevästi esiin 30.1.2018. Aamulehti. Arkistoitu 31.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
- ↑ Olli Rehn pohtii vielä presidenttiehdokkuuttaan: ”Vaatii fillarointia ja saunomista” Ilta-Sanomat. 18.9.2021. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Olli Rehn harkitsee presidenttiehdokkuutta, mutta painottaa koronakriisin hoitamista ensin – katse on käännettävä jo kriisin jälkeisen ajan taloushaasteisiin Yle Uutiset. 23.1.2021. Viitattu 30.3.2022.
- ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: 1988, 1994, 2012, 2018, 2024 – Paavo Väyrynen pyrkii jälleen presidentiksi 3.5.2019. Iltalehti. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kärnä nostaa Kaikkosen keskustan presidenttipeliin: "Ei pidä olla kuudenkympin ja kuoleman välillä" - alfatvuutiset.fi. 25.4.2022. Viitattu 26.4.2022.
- ↑ Keskustan puoluekokous huipentui juhlaan, Saarikko varoitti tunnekuohuihin vajoamisesta Ilta-Sanomat. 10.6.2021. Viitattu 12.6.2021.
- ↑ MT: Matti Vanhanen ei halua keskustan puheenjohtajaksi eikä ehdolle presidentinvaaleihin – "Sanon, etten pyri enää mihinkään" Yle Uutiset. 5.7.2020.
- ↑ Matti Vanhanen ei asetu ehdolle seuraavissa presidentinvaaleissa – näin hän perustelee päätöstään MTV Uutisille mtvuutiset.fi. 25.1.2022. Viitattu 26.1.2022.
- ↑ a b c d Keskinen, Juha: Näkökulma: Onko tässä kokoomuksen tulevaisuuden presidenttiehdokas? Iltalehti. 9.11.2021. Viitattu 9.11.2021.
- ↑ a b c d Mika Lehto: Ovatko Korkman ja Haukio presidenttipelin villit kortit? IS selvitti, ketkä puolueiden ulkopuoliset ehdokkaat vetoavat äänestäjiin Ilta-Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 18.2.2022.
- ↑ a b c Kärki, Jussi: Katseet jo vuoden 2024 presidentinvaaleihin – kuka kurkkii Niinistön selän takana? 23.1.2018. MTV. Viitattu 3.2.2018.
- ↑ Järvinen, Jari: Ex-pääministeri, Sitran yliasiamies Jyrki Katainen tyrmää ajatuksen palata politiikkaan – "Ei kiinnosta" Yle Uutiset. 29.2.2020.
- ↑ Mäkelä, Juho: Jyrki Katainen ei lähde kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi – "Minulla ei ole palavaa halua tulla valituksi" Maaseudun Tulevaisuus. 14.10.2021. Viitattu 18.10.2021.
- ↑ Jyrki Katainen: "Tämän päivän poliittisessa keskustelussa häiritsee, että asioita halutaan sanoa liiankin ehdottomasti" Yle Uutiset. 13.12.2021. Viitattu 14.12.2021.
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Kymmenen vuoden ministerirupeaman tehnyt Paula Risikko ei tyytynyt politiikan ylijäämäpaikkoihin: ”Ihme kyllä nautin kaikista niistä pirullisista ongelmista, joita täytyy ja saa olla ratkaisemassa” Helsingin Sanomat. 3.6.2020.
- ↑ a b Nurmi, Lauri: Alma-kysely: Pekka Haavisto on ylivoimainen suosikki seuraavaksi presidentiksi 16.10.2019. Iltalehti. Viitattu 16.10.2019.
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Nyt tehtiin ensimmäinen esitys 2024 presidentinvaaliin Verkkouutiset. 23.8.2021. Viitattu 23.8.2021.
- ↑ Nurmi, Lauri: Näkökulma: Halla-ahosta presidenttiehdokas Purralle – perussuomalaiset jatkaa yhteenottoaan Sauli Niinistön kanssa Iltalehti. 15.8.2021. Viitattu 17.8.2021.
- ↑ Jenni Tamminen: Jussi Halla-ahon paluu sähköistää presidenttipelin – Nytkö ”tulee karhu vastaan”? Uusi Suomi. Viitattu 10.2.2022.
- ↑ Kutkuttaako presidenttiehdokkuus? – Heinäluoma MTV:lle: ”Kun asia on ajankohtainen, se pitää miettiä” Demokraatti. 16.1.2021. Viitattu 26.1.2021.
- ↑ Uutissuomalainen: Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma aikoo harkita ehdokkuutta presidentinvaaleissa Helsingin Sanomat. 25.9.2021. Viitattu 29.9.2021.
- ↑ Pääministeri Sanna Marin ei ole käytettävissä presidenttiehdokkaaksi – Yle seurasi pääministerin haastattelutuntia Yle. Viitattu 19.6.2022.
- ↑ Markku Huusko: Konkari Erkki Tuomioja jättää eduskunnan 2023? ”En kauheasti orientoitunut” Uusi Suomi. Viitattu 17.1.2022.
- ↑ Varjus, Seppo: Kommentti: Pekan kuningastie on auki – jos Haavisto tekee Soinit 28.3.2019. Ilta-Sanomat. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ Markku Huusko: Presidenttikisa: Heidi Hautala suosii Pekka Haavistoa Uusi Suomi. Viitattu 8.2.2022.
- ↑ Mika Aaltola: ”En ole asettumassa ehdolle nyt yhtään mihinkään” Ilta-Sanomat. 31.10.2022. Viitattu 31.10.2022.
- ↑ Anita Simola: Onko tässä yllätysehdokas seuraavaksi presidentiksi? – Suurlähettiläs Mikko Hautala teki poikkeuksellisen urasiirron Yhdysvaltoihin ja kertoo nyt, mitä Venäjän kriisi tarkoittaa Suomelle Aamulehti. 30.1.2022. Viitattu 30.1.2022.
- ↑ Miikka Kaskinen / STT: 60 vuotta täyttävä Timo Soini nimeää poliittiselta uraltaan neljä keskeistä hetkeä – jotain voi olla vielä luvassa, mahdollisesti presidentinvaalit Keskisuomalainen. 30.5.2022. Viitattu 31.5.2022.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||
