Siirry sisältöön

Vantaan Sanomat

Wikipediasta
Vantaan Sanomat
Lyhenne VS
Lehtityyppi kaupunkilehti
Kustantaja Keskisuomalainen Oyj
Julkaisija Etelä-Suomen Media Oy
ISSN ISSN 0356-2352
Perustettu 31. elokuuta 1967
Päätoimittaja Mia Laakso
Sitoutuneisuus sitoutumaton
Kotikunta Vantaa
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys keskiviikko
Kieli suomi
Aiheesta muualla
www.vantaansanomat.fi
Vantaan Sanomien toimitus työskentelee Vantaan Jokiniemessä, Tikkurilan rautatieaseman viereisen toimistorakennuksen neljännessä kerroksessa.
Etelä-Suomen Media Oy:n aiempi toimitalo Rälssitie 7:ssä Vantaan Veromiehen kaupunginosassa. Talossa työskenteli usean kaupunkilehden (Helsingin Uutiset, Länsiväylä, Vantaan Sanomat) toimitus.

Vantaan Sanomat on kaupunkilehti, joka ilmestyy Vantaalla kerran viikossa, keskiviikkoisin.

Vantaan Sanomia julkaisee Etelä-Suomen Media Oy, joka kuuluu Keskisuomalainen-konserniin. Lehden painopaikka on SLY-Lehtipainot Oy. Muita saman julkaisijan paikallislehtiä pääkaupunkiseudulla ovat Helsingin Uutiset, Länsiväylä (jakelualueena Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi), Keski-Uusimaa (Tuusula, Kerava, Järvenpää, Sipoo), Nurmijärven Uutiset ja Sipoon Sanomat.[1]

Ensimmäinen lehti ilmestyi Helsingin Seutu -nimisenä tabloidkokoisena lehtenä 31. elokuuta 1967, ja sen painos oli 27 000 kappaletta. Sitä jaettiin Itä-Vantaalle, kun taas 1970 perustettua Etelä-Vantaata jaettiin Länsi-Vantaalle. Lehti ilmestyi aluksi kerran viikossa. Perustaja ja ensimmäinen päätoimittaja oli Tom Järnefelt. Vuonna 1968 lehti alkoi ilmestyä kaksi kertaa viikossa. Vuonna 1972 lehden omistajaksi tuli Keski-Uusimaa Oy. Vuonna 1979 lehden koko muuttui normaaliin sanomalehtikokoon, ja se alkoi ilmestyä kolme kertaa viikossa. Vuonna 1980 lehden nimi muuttui Vantaan Seuduksi. Vantaan Sanomat syntyi 1992 kahden paikallislehden, Vantaan Seudun ja Etelä-Vantaan, yhdistyessä.lähde?

Heinäkuusta 2019 lähtien lehden päätoimittajana on toiminut Mia Lindström.[2] Keväästä 2020 lähtien lehden toimitus on työskennellyt Jokiniemen Tikkurilan rautatieaseman vieressä osoitteessa Väritehtaankatu 8.[3]

Syyskuussa 2025 toimitus muuttaa Vantaankosken aseman lähellä sijaitsevaan Martintaloon osoitteeseen Jaakonkatu 2.[4] 1992 valmistunut rakennus toimi alun perin Siemensin Suomen pääkonttorina ja nykyisellään tarjoaa toimistotiloja eri yrityksille. [5]

Vantaan Sanomat alkoi julkaista Selkovantaalainen-nimistä selkokielistä kuukausiliitettä lokakuussa 2022[6], joka laajeni koko pääkaupunkiseudun kattavaksi Selkomediaksi lokakuussa 2024.[7]

Ennen Tikkurilan aseman naapuriin muuttoaan toimitus sijaitsi Vantaan Veromiehessä osoitteessa Rälssitie 7a.[2] Lehden verkkosisällöt muuttuivat maksullisiksi 8. tammikuuta 2025 alkaen. Samalla toimituksen henkilöstömäärä nousi kuudesta yhdeksään.[8]

  • Vantaan Sanomat 31.8.2007 40-vuotisjuhlanumero
  1. Mediat etelasuomenmedia.fi. Viitattu 9.12.2024.
  2. a b Yhteystiedot media.fi. Viitattu päivitetty 9.12.2024.
  3. Vantaan Sanomat muuttaa Jokiniemeen ensi keväänä – Dixin viereen syntyy mediakeskittymä Vantaan Sanomat. 26.8.2019. Viitattu 10.12.2022.
  4. V. S. toimitus: Vantaan Sanomat muuttaa Martintaloon Vantaan Sanomat. 18.9.2025. Viitattu 18.9.2025.
  5. Martintalo | Castellum Castellum. 2.11.2022. Arkistoitu 8.2.2023. Viitattu 18.9.2025.
  6. Sarka, Eemeli: Kotikaupungin uutiset kuuluvat kaikille. Vantaan Sanomat, 19.10.2022, s. 20. Vantaa: Etelä-Suomen Media. ISSN 0356-2352 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.12.2022.
  7. Tiina Parikka: Selkokielinen kuukausiliite kertoo Helsingin, Espoon ja Vantaan asioista helpolla suomen kielellä Selkomedia. 25.9.2024. Viitattu 27.12.2024.
  8. V. S. toimitus: Tässä on uudistunut Vantaan Sanomien toimitus Vantaan Sanomat. 9.1.2025. Viitattu 9.1.2025.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Ahtiainen, Pekka ja Jukka Tervonen: ”7. Kunnallisen demokratian uudet haasteet”, Vantaan historia 1946–1977. Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia, s. 191–197. (väliotsikot "Virallinen lehti" kaupunkilaisille, Paikallista uutisvälitystä ja Räväkkäpaikallislehti) Vantaa: Vantaan kaupunki, 2002. ISBN 952-443-067-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]