Oulun Kärpät
Kärpät | |
Kärpät | |
Perustettu | 1946 |
Kotiareena | Oulun energia areena |
Kaupunki | Oulu, Suomi |
Värit | keltainen, musta ja valkoinen |
Liiga | SM-liiga |
Päävalmentaja | Matti Alatalo |
Toimitusjohtaja | Juha Junno |
Urheilutoimenjohtaja | Ari Hilli |
Suurimpia omistajia: | Kärppä-säätiö |
Kapteeni | Ilkka Mikkola |
SM-mitalit | |
Kultaa: 5 | 1981, 2004, 2005, 2007 ja 2008 |
Hopeaa: 2 | 1987 ja 2003 |
Pronssia: 5 | 1980, 1984, 1985, 1986 ja 2006 |
Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu[1] suomalainen jääkiekkoseura Oulusta. Se on hallitseva Suomen mestari (2008) ja pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Raksilan jäähallissa, joka nykyään kantaa sponsorin mukaan nimeä Oulun Energia -areena. Kärpät on 2000-luvun menestynein suomalainen SM-liigaseura voitettuaan neljä mestaruutta kuluneella vuosikymmenellä.
Käynnissä oleva SM-liiga-kausi 2008-2009 on Kärppien 24. pääsarjatasolla.[2]
Kärppien maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin "Verkko Heiluu" (1997).[3]
Historia
Seuran perustaminen
Kärppien perustaminen sijoittuu toisen maailmansodan jälkeiselle jälleenrakentamisen ajanjaksolle, jolloin ihmisten elämä oli palaamassa normaaleihin uomiinsa. Kolme opiskelijakaverusta Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat idean perustaa Ouluun urheiluseuran[4]. Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa[4]. Lajeiksi valittiin silloiset suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä. Seura sai nimekseen Kärpät, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt, jotka oli helppo muokata muotoon Oulun Kärpät. Sääntöjen mukaan "Seuran takoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."[4]
Toiminnan alku
Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa jalkapallossa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan.[4] Ottelu päättyi tasan 4–4.[4] Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.[4]
Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa.[4] Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Suomen Jääkiekkoliitto lupasi seuralle varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa.[4] Tuolloin jääkiekko oli Oulussa marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin. 1948 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat (OJK), ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa.[4] Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa 30. tammikuuta 1949 Keskuskentällä Raahen Vesaa vastaan. Ottelu päättyi kotijoukkueen voittoon 5–3.[4]
Jääpallon suosio hiipui, joten sen pelaaminen päätettiin lopettaa 1955. Jalkapalloa sen sijaan pelattiin vuoteen 1974.
Ensimmäinen SM-sarjanousu
Kärpät nousi SM-sarjaan kaudeksi 1960–1961, kun se pudotti Kokkolan Hermeksen. Ensimmäisessä sarjaottelussa oli vastassa Helsingin Jalkapalloklubi, jonka kanssa aloitetun ottelun päätti erotuomari toisen erän alun jälkeen, koska jään päällä oli liikaa vettä. Uusintaottelun suosio Oulussa oli huima; noin 6 500 katsojaa oli näkemässä Kärppien 3–5-tappion.[5] Ensimmäisen sarjapisteensä Kärpät otti Helsingin IFK:ta vastaan pelatussa tasapeliin päättyneessä ottelussa. Joukkue jäi sarjan yhdeksänneksi viidellä pisteellään ja putosi mestaruussarjasta keväällä.[6] Kärpät vieraili tämän jälkeenkin 1960-luvun aikana SM-sarjassa, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Vuosi 1960 oli merkittävä myös siksi, että tuolloin perustettiin Erkki Koret´n esityksestä Kärppien kuuluisa "juniorimylly", joka on tuottanut useita huippupelaajia aina NHL:ään asti.[5] Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto. Olosuhteet paranivat hieman, kun Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, joka turvasi hyvät olosuhteet. Olosuhteet kohenivat jälleen, kun Oulun jäähalli (nyk. Oulun Energia Areena) valmistui vuonna 1974.[5]
SM-liiga-aika vuoteen 1989
Kärpät nousi uudelleen jääkiekon SM-liigaan maaliskuussa 1977 pudotettuaan Forssan Palloseuran karsinnassa kotihallissaan maalein 7–3.[5] Tuloksellista kasvatustyötä tehnyt seura kohosi nopeasti sarjan eliittiin. Oululaiset juhlivat kuitenkin ensimmäistä mitaliaan jo kaudella 1980. Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin, jonka jälkeen seura nousi menestykseen.[7] Joukkue sai historiallisen ensimmäisen kiekkomitalin aikuisten sarjassa, kun se voitti pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2–0.[7] Kaudella 1980–1981 toteutui oululaisten salainen toive.[7] Runkosarjassa Kärpät jäi kolmanneksi. Ensimmäisellä kierroksella kaatui Tampereen Ilves otteluin 2–0[7]. Seuraavaksi joukkue sai vastaansa mestarisuosikki TPS:n. Ottelusarja ratkesi vasta viidennen ottelun jatkoajalle, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin ja TPS jäi pronssiotteluun.[7] Loppuottelussa vastaan tuli Tampereen Tappara.[7] Kärpät voitti mestaruuden voitoin 3–2, vaikka ratkaisevassa viidennessä ottelussa Tappara johtikin jo ottelua 2–0.[7] Kaudella 1986–1987 Kärpät voitti runkosarjan ja sai lopulta hopeaa. Lisäksi seura voitti kolmesti pronssia kausina 1983–1984, 1984–1985 ja 1985–1986.
Kärppien mestaruusjoukkue[7]
Kärppien ensimmäisen mestaruusjoukkueen tunnetuimpia pelaajia olivat Pekka Arbelius (Suomen Jääkiekkoleijona 177, lisäksi 122 maaottelua) Reijo Ruotsalainen (ainoa jäädytetty pelipaita), Kari Jalonen (valmensi Kärppiä kolmeen mestaruuteen, nykyisin HIFK:n valmentaja), Mikko Leinonen (nykyisin Tapparan toimitusjohtaja) ja Pekka Tuomisto (Suomen Jääkiekkoleijona 124)
Koko joukkue:
Pekka Arbelius, Ari Hellgren, Hannu Hiltunen, Juha Huikari, Hannu Jalonen, Kari Jalonen, Markku Kiimalainen, Jouni Koutuaniemi, Jouko Kämäräinen, Mikko Leinonen, Pekka Myllylä, Jukka Mäntykivi, Pentti Perhomaa, Arto Ruotanen, Reijo Ruotsalainen, Jari Rättyä, Kai Suikkanen, Kari Suoraniemi, Seppo Tenhunen, Jarmo Tauriainen, Jorma Torkkeli, Veikko Torkkeli, Ari Timosaari, Juha Tuohimaa ja Pekka Tuomisto.
Valmentajat Kari Mäkinen ja Olli Lahtinen
Huoltoryhmä Eero Peltomäki, Pentti Kinnunen ja Mauri Kuivala.
Joukkueen johtaja Veikko Käyhkö.
Lääkärit Tapani Linna ja Timo Myllylä
Kärpät putosi SM-liigasta 1.3.1989 hävittyään Helsingin Jokereille ratkaisevan viidennen SM-liigakarsintaottelun maalein 2–5. Tavoite oli nousta nopeasti takaisin, mutta taloudellinen tilanne pakotti joukkueen "kuuden miljoonan markan konkurssiin" 21.4.1994 ja uuteen sarjatason pudottamiseen kakkosdivisioonaan.[8] "Hylkiöseura" aloitti suunnitelmallisen nousun Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen otettua seuran puheenjohtajan tehtävät vastaan 1995. Arposen aikana organisaatiota on kehitetty kunnianhimoisesti mutta turhia riskejä välttäen. Kärppien onni oli myös Oulun talousalueella 1990-luvun puolivälissä alkanut voimakas talouskasvu. It-buumin ansiosta Oulu niin taloudellisesti kuin vetovoimassakin, ja toimitusjohtaja Juha Junnon myyntityön ansiosta vaurastuminenkoitui myös alueen ykköskiekkoseuran hyväksi.[9] "Puolen Suomen joukkueena" se voi hakea kannatusta myös kaukaa kotikaupunkinsa rajojen ulkopuolelta.[10] Kärppien aluekehitysjärjestelmä haravoi seuran riveihin lupaavat juniorit Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapinkin alueilta.[9]
Takaisin ykkösdivisioonaan joukkue nousi vuonna 1995. Kaudeksi 1998–1999 valmentajaksi palkattu Juhani Tamminen onnistui saamaan joukkueen takaisin menestyksen tielle ja lopulta takaisin SM-liigaan. Kärpät oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta, 1 kuukauden ja 10 päivää, kunnes varmisti nousunsa lahtelaista Pelicansia vastaan pelatussa ottelussa 11.4.2000. Kärpät voitti ottelun maalein 4–1. Läsnä oli yleisöä 7 400.[11]
14.4.2000 Oulun Rotuaarilla liiganousua juhlittiin riemukkaasti. Paikalla oli liki 3 000 Kärppien kannattajaa. Tie liigaan oli ollut vaikea, sillä Kärpät on käynyt läpi konkurssin ja pelannut peräti kakkosdivisioonassa.[12] Kärpät pelasi ensimmöisen liigaottelunsa 2000-luvulla 14. syyskuuta 2000, kun Kärpät hävisi Tapparalle 3–0[13]
2000-luvun uusi aika
2000-luvun alku on ollut menestyksellistä aikaa Kärpille sekä urheilullisessa että taloudellisessa mielessä. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksannelle sijalle, mutta pääsi pudotuspeleissä pronssiotteluun saakka, jonka tosin hävisi Ilvekselle 2–0 ja sijoittui neljänneksi. Kaudella 2001–2002 sen sijoitus runkosarjassa oli kuudes, ja pudotuspeleissä kyseisen kauden mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät heti ensimmäisellä kierroksella voitoin 3–1. Vuoden 2002 sija on ollut Kärpille toistaiseksi 2000-luvun huonoin sijoitus. Viimein kaudella 2002–2003 Kärpät pääsi finaaliin Tapparaa vastaan, mutta Tappara oli parempi otteluvoitoin 3–0. Seuraavalla kaudella Kärpät oli runkosarjassa toinen ja nousi jälleen finaaliin vastustajanaan Turun Palloseura, ja Suomen mestaruus varmistui 11.4.2004 neljännessä ottelussa Ari Vallinin ajassa 63.55 tekemällä jatkoaikamaalilla, jota edelsi Pekka Saarenheimon aloitusvoitto. Seuraavana vuonna Kärpät nousi finaaliin Helsingin Jokereiden kanssa ja uusi mestaruutensa Petr Tenkrátin ja Mika Pyörälän maaleilla neljännessä ottelussa. Kausina 2005 ja 2006 Kärpät voitti myös runkosarjan, vuonna 2005 121 pisteellä ja vuonna 2006 122 pisteellä (joka on edelleen jääkiekon SM-liigan runkosarjan yhden kauden piste-ennätys). Kevään 2006 pudotuspeleissä Kärpät putosi välierissä yllättäjäjoukkue Porin Ässille ja jäi pronssille voitettuaan HIFK:n pronssiottelussa luvuin 6–2. Kaudella 2006–2007 Kärpät voitti runkosarjan, nyt 115 pisteellä. Neljännen Suomen mestaruutensa Kärpät voitti samana vuonna, ja samalla se teki liigahistoriaa, kun se voitti kaikki kymmenen playoff-otteluaan ja hävisi vain kaksi erää (Bluesille 3. välieräottelussa ja Jokereille 2. finaaliottelussa). Kaudella 2007–2008 Kärpät juhlisti neljättä peräkkäistä runkosarjan voittoa 121 pisteellä. Joukkue voitti myös samaisella kaudella SM-kultaa.
Kärppiä on luonnehdittu useissa jääkiekkoaiheisissa viestimissä dynastiaksi, ja on jopa sanottu, että oululaiset olisivat liian hyviä SM-liigaan.[16]
Talous
Kärppien päämarkkina-alue on luonnollisesti Pohjois-Suomi. 30. huhtikuuta 2008 päättynyt tilikausi on emoyhtiön kahdeksas tilikausi nykyisessä toimintamuodossaan. Päättynyt tilikausi oli liikevaihdoltaan yhtiön historian suurin.[17]
Yhtiön liikevaihto oli 7 765 336,23 euroa (7 593 095,05 euroa edellisellä tilikaudella 4/2007).[17] Yhtiön voitto ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 1.803,44 euroa (835.643,32 euroa). Yhtiön omavaraisuusaste on yhtiön hallituksen linjauksen mukaisesti vankka 75,9 % (79,2 %).[17]
Kauteen 2008–2009 Kärpät lähtee liigan suurimmalla tulo- ja pelaajabudjetilla. Kärppien tulobudjetti oli 8 348 000 € ja pelaajabudjetti 3 000 000 €.[18][19]
Kärppien taloudesta on aina ollut kantava osa pääsylipputulot ja yhteityösopimukset. Kärppien tuloista nämä ovat noin 81-82 prosenttia. Kärppien tekemä voitto on viimeisen neljän vuoden ajalta noin 1,4 miljoonaa euroa.
Kärppien budjetit viimeisen neljän kauden ajalta | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Tulobudjetti | Pääsylipputulot | Yhteistyösopimukset | Muut tulot | Kulubudjetti | Pelaajien palkat | Tulostavoite | Yleisötavoite/ott. |
2005–2006[20] | ||||||||
2006–2007[21] | ||||||||
2007–2008[22] | ||||||||
2008–2009[23] | ||||||||
Liikevaihto 2003-2008
Kärppien liikevaihto on kasvanut vuodesta 2003 peräti 49,79 prosenttia. Liikevoiton osalta Kärpät on tehnyt voittoa lukuunottamatta vuotta 2008, jolloin tappiota tuli 91 200. Tappiot johtuvat uuden harjoitushallin tekemisestä Oulun kaupungin kanssa. Investointien vuoksi tulevien vuosien tulos pysynee poistojen määrän vuoksi nykyisellä tasollaan.
2006 oli lukujen mukaan Kärppien menestysvuosi: liikevaihto oli 6,8 milj. euroa ja liikevoitto noin miljoona euroa. Liikevaihdon kannalta paras vuosi oli 2008 (7,8 milj.)
Kärppien SM-liigassa saavuttamat mestaruudet ovat myöskin vaikuttaneet positiivisesti Kärppien talouteen. Tilikaudella 2008 Kärppien liikevoitto jäi pakkaselle, vaikka liikevaihto oli ennätyksellisen suuri (parannusta viime tilikauteen 172 000 euroa). Tappiota tuli 91 000 euroa.
Kärppien tuloslaskelmat | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Liikevaihto | Liikevoitto | % liikevaihdosta | Voitto ennen satunnaisia eriä | Satunnaiset erät | Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | % liikevaihdosta | Tilikauden voitto |
2003[24] | ||||||||
2004[24] | ||||||||
2005[25] | ||||||||
2006[26] | ||||||||
2007[27] | ||||||||
2008[17] | ||||||||
Raksilan jäähalli
- Pääartikkeli: Raksilan jäähalli
Kärpät pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa. Halli on korjattu ja laajennuttu vuosina 1988, 1994 ja 2004.[28] Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen.[29] Oulun Kärpät nimesi areenan Oulun Energia Areenaksi. Nimeämisen mahdollisti kaupungin vuonna 2003 tekemä päätös, että tilojen päävuokralaiset saavat halutessaan myydä toimitilojensa nimen.[30]
A-nuoret
Kärppien A-nuoret ovat voittaneet ikäluokkansa mestaruuden vuosina 1979 ja 1985. Hopeaa "Pikkukärpät" on saannut 1978 ja 2006. Pronssista mitali on juhlittu vuosina 1977, 1981, 1987 ja 1988.[32]
Kaudeksi 08/09 Pikkukärpistä edustusjoukkueeseen nousi Tomi Pekkala, joka oli Kärppien paras pistemies, tehoin 22+30. Joni Liljeblad teki 31 ottelussa tehot 1+10 ja 32 rangaistusminuuttia. Atte Ohtamaa pelasi vain 10 ottelua tehoin 1+7.[33]
Cheerleading
Kärppien cheerleadireina toimii Baby Beast ry. Baby Beast ry:llä on jo lähes kymmenen vuoden kokemus erilaisista esiintymistilaisuuksista ja ryhmä suunnittelee koreografiansa itse.[34]
Historia
Cheerleader-toiminta alkoi kaudella 1999-2000. Kaudelle 2001-2002 cheerleaderit perustivat oman yhdistyksensä, Baby Beast ry:n. Samalla kaudella cheerleaderit siirtyivät portailta tanssimaan sisääntuloaukoille. Näin lisättiin heidän turvallisuutta ja pystyttiin monipuolistamaan koreografioita. Samalla kaudella Baby Beast aloitti yhteistyö HIFK:n cheerleadereiden kanssa. Cheerleadereiden keski-ikä on 22 vuotta. Yhteistyö HIFK:n cheerleadereiden kanssa jatkuu edelleen. Molempien joukkueiden cheerleaderit esiintyvät kerran kaudessa vierashallissa yhdessä kotijoukkueen cheerleadereiden kanssa.[34]
Kannatuslaulut
Kärppien maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin "Verkko Heiluu" (1997). Ensimmäinen kannatuslaulu oli jo vuonna 1976 julkaistu Jamppa Tuomisen Kärpät on rautaa[35].
Saavutukset
Alasarjat
Oulun Kärpät on voittanut Suomensarjan kahdesti (1965 ja 1967). I-divisioonan Kärpät on voittanut neljästi (1977, 1998, 1999 ja 2000)[36] sekä runkosarjan viidesti (1977, 1997, 1998, 1999 ja 2000). Kärpät on pärjännyt hyvin I-divisioonassa, sillä Kärppien huonoin sijoitus on vuoden 1996 kahdeksas sijoitus.[37]
SM-liiga
Kärpät on mestaruuksien määrällä mitattuna Suomen kuudenneksi menestynein joukkue. 2000-luvun mestaruuksista Kärpät on voittanut neljä. Muut mestarit ovat TPS (00 ja 01), Jokerit (02), Tappara (03) ja HPK (06). Muut 2000-luvun mitalit ovat tulleet kausilta 2003 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso osui 1980-luvulle, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruutensa (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980,1984,1985 ja 1986). Runkosarjan voiton Kärpät on ottanut viisi kertaa: Hopeavuonnaan 1987 sekä neljä kertaa peräkkäin kausina 2005–2008.
Kärppien menestys ulkomailla
Kärpät on menestynein suomalainen joukkue European Champions Cupissa. Seura on saanut kaksi hopeaa vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2008 seuran menestys oli heikkoa, ja se jäi alkulohkonsa toiseksi.
Kärppien menestys on ollut parempi Nordic Trophyssa, johon osallistuu joukkueita Suomesta ja Ruotsista. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestads BK:lle 5–1. Vuonna 2007 Kärpät toivoi mestaruutta ja myös voitti sen. Se hävisi runkosarjassa vain avausottelun Tapparalle ja rangaistuslaukauskilpailussa Frölunda HC:lle. Muuten Kärppien sarja oli puhdas: 4 voittoa, 1 jatkoaikavoitto, 1 jatkoaikahäviö ja 1 tappio.
Loppuottelussa Kärpät kohtasi Frölundan. Mestaruus ratkesi Kärpille maalein 5–2. Kärpät on vuonna 2008 ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn. Vuonna 2008 Kärpät jäi seitsemänneksi. Sijoutusottelussaan Kärpät kukisti Turun Palloseuran maalein 4–1.[40].
Champions Hockey League
Kärpät pelaa vuonna 2008-2009 uudessa jääkiekon Mestareidenliigassa yhdessä Espoo Bluesin kanssa. Samassa alkulohkossa on Kärppien kanssa saksalainen Eisbären Berlin ja venäläinen Metallurg Magnitogorsk.[41]
Historiatilastoja
Kausi 2008-2009 on Kärppien 24. kausi pääsarjassa. 23 kauden aikana Kärpät ovat pelanneet 963 ottelua, joista 497 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 394 tappioon. Kärppien maalierotus on 3621-3394 (+227). Kärpät ovat saavuttaneet 1229 pistettä (1,28 per ottelua).[2]
Nykyinen joukkue
(Tilanne 21. syyskuuta 2008)
Maalivahdit | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Hanskakäsi | Sopimus | Syntymäpaikka | ||
31 | Petri Koivisto | V | 2011 | Kiiminki, Suomi | ||
32 | Tuomas Tarkki | V | 2010 | Rauma, Suomi | ||
33 | Antti Rautiola | V | 2011 | Äänekoski, Suomi |
Puolustajat | |||||
---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Kätisyys | Sopimus | Syntymäpaikka | |
2 | Oskari Korpikari A | V | 2010 | Oulu, Suomi | |
4 | Antti Ylönen | V | 2010 | Liminka, Suomi | |
5 | Atte Ohtamaa | V | 2009 | Nivala, Suomi | |
6 | Ilkka Mikkola C | V | 2011 | Oulu, Suomi | |
25 | Juho Jokinen | V | 2010 | Kalajoki, Suomi | |
27 | Toni Kirén | V | 2009 | Lahti, Suomi | |
28 | Ossi-Petteri Grönholm | V | 2010 | Kotka, Suomi | |
29 | Joni Liljeblad | V | 2009 | Oulu, Suomi | |
55 | Justin Forrest | V | 2009 | Auburn, New York, Yhdysvallat | |
77 | Martti Järventie | V | 2009 | Tampere, Suomi |
Hyökkääjät | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Numero | Pelaaja | Kätisyys | Pelipaikka | Sopimus | Syntymäpaikka | |
11 | Tatu Backman | O | H | 2009[42] | Pyhäjoki, Suomi | |
12 | Teemu Normio | V | LH | 2009 | Tampere, Suomi | |
13 | Daniel Corso | V | KH | 2009 | Montréal, Kanada | |
15 | Veikko Karppinen | V | KH | 2009 | Kajaani, Suomi | |
16 | Toni Dahlman | O | H | 2009[43] | Helsinki, Suomi | |
17 | Kristian Kuusela | O | LH | 2010 | Seinäjoki, Suomi | |
18 | Mikko Alikoski | V | LH | 2010 | Oulu, Suomi | |
19 | Juho Keränen | O | LH | 2011 | Keitele, Suomi | |
21 | Tommi Paakkolanvaara | V | KH | 2009 | Oulunsalo, Suomi | |
22 | Toni Koivisto | V | LH | 2009 | Ylitornio, Suomi | |
23 | Tomi Pekkala | V | LH | 2011 | Liminka, Suomi | |
24 | Jari Viuhkola A | V | KH | 2009 | Oulu, Suomi | |
39 | Vesa Viitakoski | V | LH | 2010 | Lappeenranta, Suomi | |
43 | Antti Aarnio | V | LH | 2010 | Oulu, Suomi | |
50 | Juhamatti Aaltonen | O | LH | 2010 | Ii, Suomi | |
71 | Jonas Andersson | V | LH | 2009 | Tukholma, Ruotsi |
Valmentajat 2008-2009
- Matti Alatalo (päävalmentaja) on vuonna 1958 syntynyt oululainen vastuuvalmentaja. Alatalo valmensi viime kaudella HPK:ta, jonne hän siirtyi kauden alussa JYP:stä. JYPpiä hän valmensi viisi vuotta. Urallaan hän on valmentanut Suomessa, Sveitsissä, Itävallassa ja USA:ssa. Kaudella 2004-2005 SM-liigan pelaajat äänestivät hänet liigan mieluisimmaksi valmentajaksi.[44]
- Mikko Haapakoski (valmentaja) syntyi 19. tammikuuta 1967 Oulussa. Puolustajana pelannut Haapakoski voitti kolme mestaruutta TPS:än paidassa. Haapakoski valmensi ennen edustusjoukkue pestiään kolme kautta Kärppien A-junnuja, joista kaksi viimeisintä vastuuvalmentaja. Pelaajaurallaan Haapakoski edusti Kärppiä, Tepsiä, sveitsiläistä SC Berniä sekä Tampereen Ilvestä. Kärppiin puolustaja palasi kaudeksi 1999-2000. Peliura päättyi Kärpissä 2001. A-maajoukkueotteluita Haapakoski on pelannut 51. SM-liigan runkosarjan otteluita Haapakoskella on pelattuna 444, joissa on syntynyt tehot 79 + 146 =225. Pudotuspeleissä hän on ollut mukana 72 ottelussa (9 + 22 = 31).[45]
- Petri Karjalainen (videovalmennus) vastuulla ovat kaudesta 2008-2009 alkaen videovalmennus ja analysointi. Samaa tehtävää hän on suorittanut myös Sveitsissä ja Saksassa.[46]
- Ari Hilli (mv-valmentaja ja urheilutoimenjohtaja) Vuonna 1968 syntynyt Hilli on Kärppien ensimmäinen urheilutoimenjohtaja. Hilli on toiminut jo pitkän aikaa Kärppien maalivahtivalmentajana. Hänen määrätietoisesta ja tehokkaasta opista ovat ammentaneet taitoa muun muassa sellaiset maalivahdit kuten Markus Korhonen, Pekka Rinne, Niklas Bäckström ja tietysti Tuomas Tarkki. Hillin lempinimi on "Benny" [47]
- Jukka Latva-Raskulla (fysiikkavalmentaja) on kokemusta joukkueurheilun valmennuksesta ja konsultaatioista, mutta jääkiekon parissa hän ei ole aiemmin toiminut, lukuun ottamatta yhteistyötä Susanna Pöykiön kanssa. Latva-Rasku muostetaan menestyneenä 400 aitojen urheilijana.[48]
- Jouni Loponen (joukkueenjohtaja) on entinen suomalainen jääkiekkoilija, joka päätti pelaajauransa kauden 2007-2008 jälkeen. Suurimpia saavutuksia ovat Tanskan mestaruus (2008), Suomen mestaruudet Tepsissä (1999, 2000, 2001) ja Kärpistä (2007) sekä Ruotsin mestaruus HV71:n paidassa (2004). Joukkueenjohtajan tehtävien lisäksi Loposen vastuulla ovat Kärppien CHL-vastaavan tehtävät.[49] Loponen valittiin SM-liiga parhaaksi puolustajaksi kaudella 2000-2001. Samalla kaudella hän oli myös liigan tähdistökentällisessä ja hän omasi liigan parhaan +/- tilaston (+28). Hän on maaliskuun 2001 kuukauden pelaaja. Kärpissä Loponen pelasi kuusi kautta eli 265 ottelua tehoin 39+90=129. Jäähyjä Loponen sai 226 minuuttia. Miehen +- saldo oli +87. Pudotuspeleissä 25 ottelua tehoin 0+4=4 ja jäähyjä 20 minuuttia ja +- saldo +2.[50]
Maineikkaita pelaajia
Jäädytetyt pelinumerot
- Reijo Ruotsalainen on Kärppien oma kasvatti, jonka pelinumero 10 on ensimmäinen jäädytetty numero Kärpissä. Ruotsalainen voitti urallaan Suomen-mestaruuden, kaksi Stanley Cupia Edmonton Oilersissa, kolme kertaa Sveitsin-mestaruuden ja olympiahopeaa Calgaryssä 1988. Kärppiä Ruotsalainen edusti kaudet 1977–1981 ja 1996–1998, ja hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kahdesti.[51] Ruotsalainen aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi vuonna 2000.[52]
Jääkiekkoleijonat
- Pekka Arbelius on Jääkiekkoleijona numero 177. Hän aloitti liigauransa Kärpissä kaudella 1979–1980, ja hänet valittiin kauden päätteeksi vuoden tulokkaaksi. Arbelius pelasi kuusi kautta Kärpissä. Lisäksi hän edusti urallaan JyP HT:tä ja Ruotsin MODOa. SM-liigassa hän teki 350 pistettä 397 ottelussa ja voitti yhden SM-kullan. Maajoukkueessa Arbelius pelasi viidet MM-kilpailut.[53]
- Kari Jalonen on Jääkiekkoleijona numero 123. Jalonen on Kärppien kasvatti ja pelasi joukkueessa kolmeen otteeseen 1978–1982, 1983–1984 ja 1985–1987.[54] Jalonen oli voittamassa Kärppien ensimmäistä liigamestaruutta ja on lisäksi voittanut SM-liigan neljä kertaa TPS:ssa. Hän edusti urallaan myös HIFKta ja Lukkoa SM-liigassa sekä Edmonton Oilersia ja Calgary Flamesia NHL:ssä. Jalonen palkittiin Kärppä-uransa aikana SM-liigan parhaana pistemiehenä ja vuoden tulokkaana. Pelaajauransa jälkeen Jalonen on valmentanut Kärpissä neljä kautta, ja joukkue on tuona aikana saanut kolme mestaruutta.[55]
- Pekka Järvelä on Jääkiekkoleijona numero 175. Hän edusti Kärppiä kaksi kautta vuosina 1983–1985. Jälkimmäisellä kaudella hänet valittiin SM-liigan tähdistökentälliseen. Järvelä pelasi SM-liigassa 466 ottelua ja teki 468 pistettä. Hän edusti lisäksi pääsarjaurallaan Ilvestä, Jokereita, JyP HT:tä ja KalPaa. Järvelä pelasi kahdet MM-kilpailut.[56]
- Hannu Järvenpää on Jääkiekkoleijona numero 176. Hän aloitti uransa Kärpissä ja pelasi joukkueessa kaudet 1981–1986. Sen jälkeen Järvenpää siirtyi Winnipeg Jetsiin NHL:ään. Hän palasi vuonna 1989 Suomeen Lukon riveihin ja pelasi lisäksi Jokereissa, Kiekko-Espoossa ja Ruotsin Leksandissa. Järvenpää edusti Suomea viisi kertaa MM-kilpailuissa, kerran olympiakisoissa ja voitti yhden MM-hopean.[57]
- Hannu Kamppuri on Jääkiekkoleijona numero 115. Hän edusti Kärppiä kaudet 1986–1988. Kamppuri pelasi lisäksi HJK:ssa, Jokereissa, Tapparassa, SaiPassa ja KooKoossa sekä Pohjois-Amerikassa New Jersey Devilsissa.[58] Kamppuri valittiin ensimmäisen Kärpät-kautensa jälkeen neljännen kerran SM-liigan parhaaksi maalivahdiksi ja kuudennen kerran tähdistökentälliseen.[59] Kaksi SM-kultaa urallaan voittanut Kamppuri pelasi viidet MM-kilpailut.[58]
- Mikko Leinonen on Jääkiekkoleijona numero 101. Hän pelasi Kärpissä vuodet 1979–1981 ja 1984–1986. Urallaan Leinonen pelasi myös Tapparassa, KalPassa ja NHL:ssä New York Rangersissa ja Washington Capitalsissa sekä MODOssa Ruotsissa. Leinosen kolmesta SM-kullasta yksi tuli Kärpissä. Lisäksi hänellä on Ruotsin-mestaruus.[60]
- Jari Lindroos on Jääkiekkoleijona numero 162. Hän pelasi Kärpissä kaksi kautta (1987–1989). Parhaat kautensa Lindroos pelasi JyP HT:ssä, jossa hän voitti liigan syöttötilaston vuonna 1992. Lisäksi hän pelasi urallaan Jokereissa. Hän teki kaikkiaan 711 pistettä 715 ottelussa.[61]
- Esa Peltonen on Jääkiekkoleijona numero 69. Hän pelasi Kärpissä vain kauden 1965–1966. Seuraavaksi kaudeksi Peltonen siirtyi Upon Palloon. Lisäksi hän pelasi HJK:ssa, HIFK:ssa ja Kiekkoreippaassa. Peltonen edusti Suomea urallaan peräti kymmenen kertaa MM-tasolla ja neljästi olympialaisissa. Maaotteluita hänelle kertyi 277.[62]
- Arto Ruotanen on Jääkiekkoleijona numero 131. Hän edusti koko SM-liigauransa 1979–1986 Kärppiä. Ruotanen pelasi myös Ruotsissa HV71:ssä, Röglessä ja Saksassa. SM-liigassa 271 ottelua pelannut Ruotanen edusti Suomea kuusissa MM-kilpailuissa ja kolmissa olympialaisissa. Hän voitti urallaan Suomen-mestaruuden ja neljä SM-pronssia sekä MM- ja olympiahopeaa.[63]
- Reijo Ruotsalainen
- Ilkka Sinisalo on Jääkiekkoleijona numero 107.[64] Hän pelasi Kärpissä vain osan kaudesta 1993–1994, jolloin Kärpät pelasi I-divisioonassa.[65] Suomessa hän edusti Kärppien lisäksi HIFK:ta, HPK:a, Ilvestä ja Kiekko-Espoota, ja voitti yhden Suomen-mestaruuden. NHL:ssä Sinisalo pelasi 11 kautta Philadelphia Flyersissa, Minnesota North Starsissa ja Los Angeles Kingsissä.
- Pekka Tuomisto on Jääkiekkoleijona numero 124. Hän aloitti liigauransa Kärpissä vuonna 1980. Hän pelasi joukkueessa seitsemän kautta ennen siirtymistään HIFK:hon. Kaikkiaan Tuomisto pelasi 710 SM-liigaottelua, joissa teki 437 pistettä. Tuomisto voitti Kärpissä Suomen-mestaruuden. Hän pelasi Suomen edustusjoukkueessa neljässä arvoturnauksessa ja oli maajoukkueen kapteeni olympialaisissa ja MM-kilpailuissa 1992. Hän voitti urallaan MM- ja olympiahopeaa.[66]
Palkitut pelaajat
- Pekka Arbelius
- Niklas Bäckström edusti Kärppiä neljä kautta. Hän torjui joukkueen kahteen mestaruuteen, ja hänet palkittiin kahdesti pudotuspelien parhaana pelaajana sekä kauden parhaana maalivahtina. Hänet on palkittu Suomen parhaana jääkiekkoilija vuonna 2005.[67]
- Juha Huikari on Suomen-mestari Kärpissä keväältä 1981. Hänet palkittiin samana vuonna SM-liigan tehotilaston voittajana.
- Kari Jalonen
- Hannu Kamppuri
- Markku Kiimalainen edusti koko uransa ajan Oulun Kärppiä. Keväällä 1978 hänet palkittiin SM-liigan vuoden tulokkaana ja parhaana maalintekijänä. Kiimalainen voitti yhden kullan.
Päävalmentajat SM-liigassa [68]
|
Kapteenit SM-liigassa[68]
|
Seura- ja henkilökohtaiset ennätykset
Seuraennätykset[69]
|
Henkilökohtaiset ennätykset[70]
|
SM-sarjan/liigan ennätyksiä[72]
|
|
Lähteet
- Mika Kulju: Kärpät – pohjoisen kiekkoihme. Jyväskylä: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.
Viitteet
- ↑ Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>
-elementti;viitettäJKRP
ei löytynyt - ↑ a b Kahden liigan loukussa. Jääkiekko, 05.09.2008, nro 7, s. 69. Egmont. 1238-0903.
- ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
- ↑ a b c d e f g h i j Oulun Kärppien historia 1946–1950 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
- ↑ a b c d Oulun Kärppien historia 1951–1976 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
- ↑ SM-liigan runkosarja kaudella 60-61 sm-liiga.fi. Viitattu 30.9.2008.
- ↑ a b c d e f g h Oulun Kärppien historia 1977–1989 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
- ↑ Oulun Kärppien historia 1990–2000 oulunkarpat.fi. Viitattu 20.9.2008.
- ↑ a b Joose Palonen: Kärpät on 2000-luvun dynastia. IS Urheilu, 13.4.2007, s. 5.
- ↑ Kärppien dynastian takana "puolen Suomen tuki" 12.04.2008. MTV3.fi. Viitattu 27. syyskuuta 2008.
- ↑ Oulun Kärpät nousi pelaamalla SM-liigaan 12.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 25.9.2008.
- ↑ Liiganousua juhlittiin Oulussa kuin mestaruutta 14.4.2000. MTV3.fi. Viitattu 26.9.2008.
- ↑ TPS sai kylmää kyytiä HPK:lta 14.9.2001. MTV3.fi. Viitattu 26.9.2008.
- ↑ Jere Karalahti poliisin kuultavaksi mtv3.fi. Viitattu 21. lokakuuta 2008.
- ↑ Karalahden työsopimus purettu mtv3.fi. Viitattu 21. lokakuuta 2008.
- ↑ Väärässa sarjassa?. Jääkiekko, 07.09.2007, nro 7, s. 69. Egmont.
- ↑ a b c d Oulun Kärpät oy:n tilinpäätöstiedote 1.5.2007–30.4.2008 oulunkarpat.fi. Viitattu 24.10.2008.
- ↑ Kärpillä kallein miehistö, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ Kärpät liigakauteen suurimmalla tulobudjetilla, SM-liiga.fi sm-liiga.fi. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ Pelaajapalkkiot yli 22 miljoonaa. Jääkiekko, 89.9.2005, 13.. vsk, nro 7, s. 17. Egmont.
- ↑ Pelaajapalkkiot yli 23 miljoonaa euroa. Jääkiekko, 8.9.2006, nro 7, s. 15. Egmont.
- ↑ JYP nosti eniten pelaajabudjettia. Jääkiekko, 7.9.2007, nro 7, s. 14. Egmont.
- ↑ Tv-sopimus hilasi budjetit ennätyslukemiin. Jääkiekko, 5.9.2008, nro 7, s. 14. Egmont.
- ↑ a b Kärpät Oy:n liikevaihto kasvoi yli 11 prosenttia oulunkärpät.fi. 16.08.2004. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Oulun Kärpät Oy:n liikevaihto nousi yhdeksän prosenttia oulunkärpät.fi. 12.09.2005. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 10.08.2005. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Oulun Kärpät Oy:n tilinpäätös oulunkärpät.fi. 16.08.2004. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ junnut.com junnut.com. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ ouka.fi ouka.fi. Viitattu 21.9.2008.
- ↑ Kaleva, 13.9.2006, s. 5.
- ↑ Tuomas Tarkki Kärppien maalille mtv3.fi. Viitattu 21. loakuuta 2008.
- ↑ A-nuorten mitalistit finhockey.fi. Viitattu 16. loakuuta 2008.
- ↑ Roster for Kärpät Oulu Jr. A SM-Liiga ('07/'08) eurohockey.net. Viitattu 16. loakuuta 2008.
- ↑ a b babybeast.net babybeast.net. Viitattu 16. loakuuta 2008.
- ↑ yle.fi/levysto yle.fi.
- ↑ I divisioonan voittajat. Jääkiekkokirja, vuosikirja 2002-2003, 2002, s. 199.
- ↑ I divisioonan voittajat. Jääkiekkokirja, vuosikirja 2002-2003, 2002, s. 200.
- ↑ Janne Pesonen in Eurohockey.net eurohockey.net. Viitattu 24. lokakuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Penguins nappasi Janne Pesosen jatkoaika.com. Viitattu 24. lokakuuta 2008.
- ↑ oulunkarpat.fi/ottelut oulunkarpat.fi. Viitattu 21.9..
- ↑ CHL:joukkueet MTV3.fi. Viitattu 27. syyskuuta 2008.
- ↑ Tatu Backmanille sopimus oulunkarpat.fi. 28.09.2008. Viitattu 30. syyskuuta 2008.
- ↑ Toni Dahlman liittyy Kärppiin oulunkarpat.fi. 23.10.2008. Viitattu 24. lokakuuta 2008.
- ↑ Matti Alatalo oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Mikko Haapakoski oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Petri Karjalainen oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Ari Hilli oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Jukka Latva-Rasku oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Jouni Loponen oulunkarpat.fi/joukkue. Viitattu 26. lokakuuta 2008.
- ↑ Jouni Loponen at eurohockey.net eurohockey.net. Viitattu 26. lokakuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Reijo Ruotsalainen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Reijo Ruotsalainen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Pekka Arbelius Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Kari Jalonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Kari Jalonen Oulun Kärpät. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Pekka Järvelä Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Hannu Järvenpää Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ a b Hannu Kamppuri Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Suikki Reijo, Suomen jääkiekkoliitto: Jääkiekkokirja 2003–2004, s. 196, 199. Egmont, 2003.
- ↑ Mikko Leinonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Jari Lindroos Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Esa Peltonen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Arto Ruotanen Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Ilkka Sinisalo Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Ilkka Antero Jouko Sinisalo Legends of Hockey. Hockey Hall of Fame and Museum. Viitattu 22.9.2008 (englanniksi).
- ↑ Pekka Tuomisto Suomen Jääkiekkomuseo. Viitattu 22.9.2008.
- ↑ Palkinnot 2006. Jääkiekko, 8.9.2006, s. 126. Egmont.
- ↑ a b Kärpät-Oulu, Faktat. Jääkiekko, 07.09.2008, nro 7, s. 71. Egmont.
- ↑ SM-liigan seuraennätykset. Jääkiekkokirja, vuosikirja 2002-2003, 2002, s. 190.
- ↑ SM-liigan seuraennätykset. Jääkiekkokirja, vuosikirja 2002-2003, 2002, s. 191.
- ↑ Eurohockey.net: Roster for Kärpät Oulu eurohockey.net. Viitattu 5. lokakuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ SM-sarjan/liigan ennätyksiä. Jääkiekko, nro 7/08, 5.9.2008, s. 133.
Aiheesta muualla
- Oulun Kärpät
- Kärpät Fan Club
- Oulun Kärpät 46 ry Kärppien junioriorganisaatio
- Etelä-Suomen Kärppäfanit ry Etelä-Suomen Kärppäfanit ry (EtäKärpät)
- Junnut.com Juttuja sekä kymmeniätuhansia valokuvia liiga- ja junioripeleistä
|
|