Suomen kansallissymbolit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen kansallissymbolit ovat Suomen virallisia tai epävirallisia kansallisia tunnuksia.[1] Keskeisiä kansallisia symboleita ovat sinivalkoinen kansallislippu ja leijonavaakuna[2].

Kansallisia tunnuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
kansallislippu Suomen lippu[2]
vaakuna Suomen vaakuna[2]
kansalliseepos Kalevala[3]
kansallislaulu Maamme[4]
kansallispäivä Suomen itsenäisyyspäivä[5]
kansallissoitin kantele[6]
henkilöitymä Suomi-neito[7]
kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko[8]

Kansalliset luontotunnukset ja eläimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansalliskarhupostimerkki.
kansalliseläin karhu[9][10]
kansallishevonen suomenhevonen[11]
kansallishyönteinen seitsenpistepirkko[12][10]
kansalliskala ahven[12][10]
kansalliskukka kielo[13][10]
kansalliskivi graniitti[14][10]
kansalliskoira suomenpystykorva[15]
kansallislintu laulujoutsen[12][10]
kansallisperhonen paatsamasinisiipi[16]
kansallispuu rauduskoivu[12][10]

Merkkihenkilöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
kansallispyhimys piispa Henrik[17]
kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg[18]
(joskus myös Eino Leino)[18]
kansallisfilosofi J. V. Snellman[19]
kansalliskirjailija Aleksis Kivi[20]
kansallissäveltäjä Jean Sibelius[21]
kansallistaiteilija Akseli Gallen-Kallela[22]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halonen, Tero & Aro, Laura (toim.): Suomalaisten symbolit. Jyväskylä: Atena, 2005. ISBN 951-796-394-7
  • Klinge, Matti: Suomen sinivalkoiset värit: Kansallisten ja muidenkin symbolien vaiheista ja merkityksestä. Helsingissä: Otava, 1999. ISBN 951-1-15314-5
  • Närhinen, Salla & Tiitta, Allan (toim.): Maamme-laulusta joulukuun kuudenteen. (Pohjautuu Suomen symbolit -luentosarjaan. Topelius-seuran julkaisuja 2) Helsinki: Topelius-seura, 2006. ISBN 952-91-9936-8
  • Piela, Ulla & Knuuttila, Seppo & Laaksonen, Pekka: Kalevalan kulttuurihistoria. (SKS:n toimituksia 1179) Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2008. ISBN 978-952-222-007-3
  • Reitala, Aimo: Suomi-neito: Suomen kuvallisen henkilöitymän vaiheet. Helsingissä: Otava, 1983. ISBN 951-1-07430-X
  • Similä, Markus: Suomen laulut ja niiden tekijät. Helsinki: Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7295-8
  • Kolbe, Laura & Valjus, Risto & Wrede, Johan (toim.): Soi sana kultainen: Maamme-laulun viisitoista vuosikymmentä. Helsinki: Yliopistopaino, 1998. ISBN 951-570-393-X

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Halonen & Aro 2005.
  2. ↑ a b c Klinge 1999.
  3. ↑ Piela & Knuuttila & Laaksonen 2009.
  4. ↑ Kolbe & Valjus & Wrede 1998.
  5. ↑ Närhinen & Tiitta 2006.
  6. ↑ Blomster, Risto (toim.): Kantele. (Kirjoittaneet Pekka Jalkanen, Heikki Laitinen ja Anna-Liisa Tenhunen. SKS:n teoksia 1225, Tiede) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009. ISBN 978-952-222-101-8
  7. ↑ Reitala 1983.
  8. ↑ Kansallispyhäkkö Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 24.10.2015. Viitattu 8.10.2015.
  9. ↑ Poutanen, Terho: Karhu on kansalliseläimemme. Luonnonsuojelija, 1996, nro 4, s. 12. Suomen luonnonsuojeluliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 30.8.2009. (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b c d e f g Sanotaan että joutsen on Suomen lintu. Onko näin? Kysy. Helsingin kaupunginkirjasto. Arkistoitu 2.5.2021. Viitattu 24.10.2015.
  11. ↑ Suomenhevosesta Suomen kansallishevonen 13.2.2007. YLE Uutiset. Viitattu 31.8.2009.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ a b c d Suomen kansalliset luontotunnukset Suomen luonnonsuojeluliitto. Arkistoitu 6.6.2008. Viitattu 30.8.2009.
  13. ↑ Poutanen, Terho: Kielo on Suomen kansalliskukka 1996. Suomen luonnonsuojeluliitto. Arkistoitu 19.9.2008. Viitattu 30.8.2009.
  14. ↑ Suomen kansalliskivi: graniitti 1998. Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 1.12.2008. Viitattu 30.8.2009.
  15. ↑ Aarnio, Antti: Suomenpystykorva - Rotukuvaus Suomen Pystykorvajärjestö. Arkistoitu 17.1.2016. Viitattu 20.1.2016.
  16. ↑ Ristmeri, Aliisa: Paatsamasinisiipi äänestettiin Suomen kansallisperhoseksi – ”pieni mutta sisukas” Helsingin Sanomat. 14.6.2017. Viitattu 14.6.2017.
  17. ↑ Palola, Ari-Pekka: Henrik (1100-luku) Kansallisbiografia. 22.8.2012. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 8.10.2015.
  18. ↑ a b Rahikainen, Esko: Kansallisrunoilijan syntymästä 200 vuotta Verkkari. 2.2.2004. Helsingin yliopiston kirjasto. Viitattu 9.10.2015.
  19. ↑ Tämä mies virallisti markan ja suomen 12.5.2011. Helsinki: Uusi Suomi. Viitattu 9.10.2015.
  20. ↑ Nieminen, Kirsti: Kansalliskirjailijaa muistetaan lokakuussa Ajastaika. 3/2003. Ajasto. Arkistoitu 1.9.2009. Viitattu 8.2.2010.
  21. ↑ Kansallissäveltäjä Jean Sibelius Yleisradio. Viitattu 9.10.2015.
  22. ↑ Matkalla Ainon maisemissa. Kaleva 11.9.2002. Viitattu 7.12.2015.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_kansallissymbolit&oldid=22242880”