Sipilän hallitus
| Sipilän hallitus | |
|---|---|
.svg){kind=small} Suomen tasavallan 74. valtioneuvosto | |
.jpg) Pääministeri Juha Sipilä | |
| Toimikausi alkoi | 29. toukokuuta 2015 |
| Toimikausi päättyi | 6. kesäkuuta 2019 |
| Valtionpäämies | Sauli Niinistö |
| Jäsenet | |
| Hallituksen johtaja | Juha Sipilä |
| Hallituksen varajohtaja |
|
| Ministerien lukumäärä | 17 |
| Hallituspuolueet |
|
| Hallituksen asema |
keskusta-oikeistolainen enemmistöhallitus 103 / 200 |
| Oppositiopuolueet |
|
| Historia | |
| Vaalit | Eduskuntavaalit 2015 |
| Edellinen | Stubbin hallitus |
| Seuraava | Rinteen hallitus |
Sipilän hallitus oli Suomen tasavallan 74. hallitus, joka toimi 29. toukokuuta 2015 – 6. kesäkuuta 2019.[1] Se muodostettiin vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen ja hajosi kuukautta ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja, minkä jälkeen se jatkoi toimitusministeristönä. Pääministerinä toimi keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä.
Vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset, joiden yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa oli 124. Vuoden 2017 hallituskriisistä lähtien Sipilän hallituksen muodostivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaisista irtaantunut sininen tulevaisuus, joiden koalitiohallituksella oli aiempaa niukempi 106-paikkainen enemmistö eduskunnassa.[2] Hallituksen toimikauden lopulla siihen osallistuvien eduskuntaryhmien yhteenlaskettu paikkamäärä eduskunnassa oli huvennut 103:ksi paikaksi.
Kesäkuussa 2017 perussuomalaisten puoluekokouksen jälkeen keskusta ja kokoomus päättivät, että hallitus ei voisi toimia puoluekokouksen muutosten jälkeen silloisella kokoonpanolla. Perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi noussut Jussi Halla-aho on maininnut hallitusyhteistyön kariutumisen syyksi maahanmuuttovaatimuksen[3]. Ennen kuin Sipilä ehti antaa hallituksen eroanomuksen, kaikki perussuomalaiset ministerit ja joukko muita kansanedustajia irtaantuivat perussuomalaisista Uusi vaihtoehto -ryhmäksi (sittemmin Sininen eduskuntaryhmä). Tämän ryhmän kanssa muut hallituspuolueet katsoivat voitavan jatkaa hallitusyhteistyötä, minkä vuoksi sama hallitus jatkoi samalla ohjelmalla ilman uusia hallitusneuvotteluja.
Pääministeri Sipilä pyysi hallituksen eroa tasavallan presidentiltä sote-uudistuksen kariutumisen vuoksi perjantaina 8. maaliskuuta 2019. Presidentti Niinistö myönsi eron, mutta pyysi hallitusta jatkamaan yli vaalien uuden hallituksen muodostamiseen asti toimitusministeristönä.[4] Liki kolme kuukautta toimitusministeristönä istuneesta hallituksesta tuli 1.6.2019 nimellisesti Suomen pitkäikäisin hallitus sen ohitettua kaksi täyttä kautta istuneet Paavo Lipposen hallitukset, jotka istuivat kumpikin 1 464 päivää. Hallituksen iäksi tuli lopulta 1 470 päivää.
Hallitusneuvottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusneuvottelut alkoivat 8. toukokuuta 2015 keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen kesken valtioneuvoston juhlahuoneistossa Smolnassa.[5] Neuvotteluiden aluksi perustettiin työryhmät käsittelemään neljää eri aihekokonaisuutta. Nämä olivat strategiaryhmä, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ryhmä, maahanmuuttoryhmä ja EU-politiikan ryhmä.[6] Myöhemmin työnsä aloittivat myös johtoryhmä sekä hyvinvoinnin, työn ja työllisyyden, koulutuksen ja osaamisen, biotalouden, reformien, kestävän julkisen talouden, verotuksen, sisäisen turvallisuuden ja rakenneuudistusten työryhmät.[7][8] Neuvotteluiden edettyä päätettiin perustaa myös asuntotyöryhmä.[9]
Hallituspuolueet asettivat tavoitteeksi, että hallitusohjelmasta tulee selvästi lyhyempi kuin aikaisempien hallitusten pitkiksi kasvaneista ohjelmista. Tavoitteena oli pituudeltaan noin 5–10 sivun strateginen paperi.[10] Erityisesti Alexander Stubb halusi "näyttää äänestäjille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksimielisiä strategisemman hallitusohjelman tarpeesta, niin sellainen pitää pystyä myös laatimaan" ja että "vain oleellisin otetaan mukaan."[11] Hallitusneuvottelujen lopputuloksena syntyi kuitenkin 74-sivuinen hallitusohjelma, jossa listattiin hyvin yksityiskohtaisia päätöksiä.[12] Mediassa kiinnitettiin huomiota esimerkiksi hevosenlannan polttamisen sallimisen kaltaisen asian mainitsemiseen hallitusohjelmatasolla.[13][14][15]
Hallitusneuvottelut etenivät sujuvasti, ja puolueet löysivät nopeasti yhteisen kannan monissa asioissa. Neuvotteluissa muun muassa päätettiin palata Vanhasen toisen hallituksen aikaiseen kirjaukseen Nato-optiosta ja periä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta lukukausimaksut. Maahanmuuttopolitiikassa päätettiin pitää pakolaiskiintiö ennallaan vastoin perussuomalaisten vaatimuksia. Pakolaisia koskevat muotoilut tehtiin tulkinnanvaraisksi, niin että ne jättävät liukumavaraa hallitukselle. Hallitusohjelman mukaan "kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon", missä sana ainakin antaa mahdollisuuden kasvattaa määriä.[16] EU-politiikasta linjattiin, ettei Suomi ole valmis kasvattamaan vastuitaan eurokriisin hoidossa,[17] mistä kuitenkin luovuttiin vain muutaman viikon päästä kun hallitus päätti myöntää Kreikalle 1,5 miljardia lisää tukea.[18] Verotuksesta puolueet sopivat, ettei kokonaisveroaste nouse vaalikaudella ja että luvassa on sekä kevennyksiä että kiristyksiä verotukseen.[19] Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä kuitenkin kasvatettiin palkansaajien pakollisia maksuja: työttömyysvakuutusmaksua siirretään palkansaajalle lisää 0,85 prosenttiyksikköä ja työeläkemaksua 1,2 prosenttiyksikköä[20]. Nämä ovat palkansaajalle veronkaltaisia maksuja, jotka alentavat Aamulehden laskelman mukaan tyypillisen lapsiperheen käteen jääviä tuloja 3000 eurolla.[21][22] Myös sote-uudistuksesta päästiin sopuun.[23] Hallitusohjelman sote-mallissa olisi ensin tehty julkisen hallinnon sosiaali- ja terveyspalvelujen integroiminen ja rakenneuudistus. Sen jälkeen olisi luotu uusi sote-rahoitusmalli, ja viimeisessä vaiheessa olisi laadittu järjestelmä, jolla olisi voitu tehdä palveluiden kilpailuttamista. Tätä mallia ei kuitenkaan toteutettu, vaan sen sijaan hallitus aikoi toteuttaa sote-mallin, joka olisi pakottanut suoraan yhtiöittämiseen ja kilpailuttamiseen. Muutos olisi ollut välitön, eikä uudistuksia olisi porrastettu. Mallissa oli lisätty uusia päätöksentekotasoja perustettavien sote-yhtiöiden tasolla, uuden maakuntahallinnon tasolla ja viiden uuden sote-alueen tasolla.[24]
Hallituspuolueet sitoutuivat valtiovarainministeriön arvioon kuuden miljardin euron sopeutustarpeesta, jonka myötä valtion menoista olisi tullut leikata neljä ja kuntien menoista kaksi miljardia euroa. Mikäli Sipilän kaavailema yhteiskuntasopimus olisi saatu muodostettua, hallitus olisi ollut valmis miljardin euron tuloveron kevennyksiin.[25] Strateginen hallitusohjelma julkaistiin 27. toukokuuta 2015, ja uusi hallitus nimitettiin tehtäväänsä 29. toukokuuta.[26]
Ulkoministeriksi nousseen perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin vaatimuksesta hallituksen ohjelmaan kirjattiin ns. Lex Vennamon eli vuonna 1972 tehdyn puoluetukea koskevan lain muutoksen kumoaminen. Soini luonnehti asiaa ”suuren historiallisen vääryyden korjaamiseksi” ja kiisti jyrkästi spekulaatiot siitä, että taustalla olisi ollut pelko PS:n eduskuntaryhmän hajoamisesta.[27]
Hallitusohjelman julkistaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusohjelma esiteltiin eduskunnalle täysistunnossa 2.6.2015. Päähallituspuolue keskustan ryhmäpuheenvuorossa Matti Vanhanen sanoi hallitusohjelman osoittavan "että maassa on johtajuutta, että on olemassa korkeimmilla valtiollisilla instansseilla käsitys siitä, millä tavalla Suomi selviää. Siihen on nyt ohjelma laadittu." Toiseksi suurimman hallituspuolueen perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa Sampo Terho painotti hallituksen kansalta saamaa tukea: "Suomen kansa on viisas kansa. Hädän hetkellä se nousee yhtenäisenä ja toimintahaluisena, se nousee vastatakseen pahimpaankin tilanteeseen." Kolmannen hallituspuolueen kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa Arto Satonen painotti tulevaisuuden merkitystä: "Meidän velvollisuutemme on jättää myös tuleville sukupolville yhtä hieno kotimaa. Sen teemme yhdessä. Meidän jokaisen on luotava uskoa — ja voitava uskoa — tulevaisuuteen."[28]
Opposition ryhmäpuheenvuoroissa sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Antti Rinne näki hallitusohjelman epätasa-arvoistavana: "Tämän porvarihallituksen ohjelma vapauttaa osallistumisen ja korjaamisen vastuusta isotuloiset, varakkaat ihmiset, jotka eivät liiemmin julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja taikka yhteiskunnan tulonsiirtoja tarvitse. Korjaamisesta laitetaan vastuuseen ne, joilla on jo nyt vähemmän tai ei lainkaan mahdollisuuksia ja voimavaroja kyetä tätä taakkaa kantamaan." Vihreiden silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö luonnehti ryhmäpuheenvuorossaan hallitusohjelmaa poikkeuksellisen oikeistolaiseksi: "Hallitusohjelmaansa esittelevä hallitus on perusoikeistolainen hallitus. Sitä on myös luonnehdittu ohjelmaltaan republikaaniseksi. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa meillä on hallitus, joka tietoisesti haluaa supistaa julkisen vallan vastuuta ihmisistä." Vasemmistoliiton silloinen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki painotti ryhmäpuheenvuorossaan hallituksen poikkeamista vaalilupauksistaan: "Valtiovarainministeriön omienkin laskelmien mukaan eläkeläisiin, lapsiperheisiin ja työttömiin kohdistuu eniten leikkauksia hallitusohjelmassa. Jos hallitusohjelmaa käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä petos."[28]
Ministerit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusneuvottelujen lopputuloksena hallituksessa oli 14 ministeriä, mikä oli kolme vähemmän kuin Stubbin hallituksessa.[29] Keskusta sai hallitukseen kuusi ministeriä ja kokoomus sekä perussuomalaiset kumpikin neljä ministeriä.[30] Kokoomus ja perussuomalaiset nimesivät ministerinsä 27.5. ja keskusta 28.5.[31] Pääministerin sijaiseksi nimettiin ulkoministeri Timo Soini.[32][33]
Hallituksen ministereistä Jari Lindström oli historian ensimmäinen oikeusministeri, jolla ei ollut korkeakoulututkintoa. Ministerivalinnan julkistamisen yhteydessä uutisvälineet nostivat julkisuuteen Lindströmin aikaisemman kyselyvastauksen, jossa hän oli ilmoittanut kannattavansa kuolemantuomiota.[34] Ylen haastattelussa häneltä kysyttiin, kannattaako hän edelleen kuolemantuomiota, missä yhteydessä ministeri vahvisti myönteisen kantansa pysyneen ennallaan.[35] Muista ministereistä huomiota kiinnittivät sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylän rokotuskriittisyys[36] ja ulkoasiain- ja eurooppaministeri Timo Soinin kuuluminen EU-kriittiseen ryhmään ollessaan europarlamentaarikko.[37]
Vaalien jälkeen Ylen tutkivat journalistit saivat selville, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka[38] samoin kuin liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner[39] hallinnoivat Benelux-maihin ulottuvia yritysomistusketjuja verojen maksun välttämiseksi Suomeen.
11. kesäkuuta 2016 kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb hävisi puheenjohtajavaalin Petteri Orpolle, minkä myötä myös Stubbin tehtävät valtiovarainministerinä siirtyivät 22. kesäkuuta 2016 Orpolle[40][41], jonka entisen sisäministerin paikan sai Paula Risikko. Uudeksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakan tilalle tuli Kai Mykkänen.[42]
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ilmoitti elokuussa 2016 luopuvansa ministerin tehtävästä perhesyihin vedoten. Hänen tilalleen ministeriksi nousi kansanedustaja Pirkko Mattila.[43]
Elinkeinoministeri Olli Rehn valittiin lokakuussa 2016 Suomen Pankin johtokuntaan, minkä takia hän luopui kansanedustajan ja ministerin tehtävistä.[44] Hänen seuraajakseen ministerinä valittiin kansanedustaja Mika Lintilä.[45]
24. – 25. huhtikuuta 2017 pidetyssä puolivälin kehysriihessä hallitus päätti lisätä ministereiden määrää kolmella – kullekin hallituspuolueelle tuli yksi ministerinsalkku lisää. Maatalous- ja ympäristöministerin salkku jaettiin, jolloin uudet salkut olivat keskustan sisällä jaetut asunto-, energia- ja ympäristöministeri ja maa- ja metsätalousministeri. Omistajaohjausministerin tehtävät siirtyivät pääministeri Sipilältä elinkeinoministeri Lintilälle. Oikeus- ja työministerin salkku jaettiin kahdeksi, työministerin ja oikeusministerin salkuksi, joista työministerinä jatkoi aiempaa virkaa hoitanut perussuomalaisten Jari Lindström ja oikeusministeriksi ryhtyi kokoomuksen Antti Häkkänen. Opetus- ja kulttuuriministerin salkku jaettiin myös kahteen osaan: opetusministerinä jatkoi edellistä salkkua hallussapitänyt kokoomuslainen Sanni Grahn-Laasonen ja eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeriksi ryhtyi perussuomalainen Sampo Terho. Uudistuksen jälkeen hallituksessa oli 17 ministeriä, mikä oli sama lukumäärä kuin Sipilän hallitusta edeltäneellä Stubbin hallituksella.[29][46]
12. helmikuuta 2018 sisäministerin salkku siirtyi Paula Risikolta Kai Mykkäselle. Kai Mykkäsen tehtävät ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä siirtyivät Anne-Mari Virolaiselle. 29. toukokuuta 2019 liikenneministerin tehtävät siirtyivät Anne Berneriltä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle.[47] Vaalikauden loppupuoliskon perhe- ja peruspalveluministerinä Juha Rehulan jälkeen oli Annika Saarikko, joten hallituksessa oli 11 miestä ja 6 naista. Tässä Suomi on poikennut muista Pohjoismaista, joissa on hallituksissa yhtä paljon miehiä ja naisia.lähde? Myös Suomessa on ollut tapana 1990-luvulta lähtien huolehtia tasa-arvoisesta ministeripaikkajaosta, lukuun ottamatta Lipposen ensimmäistä hallitusta. Juha Sipilä lupasi ennen vaaleja tavoitella hallituskokoonpanoa, jossa on yhtä paljon naisia ja miehiä.[48]
Erityisesti painoarvoltaan merkittävissä ministerinsalkuissa jakauma oli vielä epätasaisempi, mikä näkyi ministerivaliokuntien kokoonpanossa: ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa kaikki 7 olivat miehiä, EU-ministerivaliokunnassa 8 miestä ja 2 naista, raha-asiainvaliokunnassa 3 miestä ja 1 nainen sekä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 6 miestä ja 1 nainen.[49] Hallituksen kokoonpano vaikutti myös siihen, että esimerkiksi yhteiskuntasopimuksesta päättämässä olleet avainhenkilöt olivat lähes kaikki miehiä.[50] Monialainen professoriryhmä on arvostellut Sipilän hallitusta sukupuolten välisen tasa-arvon huomioimatta jättämisestä päätöksenteossa.[51]
- Huomautuksia
- ↑ a b c d e f Soini, Lindström, Niinistö, Mattila ja Terho toimivat perussuomalaisten ministereinä 12. kesäkuuta 2017 asti. 25. elokuuta 2017 Uusi vaihtoehto -eduskuntaryhmä vaihtoi nimensä siniseksi eduskuntaryhmäksi.
- ↑ Soini oli 5. toukokuuta 2017 asti myös eurooppaministeri.
- ↑ Vehviläinen toimi ministerinä valtiovarainministeriössä ja valtioneuvoston kansliassa.
- ↑ a b c d Salkku jaettiin.
- ↑ Lintilä toimi ministerinä lisäksi valtioneuvoston kansliassa (omistajaohjausasiat).
- ↑ Terho toimi ministerinä valtioneuvoston kansliassa (eurooppa-asiat) ja opetus- ja kulttuuriministeriössä (kulttuuri- ja urheiluasiat).
- ↑ Berner toimi ministerinä lisäksi ulkoasiainministeriössä (pohjoismaisen yhteistyön asiat) ja oikeusministeriössä (Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat).
"SSS-hallitus"
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sipilän hallitukseen viitattiin aluksi SSS-lyhenteellä, joka tuli hallituspuolueiden puheenjohtajien sukunimien ensimmäisistä kirjaimista: Sipilä, Stubb, Soini. SSS-nimitys herätti jonkin verran keskustelua, koska sitä verrattiin kansallisosialistisen työväenpuolueen Schutzstaffel-joukkojen SS-lyhenteeseen. Sipilä itse kutsui hallitusta "kolmen ässän hallitukseksi".[53]
Petteri Orpon noustua kokoomuksen puheenjohtajaksi Timo Soini vitsaili, että uusi lyhenne on SOS-hallitus.[54]
Kesäkuun 2017 hallituskriisi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]12. kesäkuuta 2017, kaksi päivää sen jälkeen kun Jussi Halla-aho oli valittu perussuomalaisten puheenjohtajaksi puolueen puoluekokoksessa Jyväskylässä, keskustan ja kokoomuksen puheenjohtajat kokoontuivat keskustelemaan pääministerin virka-asunnolle Kesärantaan.[55] Iltapäivällä pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoittivat esittävänsä puolueidensa eduskuntaryhmille, ettei yhteistyötä perussuomalaisten kanssa jatketa.[56] Halla-ahon mukaan perussuomalaiset oli muutoin halukas sitoutumaan hallitusohjelmaan, mutta Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa.[57] Vielä samana päivänä Sipilä kertoi pyytävänsä myöhemmin presidentiltä hallituksen eroa,[58] hallituksen oltua tehtävässään 745 päivän ajan.
13. kesäkuuta Sipilä ilmoitti, ettei aikoisi jättää hallituksen eronpyyntöä, sillä samana päivänä 20 kansanedustajaa oli eronnut perussuomalaisista uudeksi eduskuntaryhmäksi nimeltään Uusi vaihtoehto ja ilmoittanut olevansa valmiita jatkamaan hallituksessa samalla kokoonpanolla ja ohjelmalla.[59] Hallituskriisin jälkeen ministeristö ei muuttunut, mutta Petteri Orposta tuli pääministerin sijainen Timo Soinin tilalle ja Sampo Terhosta tuli niin sanottu "trio-ministeri".[60] Hallituspuolueiden kansanedustajia oli tämän jälkeen 105+1.
Jälkeenpäin julkisuuteen tuli tietoa, että Sipilä olisi tiennyt etukäteen loikkariryhmän muodostamisesta, mikä herätti epäilyksiä, valehteliko pääministeri Sipilä eduskunnalle, kun hän väitti, ettei tiennyt loikkariryhmästä etukäteen.[61][62][63][64] Pääministeri Sipilä kiisti väitteet.[65]
Ero
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sote-uudistuksen kaaduttua Sipilä pyysi hallituksen eroa 8. maaliskuuta 2019. Eron myötä hallituksesta tuli toimitusministeristö. 60 % suomalaisista tuki päätöstä, jopa moni oppositiopuolueiden kannattajista: suurin osa Sdp:n ja vihreiden äänestäjistä ja melkein puolet vasemmistoliiton äänestäjistä.[66]
Hallituksen politiikkaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteiskuntasopimus ja kilpailukykysopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääministeri Sipilä halusi jo ennen hallitusneuvottelujen alkua toukokuussa 2015 solmia etujärjestöjen kanssa yhteiskuntasopimuksen, jolla Suomen tuottavuutta ja kilpailukykyä ja siten työllisyyttä odotettiin parannettavan. Ensimmäisen version yhteiskuntasopimuksesta kirjoitti keskustan Mikko Alkio. Tavoite oli viiden prosentin tuottavuuden parantaminen. Neuvotteluihin osallistuivat EK, Kuntatyönantajat, SAK, Akava, STTK ja Suomen Yrittäjät.[67][68]
Keinoiksi yhteiskuntasopimuksen viiden prosentin tuottavuuden nousuun esiteltiin EK:n taholta "merkittävä työajan lisäys ilman kustannusten nousua". Tämä oli tarkoittanut samaa kuin palkkojen alentaminen eli sisäinen devalvaatio.[69] Lehdistössä sopimus uutisoitiin jopa "kiristyksenä", koska sopimuksen kaatuessa hallitus ilmoitti tekevänsä 1,5 miljardin lisäsäästöt ja jättävänsä tekemättä ehdolliset veronkevennykset.[70]
Alustavien neuvottelujen jälkeen hanketta alettiin kutsua kilpailukykysopimukseksi. Kesäkuun 2016 alkupäiviin mennessä melkein kaikki ammattiliitot hyväksyivät sopimuksen, joka alensi työvoimakustannuksia tuntia kohti kaikkiaan 4,2 prosenttia. Sopimuksen mukaan kaikki sopimuspalkat jäädytettiin vuodeksi, vuosittaista työaikaa pidennettiin korvauksetta keskimäärin 24 tunnilla ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia. Lisäksi työnantajien työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja alennettiin ja palkansaajien vastaavia maksuja nostettiin.[71]
Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.[72]
Sote-uudistus ja maakuntamalli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Sote- ja maakuntauudistus
Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena oli siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta 18 perustettavalle maakunnalle.[73][74] Erikseen valmisteltiin valinnanvapauslaki, jonka myötä asiakas voisi vapaasti valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä. Maakuntamalli oli keskustan ja valinnanvapaus puolestaan kokoomuksen ajama asia.[75]
Kansallinen tulorekisteri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Kansallinen tulorekisteri
Yksi Sipilän hallituksen kärkihankkeista oli kansallinen tulorekisteri. Tulorekisteri tuli voimaan 1. tammikuuta 2019.[76]
Eurooppa-politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitusohjelmaan kirjattiin Kreikan lainaohjelmasta, että Suomen vastuut eivät saa kasvaa.[77] Kun Kreikan lisälainoitus tuli vain joitain viikkoja hallituksen muodostamisen jälkeen taas ajankohtaiseksi, eurooppaministeri Timo Soini ilmoitti 10.7.2015 että Suomi ei anna Kreikalle enää yhtään lainaa[78]. 12.7.2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb ilmoitti että Suomen kanta Kreikka-neuvotteluissa liikkuu jatkuvasti[79]. 16.7.2015 mennessä oli selvää että Suomi myöntää Kreikalle 1,5 miljardin euron lisälainan ilman vakuuksia[80][18]. Hallituksen myöntämän tukipaketin jälkeen Suomen suhteellinen osuus Kreikan veloista nousi Euroopan viidenneksi suurimmaksi[81]. Suomen ailahtelevainen kanta sai Kreikan pääministeriltä osakseen irvailua myöskin tiukkana esintyneen Hollannin rinnalla[82].
Harmaan talouden torjunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvin pian hallitusneuvotteluiden jälkeen hallitus päätti merkittävistä määrärahaleikkauksista poliisin harmaantalouden tutkimusyksikköön. Leikkausten mittakaava henkilötyövuosissa arvioitiin lähes sadaksi poliisitutkijaksi[83]. Hallitusohjelmaan kirjattiin ns. aktiivisen katumisen malli, jossa verorikolliset olisivat saaneet palauttaa veroparatiiseihin piilotetut omaisuutensa Suomeen ilman rangaistusta. Tällä oli tarkoitus saada kerättyä enemmän verotuloja Suomeen. Transparency Internationalin Erkki Laukkasen mukaan hallituksen kaavailema armahduslaki olisi ongelmallinen, koska se saattaisi sallia veroja välttäneiden laistaa seurauksista, vaikka kansainvälinen tiedonvaihto olisi paljastamassa heidän toimensa joka tapauksessa lähitulevaisuudessa. Myöskin ongelmana nähtiin, että veronkiertäjien nimet olisivat jääneet piiloon, vaikka muuten verotustiedot Suomessa ovat julkisia. Lakia rikkoneet olisivat tässä mielessä saaneet lievemmän kohtelun kuin lainkuuliaiset veronmaksajat.[84] Lopulta hallitus joutui perääntymään armahduslaista sen laajan vastustuksen takia, ja se vedettiin pois valmistelusta[85].
Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan kirjattiin hallintarekisterin käyttöönotto, joka oli kaatunut edellisessä hallituksessa sosialidemokraattien vastustukseen[86]. Hallintarekisteri on sijoitusomaisuuden omistusjärjestely, joka sallisi osakeomistusten salaamisen[87]. Hallituksen hanke kohtasi laajaa vastustusta omistusten avoimuudesta huolestuneiden kansalaisjärjestöjen, mutta myöskin monien viranomaisten taholta. Uudistusta vastustivat mm. poliisi, syyttäjä, ulosottaja, verottaja, finanssivalvonta, oikeusministeriö ja Suomen pankki[88][89]. Tästä huolimatta valtiovarainministeri Alexander Stubb esitti eduskunnalle hankkeella olevan laaja, yli 90-prosenttinen tuki. Myöhemmin Stubb tunnusti luvun olleen hänen omasta päästään ja pyysi asiaa anteeksi[90]. Hallitus veti hallintarekisteriesityksen pois, mutta yritti muilla säädösmuutoksilla saada aikaan hallintarekisterin kaltaisten omistusjärjestelyjen laillistamisen.[91]
Työllisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallitus ylitti tavoitteensa 72 prosentin työllisyysasteesta. Uudet työpaikat olivat nimenomaan kokopäivätyöpaikkoja.[92] Hallituksen aloittaessa työllisyys oli alle 68 %. Saavutuksesta arviolta puolet oli hallituksen tekemien uudistusten ansiota.[93]
Sipilän hallitus teki työn tarjontaa lisääviä toimia noin 30 000–40 000 lisätyöllisen verran[94]. Päätöksistä merkittävimmät olivat ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sadalla päivällä ja aktiivimalli.[94]
Työttömyysturvan aktiivimalli edellyttää työntekoa tai työllistymistä edistävää toimintaa työttömyysetuuden pienentämisen uhalla.[95] Työttömille työnhakijoille säädettiin pakolliset TE-toimiston haastattelut kolmen kuukauden välein. Jos haastatteluun ei saavu, menettää oikeuden työttömyysturvaan 15 päivän ajaksi. Vähintään 30 päiväksi työttömyysetuuden menettää, jos kieltäytyy työnhakusuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tai muuten aiheuttaa sen, ettei suunnitelmaa voi laatia tai tarkistaa.[96]
Lisäksi Sipilän hallitus suunnitteli ”aktiivimalli kakkosta”[97]. "Aktiivimalli kakkoseksi" on kutsuttu omatoimisen tai omaehtoisen työnhaun mallia, jonka mukaan työttömien olisi työttömyyskorvausta saadakseen haettava vähintään yhtä työpaikkaa viikossa ja raportoitava toimistaan viikoittain[98][99].
Sipilän hallitus esitti työharjoittelua muistuttavaa työnäytepalvelua, joka olisi voinut avata halpatyömarkkinan. Työnäytepalvelun kautta yksityiset yritykset olisivat saaneet työvoimaa.[100] Lisäksi hallitus esitti pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen työelämäkokeilua, jossa pitkäaikaistyöttömän olisi saanut ilmaiseksi töihin.[101][102]
Irtisanomisen helpottaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyskuussa 2018 hallitus ajoi lakiesitystä helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä.[103] [104] Lokakuussa 2018 ammattiliitot vastustivat laajasti Sipilän hallituksen lakitavoitteita helpottaa työntekijöiden irtisanomista.[105] Loppusyksystä kuitenkin irtisanomislaki saattiin kolmikantaisesti viimeisteltyä ja hyväksyttiin eduskunnassa.[106]
Aie yritystukien leikkaamisesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi jakaa vuosittain 4–7,3 miljardia euroa yritystukia, joita mm. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät ovat ehdottaneet karsittaviksi, mutta hallituksen puoliväliriihessä yritystukiin ei puututtu[107]. Hallitus teki leikkauksia useisiin kohteisiin, mutta yritystuet jäivät leikkausten ulkopuolelle.[108] Hallitusohjelmassa oli luvattu, että hallitus ei toimillaan nosta teollisuuden kustannuksia.[109] Hallitus kuitenkin käynnisti selvityksen yritystukien uudistamisesta, ja tukia pohtivan työryhmän vetäjäksi ryhtyi keskustan Mauri Pekkarinen.[110] Pekkarinen harmitteli, että miksi hän suostui vetäjäksi ja ihmetteli miksi työryhmä on ylipäätään perustettu.[111] Yritystukiin oltiin kaavailemassa ensin noin 170 miljoonan euron säästöjä, sitten 60,4 miljoonan euron säästöjä.[112][113] Uudistus kaatui lopulta kokonaan[114][115].
Kritiikkiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman hallituksen politiikkaa pidettiin oikeistolaisena. Alexander Stubb arvioi puheenjohtajakampanjansa avajaisissa, että hallitus teki Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa[116]. Vihreiden silloinen puheenjohtaja Ville Niinistö kutsui hallitusta perusoikeistolaiseksi ja sen politiikkaa jopa republikaaniseksi[28]. Vasemmistoliiton Arhinmäki luonnehti hallituksen linjaa thatcherilaiseksi[117]. Keskustan piirissä erityisesti monet nuoret pitivät hallituksen linjaa jopa liian oikeistolaisena[118]. Keskustanuorten varapuheenjohtaja Katja Asikainen näki keskustan johtaman oikeistohallituksen ohjelman keskustan alkiolaisen perinteen hautauksena ja puolueensa muuttuneen kokoomuksen jatkeeksi[119]. Sipilä itsekin myöntää että hallituksen politiikka on lisännyt eriarvoisuutta.[120]
Yleisradion suomalaisista perheistä koostama paneeli koki pääosin taloustilanteensa heikentyneen ja antoi hallitukselle kouluarvosanan välttävä.[121] Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen on kiinnittänyt huomiota epäsuhtaan pieni- ja suurituloisten osallistumisessa hallituksen tiukkiin talouslinjauksiin. Hän katsoo että siinä missä hyväosaiset voivat itse valita osallistumisensa, heikoimmassa asemassa olevat joutuvat kiristämään vyötä pakosta.[122] Mäkisen mukaan oikeudenmukaiset päätökset koskisivat kaikkia yhteiskunnan jäseniä.[123]
Taloustieteen Nobelilla palkittu Maailmanpankin pääekonomisti Joseph Stiglitz kutsui Suomen vierailullaan hallituksen leikkauspäätöksiä liiallisiksi: "Nuorten tulevaisuudennäkymien tuhoamisella tulee olemaan poliittisia ja sosiaalisia seurauksia. Maanne hallitus rapauttaa Suomen tulevaisuutta." Hän varoitti leikkausten heikentävän kasvua kotimaisen kysynnän pienenemisen kautta.[124] Myös luottoluokittaja Fitch pienensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi.[125] Nobel-palkitun ekonomisti Bengt Holmströmin mukaan Sipilän hallituksen päätös säästää opetuksesta ja tutkimuksesta satoja miljoonia euroja "heijasti aika syvällistä halveksuntaa yliopistomaailmaa kohtaan."[126]
Metsänomistajat, metsäteollisuus ja luonnonsuojelujärjestöt vetosivat yhdessä METSO-ohjelman rahoituksen puolesta hallituksen leikattua siitä 70 %.[127] 68 professoria, dosenttia, tutkijaa ja tohtoria ilmaisi yhteisessä kirjoituksessaan huolensa maan nykyisen ja hallituksen suunnitteleman metsänkäytön haitallisesta vaikutuksesta ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.[128]
Hallitus leikkasi koulutuksesta 690 miljoonaa euroa Lännen Median laskelmien mukaan, kun 2012-2019 kolutuksesta leikattiin yhteensä yli kaksi miljardia euroa, OAJ laski. Kaikki puolueet ovat siis olleet hallituksessa leikkaamassa koulutusrahoja.[129]
Valtioneuvoston toimien lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista valvova oikeuskansleri Jaakko Jonkka kertoi joutuneensa sivuutetuksi, kun hallitus valmisteli perustuslain vastaista lakiesitystä. Jonkan mukaan Sipilän hallitus oli ollut valmis tinkimään oikeusvaltion keskeisistä periaatteista. Kolme perustuslakiin erikoistunutta professoria yhtyi kritiikkiin ja kutsui tilannetta mm. pöyristyttäväksi ja ennenkuulumattomaksi.[130] Toisaalta emeritusprofessori, oikeustieteen tohtori Markku Helin huolestui ajattelusta, että hallituksen pitäisi aina noudattaa oikeuskanslerin mielipidettä: "Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan." Lakiesityksen perustuslainmukaisuus ratkaistaan perustuslakivaliokunnassa.[131][132]
Ensimmäisten puolentoista vuoden aikana Sipilän hallitus perui useita lakihankkeitaan. Peruttuja hankkeita oli lähes kaksikymmentä.[133] Oikeustieteen professori Juha Lavapuron mukaan tämä määrä oli poikkeuksellisen paljon aiempiin hallituksiin verrattuna.[134] Juha Sipilä itse laski, että varsinaisiksi lakiesityksiksi asti ehtineistä hankkeista peruttiin vain kolme.[135] Vuoden 2017 joulukuuhun mennessä peruttuja hankkeita oli kertynyt lähes kolmekymmentä kaikkiaan 602:n annetun lakiesityksen kokonaismäärästä.[136]
Sote-uudistusta arvosteli lääketieteen professoreiden ryhmä, jonka mukaan kukaan ei ollut koko hankkeen aikana kyennyt esittämään, miten käytännössä syntyisivät ne säästöt, joita uudistuksella tavoiteltiin[137][138]. Perustuslakivaliokunta totesi uudistuksen perustuslain vastaiseksi, koska se ei kohtelisi kansalaisia yhdenvertaisesti ja koska se velvoittaisi maakuntia yhtiöittämään kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut[139]. Myös uudistuksen aikataulu todettiin epärealistiseksi[139].
Korkein hallinto-oikeus arvioi tammikuussa 2016, että ulkomaalaislakiin tehtävät muutokset tulisivat heikentämään turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa.[140] Lain tultua voimaan KHO:n presidentti Pekka Vihervuori ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen arvioivat, että turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa oli heikennetty tarpeettomasti.[141]
Taloustieteen professori Markus Jäntti moitti perustulokokeilun asetelmaa ja kutsui kokeilua ajantuhlaukseksi ja hyödyttömäksi pr-tempuksi.[142]
Kelan asiantuntijat kyseenalaistivat ja arvostelivat hallituksen työttömien väkisin aktivointiin perustuvan työllisyyspolitiikan. Heistä työn kysyntään ja työttömien terveysongelmiin oli kiinnitetty vain vähän huomiota.[143] VATT:n johtavan tutkijan Kari Hämäläisen mukaan työttömien aktivoinnin hyödyistä ei ole näyttöä, mutta se on helpoin tapa kaunistella työttömyystilastoa.[144]
Kannatus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinäkuussa 2017 hallituspuolueiden kannatus oli laskenut 39,9 prosenttiin, kun vaalien jälkeen kesällä 2015 yhteenlaskettu puoluekannatus oli 57 %.[145] Tammi-helmikuun 2019 aikana tehdyssä mielipidemittauksessa hallituspuolueiden kannatus oli 34,3 prosenttia.[146] Hallituksen kaatumista edeltäneenä päivänä julkaistussa mielipidemittauksessa kannatus oli laskenut 32,1 prosenttiin.[147]
Kesällä 2015, kun hallitus oli juuri aloittanut, Helsingin Sanomien gallupissa hallitukseen suhtautui myönteisesti 37 prosenttia. Joulukuussa 2017 HS:n gallupissa hallituksen arvosana oli korkein sitten kesän 2015. 29 prosenttia suomalaisista katsoi, että hallitus on onnistunut tehtävissään melko hyvin tai erittäin hyvin, kun taas 33 prosenttia koki, että melko huonosti tai erittäin huonosti. Kokoomuslaisista 70 prosentin mielestä heidän puolueensa oli onnistunut hallituksessa vähintään melko hyvin, keskustalaisista samaa mieltä oli 64 prosenttia. Kriittisimmin hallituksen politiikkaan suhtautuivat nuoret aikuiset, Helsingin Sanomien mukaan todennäköisesti hallituksen koulutusleikkausten vuoksi. Oppositiopuolueista kaikkein huonoimmat arvosanat antoivat vasemmistoliiton ja SDP:n kannattajat.[148]
Huhtikuussa 2018 suomalaisista 32 prosenttia piti hallituksen toimintaa huonona ja 28 prosenttia melko huonona. Vain kuusi prosenttia antaa arvosanan hyvä.[149]
Tavoitteiden toteutuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 toukokuussa Helsingin Sanomat arvioi Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumista.[150]
Useiden hallitusohjelman tavoitteiden toteutumista on vaikea tai mahdoton arvioida. Kuitenkin HS totesi, että suotuisten taloussuhdanteiden tuella Sipilän hallitus oli kyennyt toteuttamaan suurimman osan asettamistaan tavoitteista.[150]
Kokonaan tai ainakin osittain nähtiin toteutuneen 10 miljardin euron säästö- ja rakenneohjelma; velkaantumisen hillitseminen; veroasteen pitäminen aloillaan; työllisyystoimet ja kilpailukyvyn parantaminen; työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattaminen; oppimisympäristöjen modernisointi; koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän vähentäminen; koulutuksen ja työelämän vuorovaikutuksen lisääminen; koulutuksen viennin ja kansainvälisyyden lisääminen; terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen; ilmasto- ja energiatavoitteet sekä norminpurku. Vain osittain toteutui ikääntyneiden kotihoidon lisääminen.[150] Tavoiteltu 72 prosentin työllisyysaste toteutui marraskuussa 2018.[151]
Joko Sipilän hallituksen aikana tai kokonaan toteuttamatta jäivät sosiaaliturvauudistus; sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; ruuantuotannon kannattavuuden ja kauppataseen kohentaminen sekä yhden luukun digitaaliset palvelut.[150]
HS-toimittaja Piia Elosen mukaan hallitus sai paljon aikaan ensimmäisenä vuotenaan. Tänä vuonna annettiin 229 hallituksen esitystä, joista 183 oli jo hyväksytty laeiksi. Aukioloaikojen vapauttamista hän piti erityisen suurena tuloksena, johon aiemmat hallitukset eivät kyenneet, ja sote-uudistuskin eteni ennätyspitkälle – tosin uudistuksen kaatuminen johti lopulta hallituksen ennenaikaiseen eroamiseen.[152][153]
Elosen mukaan hallitus lupasi paljon enemmän kuin se toteutti. Sipilä lupasi tuloksia aikaan jo sadassa päivässä ja kokoomus puolestaan lupasi paikallisen sopimisen tuottavan paljon työpaikkoja. Perussuomalaiset lupasivat rajoittaa maahanmuuttoa[154]. Näistä mikään ei toteutunut.[152]
Tuloerot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola ja Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen osoittivat, että vuosina 2015–2018 tehdyt sosiaalietuuksien indeksijäädytykset ja veronkevennykset kasvattivat tuloeroja.[155] Toisaalta sosiaaliturvan indeksijäädytykset, tuloveron kevennykset, ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja varhaiskasvatusmaksujen alentaminen paransivat työnteon taloudellisia kannustimia.[155] Kun työllisyysvaikutukset otetaan huomioon, tuloerot kasvoivat vain lievästi tai eivät lainkaan eli 0–0,2 prosenttiyksikköä Gini-kertoimella mitattuna, ja pienituloisuusrajan alle jäävien osuus kasvoi noin 0,3–0,4 prosenttiyksikköä.[155][156] Tulokset riippuvat käytetyistä oletuksista.[156]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ label.report.M1.title, 74. Sipilä Valtioneuvosto. Arkistoitu 4.5.2022. Viitattu 14.9.2020.
- ↑ Perussuomalaisten ryhmä hajosi täysin – Timo Soini yli 20 lähtijän joukossa Yle Uutiset. Viitattu 1.5.2020.
- ↑ https://www.uusisuomi.fi/uutiset/jussi-halla-aho-paljastaa-maahanmuuttovaatimus-kaatoi-hallituksen/80d805f0-4d58-38c0-b7b5-4800ef58d721
- ↑ Sote kaatui ja hallitus erosi – Yle seurasi dramaattisen päivän hetki hetkeltä, tässä herkkupalat Yle Uutiset. Viitattu 13.6.2019.
- ↑ Kolmen ässän humppa – seuraa hallitusohjelmavääntöä Smolnassa hetki hetkeltä 8.5.2015. Yle. Viitattu 8.5.2015.
- ↑ Hallitusneuvottelut aloitettiin hankalilla aiheilla – Stubb: "Nyt on oikeasti uusi tapa tehdä" Helsingin Sanomat. 11.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Hallitusneuvottelut etenevät etuajassa: linjaukset EU:sta ja maahanmuutosta melkein valmiit Helsingin Sanomat. 12.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Hallitusneuvotteluiden työryhmät: Johtoryhmä ja yhdeksän alaryhmää Iltalehti. 13.5.2015. Viitattu 13.5.2015.
- ↑ Nieminen, Martta: Hallitusneuvotteluihin erikoisryhmä pohtimaan pääkaupunkiseudun asumista – johtoon Matti Vanhanen Helsingin Sanomat. 16.5.2015. Viitattu 16.5.2015.
- ↑ Pernaa: Kokoomus ja perussuomalaiset samassa hallituksessa tarkoittaisi politiikan mannerlaattojen siirtymistä Yle Uutiset. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Stubb: Mielikuvapolitiikan aika on ohi Kokoomus. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Hallitusohjelma Valtioneuvosto. Arkistoitu 11.8.2015. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Ansa Heinonen: Hevosenlannasta muheva yksityiskohta hallitusohjelmassa savonsanomat.fi – Savon Sanomat. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Hallitus jumittaa sivuseikoissa: ”Täytyy olla jonkin sortin arvovalinta, että hevosenlanta nähdään strategisena tavoitteena” Kansan Uutiset. 12.6.2015. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Hallitus laittaa haisemaan: hevosenlanta sallitaan polttoaineena Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Taasko hallitusohjelman panttivankina? Verkkouutiset. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Saarinen, Juhani: Nato-optio, "hallittu" maahanmuutto, EU:hun uudistuksia – näin linjattiin hallitusneuvotteluissa Helsingin Sanomat. 13.5.2015. Arkistoitu 24.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ a b Mitä kolmas tukipaketti maksaa Suomelle? – 10 kysymystä ja vastausta Kreikasta Ilta-Sanomat. 14.8.2015. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Parkkonen, Tommi: Hallitusohjelma alkaa olla kasassa – "Voiton puolella ollaan" Iltalehti. 23.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ Palkansaajille jättilisämaksut: Tyva-maksu ja Tyel-maksu nousevat Kaleva.fi. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Yritysten ja työntekijöiden eläkemaksusta leimahti kiista Helsingin Sanomat. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Kommentti: Lapsiperheeltä viedään 3 000 euroa nettona – SSS-trio saa selittää - Aamulehti Aamulehti. 29.2.2016. Arkistoitu 1.6.2016. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Sipilä: Sote-mallista tarkoitus tehdä tänään lopullinen päätös Iltalehti. 23.5.2015. Viitattu 24.5.2015.
- ↑ Eksoten Itkonen turhautui sote-uudistukseen: ”Lyhytikäiseksi jäävä uusi hallintohimmeli” Etelä-Saimaa. Arkistoitu 10.5.2016. Viitattu 12.5.2016.
- ↑ Sipilä: Jos yhteiskuntasopimus saadaan, tuloverotus kevenee miljardilla 27.5.2015. Yle. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Luukka, Teemu: Sipilä: Hallituksen pitäisi olla koossa 29. toukokuuta Helsingin Sanomat. 14.5.2015. Viitattu 14.5.2015.
- ↑ Junkkari, Marko: Hallitus hautaa Lex Vennamon – varautuuko Soini perussuomalaisten ryhmän hajoamiseen? Helsingin Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 16.2.2016.
- ↑ a b c PTK 13/2015/3 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 18.5.2016.
- ↑ a b Sipilä pääministeriksi, Soini ulkoministeriksi ja Stubb valtiovarainministeriksi 27.5.2015. Yle. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Tässä Sipilän hallituksen salkkujako: Soinista ulkoministeri, Stubbista valtiovarainministeri Helsingin Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Ovatko tässä Sipilän hallituksen ministerit? Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Kommentti: Soini valitsi unelmansa täyttymyksen Kaleva. 27.5.2015. Viitattu 27.5.2015.
- ↑ Työnjako Sipilän hallitus (pdf) 27.5.2015. Valtioneuvosto. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Tuleva oikeusministeri Lindström vuonna 2011: Kuolemanrangaistus hyväksyttävä rangaistuskeino Ilta-Sanomat. 27.5.2015. Arkistoitu 12.5.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Oikeusministeri: Voisin ehkä kannattaa kuolemantuomiota terroristeille Yle - Uutiset. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Mediuutiset siteerasi oikein Mediuutiset. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Timo Soini EU-kriittiseen ryhmään europarlamentissa Ilta-Sanomat. 30.6.2009. Arkistoitu 12.5.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Ministeri Toivakka järjesteli suuren kauppakeskuksen omistuksia Belgiaan perheensä holdingyhtiölle Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Ministeri Berner mukana veroparatiisiyhtiössä Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/petteri-orpo-aloitti-valtiovarainministerina?_101_INSTANCE_3wyslLo1Z0ni_languageId=en_US
- ↑ Orvosta valtiovarainministeri – muista valinnoista ei vielä tietoa Keskisuomalainen. 11.6.2016. Viitattu 15.6.2016.
- ↑ Nyt se on varmaa: Risikko ja Mykkänen ministereiksi – Grahn-Laasonen jatkaa www.iltalehti.fi. Viitattu 21.6.2016.
- ↑ de Fresnes, Tulikukka & Virkkunen, Jussi: Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä luopuu tehtävästään perhesyistä – tilalle Pirkko Mattila Yle Uutiset. 16.8.2016. Yleisradio. Viitattu 16.8.2016.
- ↑ Länkinen, Tiina & Sundqvist, Vesa & Pilke, Antti: Olli Rehn ja Marja Nykänen töihin Suomen Pankkiin Yle Uutiset. 14.10.2016. Yleisradio. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ Korkki, Jari: Mika Lintilä on uusi elinkeinoministeri Yle Uutiset. 27.10.2016. Yleisradio. Viitattu 27.10.2016.
- ↑ Jokinen, Kalle: Nyt se on varmaa: Hallitukseen kolme uutta ministeriä - oikeusministerin salkku kokoomukselle Iltalehti. 25.4.2017. Iltalehti. Viitattu 26.4.2017.
- ↑ Anne Berner vapautettiin ministeritehtävistään – tilalle ministeri Vehviläinen Ilta-Sanomat. 29.5.2019. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ Sipilä: Tavoitteena on yhtä monta nais- ja miesministeriä Kaleva.fi. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Ministerivaliokunnat Valtioneuvosto. Arkistoitu 30.5.2017. Viitattu 1.5.2017.
- ↑ Juha esitteli yhteiskuntasopimustaan Alexanderille, Jyrille, Markulle, Jarille, Juhanille, Laurille, Antille ja Sturelle (taustalla Paula) Nyt.fi. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Kymmenet professorit arvostelevat rajusti hallitusta: Naiset maksavat säästöt Helsingin Sanomat. Arkistoitu 9.5.2016. Viitattu 9.5.2016.
- ↑ Tasavallan Presidentin esittely 14.12.2017 - Päätös - Valtioneuvosto valtioneuvosto.fi. Viitattu 31.12.2017.
- ↑ Sipilä: "Tämä on kolmen Ässän hallitus" Talouselämä. 7.5.2015. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Soini uskoo, että pärjää Orvon kanssa: "Nyt on sitten SOS-hallitus" Iltalehti. 11.6.2016. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Konttinen, Matti & Virkkunen, Jussi: Hallitus kaatuu – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle - Uutiset. 12.6.2017. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Blencowe, Anette: Hallitus kaatumassa – Sipilä ja Orpo: Ei edellytyksiä yhteistyölle perussuomalaisten kanssa Yle - Uutiset. 12.6.2017. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Blencowe, Annette: Halla-aho: Sipilä ei suostunut tiukentamaan maahanmuuttopolitiikkaa Yle Uutiset. 12.6.2017. Viitattu 3.1.2019.
- ↑ Seuri, Ville & Palojärvi, Eeva & Teittinen, Paavo: Hallitus kaatuu: Sipilä puolusti hajottamista A-studiossa, perussuomalaisten Huhtasaari ihmetteli päätöstä Helsingin Sanomat. 12.6.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Sipilä ei jätä hallituksen eronpyyntöä: "Tapaamista ei tarvita" Yle Uutiset. 13.6.2017. Viitattu 13.6.2017.
- ↑ Sipilä: Nyt on palattu normaaliin päiväjärjestykseen – Terholle tehty pelisäännöt selviksi, sanoo Orpo Yle Uutiset. 14.6.2017. Viitattu 14.6.2017.
- ↑ Waris, Olli: Pääministeri sai tiedon loikkareiden irtautumisesta jo päivää ennen lentoreissuaan Ilta-Sanomat. 11.11.2017. Arkistoitu 12.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Uhari, Markku: Pääministeri Sipilä tiesi, mitä perussuomalaisissa juonittiin – Turkuun ei olisi edes tarvinnut lentää, väittää uutuuskirja Aamulehti. 24.10.2017. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 11.112017.
- ↑ Nieminen, Rami: Soinin valtiosihteeri vahvistaa: Pidin Sipilän tarkasti ajan tasalla perussuomalaisten puoluekokouksen käänteistä Aamulehti. 24.10.2017. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Luukka, Teemu: Valehteliko Sipilä eduskunnalle? Oppositio halusi kärventää pääministeriä, mutta tämä ei ollut paikalla Helsingin Sanomat. 26.10.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Saarinen, Jussi: Juha Sipilä kiistää paljastuskirjan väitteet: "Insinöörin mielikuvitus ei riittänyt etukäteen ennakoimaan" Aamulehti. 24.10.2017. Arkistoitu 11.11.2017. Viitattu 11.11.2017.
- ↑ Sipilän päätös pyytää hallituksen eroa oli oikea, arvioi enemmistö suomalaisista Helsingin Sanomat. 12.3.2019.
- ↑ Luukka, Teemu: Sipilän yhteiskuntasopimuksesta valmistui ensimmäinen ehdotus Helsingin Sanomat. 6.5.2015. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Luukka, Teemu & Niskakangas, Tuomas: Mitä kaatuneessa yhteiskuntasopimuksessa sanotaan? – HS käy läpi keskeiset kohdat Helsingin Sanomat. 6.5.2015. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Arola, Heikki: Työajan pidennys sadalla tunnilla – työnantajien tavoitetta on lähes mahdoton saavuttaa Helsingin Sanomat. 5.5.2015. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Kaija, Juha: Sipilä: Tarjous yhteiskuntasopimuksesta ei ole kiristys MTV - Uutiset. 28.05.2015. Arkistoitu 11.10.2017. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Eero Lehto: ”Suomen talous piristyi alkuvuonna 2016”, Mitä Missä Milloin Vuosikirja 2017, s. 238–239. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-30021-2
- ↑ Tiinanen, Pekka: IL esittelee kikyn sankarit ja konnat Iltalehti. 1.6.2016. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Mikä on sote-uudistus? - Alueuudistus alueuudistus.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
- ↑ Mikä on maakuntauudistus? - Alueuudistus alueuudistus.fi. Arkistoitu 20.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
- ↑ Kinnunen, Pekka: Analyysi: Hallitus puristi pakkosovun soten valinnanvapaudesta Yle - Uutiset. 9.10.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Kansallinen tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019 Valtiovarainministeriö. Viitattu 1.5.2020.
- ↑ Soini IS:lle Kreikasta: "Suomen vastuut eivät saa kasvaa" Talouselämä. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Ulkoministeri Soini tiukkana: Suomi ei anna enää yhtään rahaa Kreikalle Ilta-Sanomat. 10.7.2015. Arkistoitu 13.5.2016. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ 86 miljardin tukipaketti, tiukat ehdot, Suomi silmätikkuna – mitä tiedämme Kreikan tilanteesta? mtv.fi. Arkistoitu 5.6.2016. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Soini: "Vastaan ei kannata äänestää" – Suomessa olisi hallituskriisi Yle Uutiset. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Saksalaislehti: Suomi kärkimaksajien joukossa Kreikka-tuessa Kaleva.fi. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Tsipras: Pankit saattavat pysyä suljettuina kuukauden – irvaili Suomelle ja Hollannille HS.fi. Arkistoitu 29.12.2015. Viitattu 10.5.2016.
- ↑ Jopa 99 poliisia poistuu harmaan talouden torjunnasta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Hallitus aikoo hankkia verokeinottelijoiden armahduksella lisätuloa Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.5.2016. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Ministeri Soini vastustaa hallintarekisteriä – hallitus vetää pois veropakolaisten armahduslain Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.5.2016. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Omistusten salaushanke kaatumassa, Rinne ei hyväksy hallintarekisteriä Helsingin Sanomat. Arkistoitu 30.5.2016. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Hallintarekisteri selitettynä: tästä omistukset piilottavasta himmelistä poliitikot puhuvat puutaheinää Nyt.fi. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Osakkeiden hallintarekisteriuudistus jakaa jyrkästi viranomaisia Yle Uutiset. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Nordnet: Hallintarekisterit Suomeen väkisin? Nordnetblogi. 14.12.2014. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 18.5.2016.
- ↑ Stubb: Sain 90 prosentin luvun päästäni Ilta-Sanomat. 30.11.2015. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Stubb lupasi toisin – hallintarekisteriä yritetään taas Iltalehti. Viitattu 17.5.2016.
- ↑ Työllisyydessä roima parannus – Ekonomisti: ”Oho, mitä lukuja” Helsingin Sanomat. 24.1.2019.
- ↑ Hallituksen keskeinen tavoite täyttyi, kun työllisyysaste nousi 72 prosenttiin – Pääministeri Sipilä: ”Keveiden tuuletusten paikka” Helsingin Sanomat. 21.12.2018.
- ↑ a b Työllisyys | HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Kela kertoo, mitä työttömän aktivointi tarkalleen tarkoittaa Talouselämä. 20.12.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Ämmälä, Antti: Tällainen rangaistus työtöntä uhkaa, jos hän ei saavu 3 kk:n välein haastatteluun Ilta-sanomat. 10.9.2016. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Työllisyys | HS selvitti: Marinin hallitus on tehnyt jo yhtä järeät päätökset työttömien patistelemiseksi kuin Sipilän oikeistohallitus Helsingin Sanomat. 5.2.2021. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ Yksityiskohdat ”aktiivimalli kakkosesta” julki: Työttömän haettava neljää työpaikkaa kuukaudessa, rangaistukset kevenevät selvästi Helsingin Sanomat. 28.6.2018. Viitattu 6.2.2021.
- ↑ ”He pitävät aikataulua erittäin haasteellisena” – myös Lintilä skeptinen aktiivimalli 2:n toteutumiselle Demokraatti.fi. Viitattu 30.3.2018.
- ↑ Juvonen, Anna: "Työnäytepalvelu voi olla askel kohti halpatyömarkkinoita" Kauppalehti. 18.4.2016. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Kokko, Outi: Kokeilu toisi työttömät palkatta töihin – ”Vaikea uskoa, että yritykset lähtisivät laajalti mukaan” Talouselämä. 19.5.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Pron Malinen tyrmää työelämäkokeilun työttömien nöyryyttämisenä: ”Sittenhän kannattaisi potkia vakituiset pihalle” Talouselämä. 18.5.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Ammattiliiton mainoskampanja loukkasi porvarileiriä – SAK puolustautuu: Kuva välittää tunteen siitä, mitä työpaikalla voisi pahimmillaan tapahtua YLE 18.9.2018
- ↑ Hallitus taiteilee yrittäjien toiveiden toteuttamisen ja työntekijöiden suututtamisen välillä – työministeri ay-liikkeen uhittelusta: "Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta" YLE 13.9.2018
- ↑ Paine kasvaa irtisanomiskiistassa: Liitot uhkaavat lisätoimilla, jos lakko ja ylityökiellot eivät pure YLE 30.9.2018
- ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005939123.html Helsingin Sanomat. 18.12.2018.
- ↑ Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää Yle Uutiset. Viitattu 5.7.2017.
- ↑ Karismo, Anna: Hallituksen kevätlahja yrityksille – tukia piti leikata, mutta rahaa tulikin lisää Yle - Uutiset. 26.4.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Ratkaisujen Suomi : Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma (pdf) 29.5.2015. Valtioneuvoston kanslia : Edita Prima. ISBN 978-952-287-181-7 Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Roslund, Riku: Yritystukien leikkauslista ei näe vieläkään päivänvaloa – “Ei tämä kahta viikkoa enempää myöhästy” Yle - Uutiset. 27.2.2018. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Koivisto, Matti: Yritystukityöryhmän puheenjohtaja Pekkarinen T&T:n haastattelussa: "En ymmärrä miksi hallitus tällaisen selvityksen laittoi liikkeelle ja miksi suostuin puheenjohtajaksi" Yle - Uutiset. 2.3.2018. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Vento, Heikki: Luottamuksellinen muistio: Neljän miljardin yritystuista ehdotetaan leikattavaksi vain 60 miljoonaa Suomen Kuvalehti. 29.3.2018. Viitattu 22.04.2018.
- ↑ Järvinen, Jari: Raskaan teollisuuden tukipotti kasvaa – matkailuautojen veroja korotetaan Yle - Uutiset. 29.3.2018. Viitattu 22.04.2018.
- ↑ Hallituksen pitkään sorvattu yritystukiuudistus kaatuu – Pekkarinen: "Ei löytynyt yhteistä näkemystä" Yle Uutiset. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Hallituksen kritisoitu yritystukiuudistus kaatuu – Mauri Pekkarinen: Ei sopua tukien leikkauksista eikä uudelleen suuntaamisesta Helsingin Sanomat. 4.4.2018. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ Alexander Stubb kampanja-avauksessaan: Teemme Suomen historian kokoomuslaisinta politiikkaa Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Eduskunta sanaili uudesta omistajapolitiikasta – Arhinmäki nimitti Soinia Asterix-sarjakuvan riidankylväjäksi HS.fi. Arkistoitu 18.5.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Nuoret kipuilevat hallitusohjelman kanssa – ”liian oikeistolainen” www.suomenmaa.fi. Arkistoitu 2.6.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Keskustanuorten varapuheenjohtaja HS:n mielipidesivulla: Hallituksen leikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin HS.fi. Arkistoitu 31.5.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Virkkunen, Jussi: Hallituksen politiikka iskenyt eniten pienituloisiin – Sipilä: On totta, että näin on tapahtunut Yle - Uutiset. 13.9.2017. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Perheet kertovat: Näin hallituksen ensimmäinen vuosi näkyi arjessamme Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Arkkipiispa hyvätuloisten osallistumisesta Ylelle: Palkanalennus verotuksen kautta Demokraatti.fi. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Arkkipiispa Kari Mäkinen: Meillä täällä on enemmän kuin meille kohtuullisesti kuuluu Yle Uutiset. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ ”Te ryöstätte lapsiltanne” – taloustieteen nobelisti Stiglitz kummeksuu Suomen leikkauksia ja työmarkkinauudistuksia HS.fi. Arkistoitu 22.5.2016. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Fitch alensi Suomen kasvuennustetta hallituksen leikkaussuunnitelmien vuoksi – piti Suomen AAA-luokassa Talouselämä. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ MIT:n Bengt Holmström: Suomen sisukas kansa on jäänyt jyrän alle Yle Uutiset. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ METSO-ohjelman rahoitusta vahvistettava viipymättä — Luonnonsuojeluliitto www.sll.fi. Viitattu 25.11.2017.
- ↑ Julkinen kirje bios.fi. 24.3.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Koulutielle lisää mittaa Suomen Kuvalehti. 29.03.2019.
- ↑ Hallituksen painostus jyräsi oikeuskanslerin pyrkimykset korjata ongelmallisia lakiesityksiä – oikeustieteen professorit tyrmistyivät Helsingin Sanomat. 18.12.2016. Viitattu 18.12.2016.
- ↑ Oikeuskansleri ei voi määrätä, millaisia lakeja hallitus esittää Helsingin Sanomat. 20.12.2016.
- ↑ Oikeustieteen tohtori: ”Suomi lakkaisi olemasta demokratia, jos oikeuskansleri tai muu virkamies voisi määrätä, millaisen esityksen hallitus saa viedä eduskuntaan” Demokraatti. 20.12.2016.
- ↑ Kuopattujen lakihankkeiden lista venyy – Sipilä veneverosta: Tämä ei ole perumista Yle Uutiset. Viitattu 24.3.2017.
- ↑ Sipilän hallitus perunut pitkälle toistakymmentä lakihanketta Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.3.2017.
- ↑ Pääministeri Sipilä vastasi kritiikkiin: Hallitus perunut vain kolme esitystä iltalehti.fi. Viitattu 24.3.2017.
- ↑ Tässä komea lista: Sipilän eestaas-hallitus päättää ja peruu esityksiä – määrä hipoo jo kolmeakymmentä Yle Uutiset. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Lääkärikonkareilta rajua kritiikkiä sote-uudistuksesta: 6 isoa ongelmaa Yle Uutiset. Viitattu 11.1.2017.
- ↑ Sote-uudistus ei toteuta säästöjä eikä parempaa hoitoa Lääkärilehti.fi. Viitattu 11.1.2017.
- ↑ a b Perustuslakivaliokunta: maakuntien sote-palveluiden yhtiöittämisvelvollisuudesta luovuttava www.eduskunta.fi. Viitattu 4.7.2017.
- ↑ Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi Lausunto oikeusministeriölle, diaarinumero H 441/15. 14.1.2016. Arkistoitu 30.6.2017. Viitattu 22.04.2018.
- ↑ Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti arvostelee ulkomaalaislain muutoksia HS:n haastattelussa – ”On ongelmallista, jos poliittiset päättäjät piiloutuvat tuomioistuimien selän taakse” Helsingin Sanomat. 4.4.2018. Viitattu 12.4.2018.
- ↑ Professori lyttää perustulokokeilun: "Tuhlataan paljon tärkeää aikaa" Iltalehti. Viitattu 16.1.2017.
- ↑ Asiantuntijat epäilevät työttömien piiskaamista – terveysongelmat jarruttavat työn saantia Taloussanomat. 12.5.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Muhonen, Teemu: Tutkija: Työttömien aktivoinnin hyödyistä ei näyttöä – ”Helppo tapa siivota tilastoja” Taloussanomat. 28.8.2017. Viitattu 22.03.2018.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Uuden vaihtoehdon kannatus vain 2,5 prosenttia, vihreät hengittää keskustan niskaan – hallituksen suosio on nyt alimmillaan ja yhtenäisyys koetuksella Helsingin Sanomat. 19.7.2017. Viitattu 12.04.2018.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: Kokoomus putoaa, perussuomalaiset selvässä nousussa yle.fi. 7.2.2019. Viitattu 7.2.2019.
- ↑ Ylen kannatusmittaus: SDP repäisi hurjan eron kokoomukseen – perussuomalaisille Halla-ahon kauden ennätyslukemat yle.fi. 7.3.2019. Viitattu 8.3.2019.
- ↑ Pohjanpalo, Olli: Sipilän hallituksen arvosana nyt korkeimmillaan sitten kesän 2015 – Orpo on kansalaisten mielestä onnistunut paremmin kuin Soini ja Sipilä Helsingin Sanomat. 25.12.2017. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Vartiainen, Niko: Kolme viidestä suomalaisesta antaa Sipilän hallitukselle arvosanan ”melko huono” tai ”huono” – vain kuusi prosenttia pitää hallitusta hyvänä Helsingin Sanomat. 20.4.2018. Viitattu 22.4.2018.
- ↑ a b c d Sipilän johdolla laadittiin insinöörimäinen hallitusohjelma ja tavoitteille 28 mittaria – HS kävi läpi tavoitteiden toteutumisen Helsingin Sanomat. 27.5.2018. Viitattu 13.6.2018.
- ↑ Tilastokeskus: Hallitus pääsi työllisyystavoitteeseen – työttömyysaste marraskuussa 6,2 prosenttia Ilta-Sanomat. 21.12.2018. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ a b Isot odotukset kääntyivät itseään vastaan Helsingin Sanomat. 22.5.2016. Arkistoitu 23.5.2016. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ Juhani Saarinen: Leikkauksia, roimat korotukset sakkoihin, ekoautojen veronalennuksia – HS kokosi vuoden vallassa olleen hallituksen saavutukset HELSINGIN SANOMAT. 22.5.2016. Arkistoitu 28.7.2016. Viitattu 21.4.2019.
- ↑ https://www.hs.fi/politiikka/art-2000002853580.html
- ↑ a b c Tutkimus: Talouspolitiikan työllisyysvaikutukset lieventävät tuloerojen kasvua Valtioneuvosto. Viitattu 29.5.2019.
- ↑ a b Valtioneuvosto: Talouspolitiikan vaikutukset työllisyyteen ja tuloeroihin 2015-2018. Viitattu 4. kesäkuuta 2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ratkaisujen Suomi : Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015 ISBN 978-952-287-182-4 Teoksen verkkoversio (PDF).
| Edeltäjä: Stubbin hallitus |
Suomen valtioneuvosto 29. toukokuuta 2015 – 6. kesäkuuta 2019 |
Seuraaja: Rinteen hallitus |
|
| ||||||||
