Työttömyysvakuutus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Työttömyysvakuutus on osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Työttömyysvakuutukseen kuuluu olennaisesti työttömyysvakuutusmaksu, jolla rahoitetaan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Työttömyysvakuutusmaksua kerätään yhteisvastuullisesti kaikilta palkansaajilta sekä työnantajilta. Vuonna 2017 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 1,60 prosenttia. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,80 prosenttia palkasta, jos palkkasumma on korkeintaan 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä osalta työttömyysvakuutusmaksu on 3,3 prosenttia palkasta.[1] Rahaa kerätään valtion työttömyysvakuutusrahastoon.

Työttömyysvakuutusmaksusta hyötyvät lähinnä työttömyyskassaan kuuluvat, jotka ovat olleet määrätyn pituisen ajan töissä (8 ja puoli kuukautta palkkatyötä 2 vuoden ja neljän kuukauden tarkastelujakson aikana) ja saaneet riittävän suurta palkkaa (vähintään työehtosopimuksen määrittelemää minimipalkkaa). Työttömäksi joutuessaan saa työttömyysvakuutusta myös ainoastaan, jos on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 6 ja puoli kuukautta.

Vähemmän koulutetut ovat keskimääräistä useammin ilman työttömyysvakuutusta, koska he eivät ole työttömyskassan jäseniä. Syyksi arvioidaan mm. informaation puutetta työttömyyskassan jäsenyyden ehdoista.

Norjassa ja Islannissa on käytössä työttömyysvakuutus, joka takaa kaikille palkansaajille saman oikeuden ansiosidonnaiseen työttömyspäivärahaan, kunhan he ovat täyttäneet työssäoloehdon.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. TVR | Maksuprosentit 2017 tvr.fi. Viitattu 3.10.2017.
  2. Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila, Työttömyysvakuutusta pitää muuttaa reilummaksi, Helsingin Sanomat 26.1.2015, s. A5