Presidentialismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
  Presidentialismi
  Semipresidentialismi
  Parlamentaarinen tasavalta, jossa presidentti on hallituksen johdossa ja tarvitsee parlamentarin luottamuksen
  Parlamentaariset tasavallat
  Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkin asema edustuksellinen
  Perustuslaillinen monarkia, jossa monarkilla myös poliittista valtaa
  Absoluuttinen monarkia
  Yksipuoluevalta

Presidentialismi eli presidentillinen järjestelmä on yksi tasavaltalaisista valtiomuodoista. Presidentialismissa presidentti johtaa sekä maata että hallitusta, eikä pääministerin virkaa yleensä ole.

Presidentialismi noudattaa hyvin tiukasti vallan kolmijako-oppia niin, että toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta toimivat tiukasti erillään. Presidentialismissa ylin toimeenpanovalta kuuluu periaatteessa yksin presidentille, mutta osan siitä hän delegoi ministereille. Pääministerin virkaa ei yleensä ole, vaikka jossain tapauksissa (kuten Etelä-Korea) pääministerin virka on olemassa mutta sen on nautittava muiden ministerien tapaan presidentin, ei parlamentin luottamusta. Ministerit ovat presidentin neuvonantajia, jotka hän voi nimittää puoluepoliittisista aspekteista välittämättä. Presidentialismissa toimeenpanovaltaa käyttävän elimen hallituksen jäsenet (presidentti ja ministerit) eivät voi olla samalla lainsäädäntövaltaa käyttävän elimen parlamentin jäseniä eli kansanedustajia, kun taas parlamentarismissa hallituksen jäsenet (pääministeri ja muut ministerit) ovat tavallisesti kansanedustajia.[1] Presidentialismissa toimeenpanovalta ja lainsäädäntövalta on valittu kumpikin kokonaan eri vaaleilla (toimeenpanovalta presidentinvaalilla ja lainsäädäntövalta parlamenttivaalilla), kun taas parlamentarismissa parlamentti valitsee hallituksen.

Toimeenpano- ja lainsäädäntövalta ovat toisistaan erillään myös siten, etteivät ne juuri voi kontrolloida toisiaan: Toisin kuin parlamentarismissa, presidentialismissa hallitus ei ole vastuussa parlamentille (vaikka eräissä presidentiaalisissa maissa vaaditaan ministerinimityksille parlamentin hyväksyntä) ja toisaalta presidentialistisissa maissa presidentti johtoasemastaan huolimatta ei voi hajottaa parlamenttia, päinvastoin kuin useiden maiden kuningas, kuningatar tai presidentti voivat tehdä.

Presidentille on presidentiaalisissa maissa alistettu tyypillisesti sekä virkamiehistö että poliisivoimat (esim. Yhdysvalloissa liittovaltion poliisi FBI), jotka kaikki siis tavallaan suorittavat lakien täytäntöönpanoa presidentin puolesta.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentialismi on peräisin Yhdysvalloista ja se onkin yleisin hallintomuoto Amerikan mantereella, suurimpana poikkeuksena Kanada, mutta se on käytössä myös monissa Afrikan ja Aasian maissa.

Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Ranskassa ja Venäjällä on käytössä semipresidentialismi, parlamentarismin muoto, joka muistuttaa presidentialismia siinä, että ylin valta on presidentillä. Näissä maissa presidentin oikeudet ovat vahvat, mutta niissä on parlamentaarinen järjestelmä ja hallitusta johtaa pääministeri. Suomen järjestelmän katsotaan myös olleen semipresidentiaalinen vanhan perustuslain, hallitusmuodon voimassaolon ajan 1919–2000. Joissain maissa, kuten Sveitsissä ja Etelä-Afrikassa, on järjestelmä, jossa presidentti on valtion päämies ja johtaa myös hallitusta pääministerin viran puuttuessa, mutta sekä presidentin että hallituksen on nautittava parlamentin tukea.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]