Huittinen
Huittinen Vittis |
|
---|---|
sijainti |
|
Huittisten keskustaa kesäkuussa 2020. |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Porin seutukunta |
Kuntanumero | 102 |
Hallinnollinen keskus | Lauttakylä |
Perustettu | 1865 |
– kauppalaksi | 1972 |
– kaupungiksi | 1977 |
Kuntaliitokset | Vampula (2009) |
Kokonaispinta-ala |
539,55 km² 207:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 532,61 km² |
– sisävesi | 6,94 km² |
Väkiluku |
9 646 100:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 18,11 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,3 % |
– 15–64-v. | 56,3 % |
– yli 64-v. | 29,4 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 94,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 5,1 % |
Kunnallisvero |
9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5] |
Työttömyysaste | 9,4 % (2020) [6] |
Kaupunginjohtaja | Viveka Lanne |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2021–2025[7] • Kesk. • Kok. • PS • SDP • Vas. • HuiP.1 • KD 1Huittisten parhaaksi |
9 8 7 5 3 2 1 |
www.huittinen.fi |
Huittinen (ruots. Vittis) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupunki kuuluu Porin seutukuntaan. Kaupungissa asuu 9 646 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 539,55 km2, josta 6,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,11 asukasta/km2. Huittisten naapurikunnat ovat Kokemäki, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.
Nykyisen muotonsa Huittisten kaupunki sai, kun Vampulan kunta liitettiin siihen vuonna 2009.[8] Huittisista tuli kauppala vuoden 1972 alussa, ja kauppaloiden lakkauttamisen yhteydessä kaupunki vuonna 1977.[9] Huittisten vaakunan on suunnitellut Erkki Honkanen, ja se on vahvistettu vuonna 1953.[10]
Maantiede
Huittisten suurin vesistö on Kokemäenjoki, joka virtaa aluksi lounaaseen, mutta kääntyy kunnan alueella luoteeseen kohti Poria. Siihen yhtyvät tärkein sivujoki Loimijoki sekä pienemmät Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki. Järviä ei Huittisten alueella Raijalanjärven kuivatuksen jälkeen enää ole,[11] mutta sen sijaan länsiosassa on laajoja soita. Merkittävimmät suot ovat Lauhansuo, Isosuo ja Vähäsuo.[12] Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston eteläpää ulottuu Huittisten puolelle ja puiston opastuskeskus on entisellä Karhiniemen koululla.[13]
Pinnanmuodoiltaan Huittinen on enimmäkseen tasaista ja alavimmat alueet sijaitsevat jokien varsilla kaupungin keskiosassa. Kallioperä, joka on Huittisissa enimmäkseen granodioriittia, ei ole näkyvissä kaupungin alueella juuri missään. Korkeimmat, yli 100 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuvat mäet sijaitsevat etelässä Vampulan suunnalla. Tunnettuja näköalapaikkoja ovat Ripovuori, Kännönvuori ja Korkeakallio. Huittisten halki kulkee harjujakso, joka tulee luoteesta Kokemäen puolelta ja jatkuu Huhtamon kautta Punkalaitumen puolelle.[14]
Historia
Huittisten Palojoelta löydettiin vuonna 1904 yksi Suomen kuuluisimmista muinaisesineistä, kivikaudelta peräisin oleva Huittisten hirvenpää. Se on nykyään Kansallismuseossa. Esinelöytöjen lisäksi on kampakeraaminen asuinpaikka Korkeakoskella ja nuorempi hautapaikka Sammun kylässä sekä joitakin kalmistoja. Tutkijat ovat päätelleet Huittisten saaneen ensimmäiset asukkaansa pääosin luoteesta, Kokemäenjoen alajuoksun suunnalta.[14]
Huittisten vanhin kylä on Karhiniemi. Siellä sijaitsi myös Huittisten ensimmäinen puukirkko.[12]
Huittinen mainitaan kirkkopitäjänä vuonna 1414. Huittisten harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkko paloi vuonna 1783 ja korjauksen yhteydessä siihen lisättiin korkea torni. Tasaisessa maastossa torni näkyy kauas ympäristöön. Ennen kivikirkkoa Huittisissa on ollut puukirkko, mahdollisesti kaksikin.[14]
Suur-Huittisten alueella oli 1500-luvun alussa 300 maataloa, mutta saman vuosisadan lopulla autioituneita taloja oli toistasataa.[14] Huittinen oli osa vuosina 1651-1680 olemassa ollutta Porin kreivikuntaa.[12] Suurina nälkävuosina 1696–1697 kerrotaan yli 800 pitäjän asukkaan menehtyneen. Tilastotieteilijä Ulrik Rudenschöld antoi matkakuvauksessaan vuosilta 1738–1741 varsin myönteisen kuvan Huittisten maataloudesta ja ehdotti Kokemäenjoen kanavoimista sekä kaupungin perustamista Karhiniemen kylään. Kokemäenjokea perattiin 1700-luvun lopulla tulvavahinkojen estämiseksi.[14] Huittisten väkiluku yli kolminkertaistui suon kuivatuksen ansiosta vuoden 1749 2 396 asukkaasta vuoden 1880 7 466 asukkaaseen.[12]
Juuselan tilaa Nanhian kylässä on pidetty Juslenius-suvun kotipaikkana. Suvun tunnetuin jäsen oli piispa Daniel Juslenius. Samasta talosta oli kotoisin myös taloudellisista ja tieteellisistä harrastuksistaan tunnettu kirkkoherra Nils Idman vanhempi. Arkkipiispa Erkki Kailan isä Jonatan Johansson toimi Huittisten pitäjänapulaisena 1860-luvulla.[14]
Huittisten keskustaajama Lauttakylä muodostui Lounais-Suomen tärkeimmäksi maaliikenteen solmukohdaksi jo kauan ennen autojen aikakautta. Rautatiet olivat kaukana eivätkä vesireitit olleet kulkukelpoisia pitkillä matkoilla. Tosin Lauttakylästä liikennöi matkustajalaiva Kokemäenjokea myöten Tampere–Pori-radan Kyttälän rautatieasemalle heti radan valmistumisesta alkaen 1930-luvulle saakka. Lauttakylä syntyi vanhojen Helsinki–Pori- ja Turku–Tampere-maanteiden risteykseen, jossa Loimijoki ylitettiin lautalla. Linja-autoliikenne Lauttakylästä kaikkiin suuntiin alkoi jo 1920-luvun alkuvuosina.[15]
Talvisodassa kaatui 102 huittislaista. Jatkosodassa tappiot olivat suuremmat 167 kuntalaisen kaatuessa.[16]
Huittisiin asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.[17]
Huittisista erotettiin vuonna 1892 omaksi kunnakseen Kauvatsa, joka liitettiin osaksi naapurikunta Kokemäkeä vuonna 1969, sekä vuonna 1919 Keikyä, joka yhdistettiin Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Myös Vampula on ennen ollut osa Huittista, josta se erotettiin vuonna 1867[18] ja johon se liitettiin uudelleen vuoden 2009 alusta.[8] Näiden lisäksi Huittisten entisiä naapurikuntia ovat Loimaaseen vuonna 2009 liitetty Alastaro[19] ja Säkylään vuonna 2016 liitetty Köyliö.[20] Myös Huhtamossa suunniteltiin itsenäsitymistä 1900-luvun alkupuolella, mutta hanke kariutui.[21][9]
1700-luvlla ehdotettiin kaupungin perustamista Lauttakylään.[12] Ensimmäisen kerran Huittisten muuttamisesta kauppalaksi keskusteltiin lehdistössä 1960-luvun alussa. Aiemmin asia ei ollut saanut kannatusta, sillä ennen vuoden 1960 lakimuutoksia kauppalaksi tulo olisi tarkoittanut Lauttakylän erottamista ympäröivästä maaseudusta. Kauppalahanke toteutui vasta 1972, vain viisi vuotta ennen kuin kauppalat lakkautettiin ja Huittinen muuttui kaupungiksi.[9]
Kylät
Huittisten keskustaajama on Lauttakylä.[22] Se on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen keskus.
|
|
Huittisen kyliä ovat myös
Hallinto
Huittisten kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista nykyisellä kaudella (2021–2025) miehiä on 25 ja naisia 10.[29] Suurimmat valtuustoryhmät ovat keskusta (9 paikkaa), kokoomus (8 paikkaa) ja perussuomalaiset (7 paikkaa).[7] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Jouni Isotalo, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Ilkka Riuttamäki ja toisena varapuheenjohtajana Joonas Immonen.[29]
Huittisten kaupunginjohtaja on Viveka Lanne.[30]
Asuminen
Vuonna 2021 Huittisissa oli 5 093 asuntokuntaa. Vuokra-asuntojen osuus oli 29,0 %.[6]
Palvelut
Koulutus
Huittisissa toimii kuusi peruskoulua[31] ja Lauttakylän lukio.[32] Peruskoulut:[33]
Kirjastopalvelut
Huittisten kaupunginkirjastolla on kaksi toimipistettä, pääkirjasto ja Vampulan kirjasto.[34]
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Huittisten terveyspalveluista vastaavat Huittisten ja Vampulan terveyskeskukset.[35]
Liikenne
Huittinen tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Liikenteellisesti se sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Keskustan tuntumassa on Helsingistä Poriin johtavan valtatie 2:n ja Raumalta Kouvolaan johtavan valtatie 12:n risteys.[36] Samassa paikassa on myös Auraan johtavan kantatie 41:n päätepiste. Teiden risteys tuli valmistuttuaan 1960-luvulla nopeasti tunnetuksi useista liikenneonnettomuuksista ja se muutettiin eritasoliittymäksi jo vuonna 1967. Aikanaan Huittinen oli myös Toijalaan vieneen kantatie 57:n toinen päätepiste; nykyisin pääosa tästä tiestä on Urjalaan, Punkalaitumen kautta kulkeva, Taikayöntieksi kutsuttu seututie 230.[37]
Sijaintinsa ansiosta Huittinen on erittäin vilkas linja-autoliikenteen solmukohta. Päivittäin sieltä lähtee useita pikavuoroja Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen suuntiin. Nykyinen linja-autoasema on valmistunut vuonna 1965. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi (1972) Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys ja Huittisten linja-autoasema Suomen vilkkain maaseudun linja-autoasema.[38] Linja-autoliikenteen hiljennyttyä myös Huittisten linja-autoasema on 2000-luvulla hiljentynyt, eivätkä kaikki suurempien kaupunkien väliset pikavuorot enää edes käy kaupungin keskustassa.[39]
Huittisissa ei ole rautatieasemaa, mutta kunnan alueella Kuukinmaantien pohjoispäädyssä kulkee noin sadan metrin pätkä Tampere–Pori-junarataa. Lähimmät rautatieasemat ovat Kokemäellä ja Sastamalassa.[40]
Talous
Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä ja lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta voimakkaasti erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerintuotannossa. Huittisten sikojen kappalemäärä on kansallisestikin merkittävä; se on Suomen suurin.[41]
Vuonna 2001 konkurssiin ajautunut tunnettu elintarvikeyhtiö Huittisten Lihapojat[42] oli aikoinaan yksi kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö työllisti tuolloin 180 henkilöä.[43]
Jokisivun kultakaivos sijaitsee Huittisissa. Polar Mining aloitti esiintymän louhimisen vuonna 2009[44].
Huittisten työpaikkaomavaraisuus oli 102,4 % vuonna 2020.[6]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Huittisissa oli 10 207 asukasta, joista 7 109 asui taajamissa, 2 993 haja-asutusalueilla ja 105:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Huittisten taajama-aste on 70,4 %.[46] Huittisten taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[47]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Lauttakylä | 6 641 |
2 | Vampulan kirkonkylä | 468 |
Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Huittisissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[48]
- Huittisten seurakunta
- Vampulan kappeliseurakunta
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Huittisten alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[49]
Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Huittisissa toimii Huittisten kotikirkko.[50]
Entiset seurakunnat
Seuraavassa luettelossa on merkitty historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Huittisten kaupungin nykyisellä alueella.[51]
- Vampulan seurakunta (liitetty Huittisten seurakuntaan 2009[52])
Kulttuuri
Kivirannan kartano on nykyään avoinna vierailijoille.[55]
Mandinpäivät-seminaari oli 1990-luvulla Huittissa järjestetty tapahtuma, jossa nostettiin esillä paikkakunnan historiallisia naisvaikuttajia. Vuonna 1994 Mandinpäivien aiheena oli Wendla Randelin. Tämä innoitti yleisössä ollutta Kati Launista kääntämään Randelinin romaanin Den Fallna suomeksi. Kirsti Ellilä teki puolestaan vuoden 1995 seminaaria varten näytelmän Agnes Olavintyttärestä ja Maalina Yrjänäntyttärestä ja vuoden 1996 seminaaria varten Siina Rinteestä.[56]
Ruokakulttuuri
Huittisten pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla suolavesiliha ja saltti eli rosolli.[57]
Media
Huittisten seudulla ilmestyy vuonna 1913 perustettu Lauttakylä-lehti.[58]
Nähtävyydet
Huittisissa toimii kaksi paikallismuseota, Huittisten museo ja Vampulan kotiseutumuseo.[59] Museo on vuodesta 2009 alkaen muodostanut yhtenäisen hallinnollisen kokonaisuuden Harjavallassa toimivan Emil Cedercreutzin museon kanssa ja sen ylläpitäjänä on siitä lähtien ollut Harjavallan kaupunki.[60]
Vampulassa on vuonna 1894 rakennettu puukirkko.[18]
Urheilu
Lauttakylän Lujan edustusjoukkue jääkiekossa pelaa II-divisioonassa.[61] Lujalla on jaostot myös jalkapallossa, yleisurheilussa, suunnistuksessa, hiihdossa ja ringetessä.[62] Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Seppo Peltola, Ringa Ropo, Antti Rintakoski ja Petteri Lax.[63] Hiihdossa Lujan ensimmäisen Suomen mestaruuden voitti Jenni Höylänen nuorten sarjassa vuonna 2007.[62] Luja on aikanaan saanut Suomen mestaruuksia myös painon- ja voimanostosta sekä juniorilentopallosta.[62]
LP-Vampula Huittinen pelaa naisten lentopallon pääsarjassa. Kotiottelunsa LP-Vampula pelaa Tahto Areenalla.[64] Salibandyssa SBS Rupun naisjoukkue sijoittui parhaimmillaan kaudella 2006–2007 naisten salibandyliigan neljänneksi. Joukkueen silloinen valmentaja, Matti Kaipio, nousi myöhemmin naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi.[65]
Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila,[66] joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa[67] (MM-kisoissa neljäs). Vapaaottelussa suomenmestaruuden on voittanut Tommi Haavisto.[68] Voimanostaja Timo Hokkanen voitti 2012 penkkipunnerruksen Euroopan mestaruuden. 2016 ja 2017 Hokkanen voitti klassisen penkkipunnerruksen MM-kultaa.[69]
Lentopalloilijat Matti ja Mikko Oivanen ovat myös Huittisista.
Ystävyyskaupungit
Huittisilla on viisi virallista ystävyyskaupunkia[70]:
Etäisyyksiä Huittisista
- Forssa 65 km
- Helsinki 180 km
- Hämeenlinna 119 km
- Loimaa 52 km
- Pori 62 km
- Rauma 67 km
- Tampere 77 km
- Turku 90 km
- Uusikaupunki 89 km
Tunnettuja huittislaisia
|
|
Katso myös
Lähteet
- Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 103–108)
Viitteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b c Tilastokeskus: Kuntien avainluvut stat.fi. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Huittinen Oikeusministeriö. Viitattu 23.10.2021.
- ↑ a b Vampula – Etusivu vampula.fi. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ a b c Raimo Viikki: Suur-Huittisten historia osa V, s. 413, 415. Huittisten kaupunki, 1995. ISBN 952-91-2874-6.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Huittinen on peltojen pitäjä, mutta monessa muussa suhteessa maastonsa puolesta hyvin keskiverto suomalainen kunta Lauttakylä. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b c d e Finlandia Otavan iso maammekirja 2, s. 70–73. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07703-1.
- ↑ Timo Simula: Kyttälän koulu oli opinahjona alle 50 vuotta – Lakkauttamisen jälkeen koulun hyödyntämiseksi oli vaikka mitä suunnitelmia leirikeskuksesta opastuskeskukseen Sydän-Satakunta. 26.1.2020. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ a b c d e f Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 2: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 103–108. Helsinki: WSOY, 1968.
- ↑ Kirsti Lehtomäki (toim.): Linjakasta menoa: Mobilia-vuosikirja 2018, s. 55. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2018. ISBN 978-952-67739-8-8.
- ↑ Raimo Viikki: Suur-Huittisten historia osa V, s. 18, 26. Huittisten kaupunki, 1995. ISBN 952-91-2874-6.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ a b Finlandia Otavan iso maammekirja 2, s. 344–345. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07703-1.
- ↑ Alastaro placeandsee.com. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Köyliö kutsui naapurikunnat puhumaan liitosvastauksista Yle Uutiset. 22.8.2012. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ Huhtamossa mennään yhä joulukirkkoon aamuviideltä ts.fi. 22.12.2006. Viitattu 4.1.2023.
- ↑ a b Tietoa Huittisista huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Huhtamossa mennään yhä joulukirkkoon aamuviideltä ts.fi. 22.12.2006. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ a b c d e f g h Historiaa, taustoja ja vaikuttajia – Huittisten kaupunki huittinen.fi. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Kaupunki ostamassa lisää tonttimaata Kivirannasta Lauttakylä. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Yhdistys Korkeakosken Seutu ry. Viitattu 12.2.2023.
- ↑ Huittisten kaupunki – Presidentti Risto Rytin elämäkerta. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.2.2023.
- ↑ MOOTTORI- HOTELLI ketjujen katveessa ts.fi. 23.11.2007. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ a b Kaupunginvaltuusto huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Huittisten kaupunginjohtajaksi valittiin arvan suosima Viveka Lanne Yle Uutiset. 25.4.2022. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Perusopetus Huittisten kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Lauttakylän lukio huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Perusopetuksen koulut huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Huittisten kirjastopalvelut Huittisten kaupunki. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Terveyskeskus huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Vt 2 Huittisten kohdalla, Huittinen vayla.fi. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Mistä tänne pääsee? punkalaidun.fi. Punkalaitumen kunta. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Mikola, Tapani: Lauttakylän Auto Oy 1934–1984, s. 127. Satakunnan Kirjateollisuus 1984, Pori.
- ↑ Lehtomäki (toim.), 2018, s. 56.
- ↑ Timo Simula: Rautatien vartta Huittisista Nakkilaan – Harrastaja löytää radan varresta mielenkiintoisia kohteita vanhoista pysäkeistä purettuihin ratoihin Sydän-Satakunta. 26.12.2018. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Huittinen on sikaisin pitäjä Kokemäenjokilaakson Uutiset. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Huittisten Lihapojat päätyi konkurssiin | Ruokatieto Yhdistys ruokatieto.fi. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Huittisten Lihapojat konkurssiin mtvuutiset.fi. 26.4.2001. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Dragon Mining: Jokisivu Gold Mine (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Turun ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Vampulan kappeliseurakunta Huittisten seurakunta. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Tavoitteista totta Kirkon tutkimuskeskus. Viitattu 11.12.2022.
- ↑ Huittisten keskustan historiaa, s. 5. Tietopankki. Huittinen. Airix.fi. Viitattu 10.1.2023
- ↑ Kivirannan aitta Kirjastot.fi. Viitattu 10.1.2023
- ↑ Kivirannan Kartano Huittinen – Historia kivirannankartano.fi. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Mandi huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 35. Helsinki: Patakolmonen Ky.
- ↑ Mediatiedot Lauttakylä. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ Vampula – Vampulan kotiseutu ja museo vampula.fi. Viitattu 9.1.2023.
- ↑ Harjavallan kaupunki/Huittisten museo harjavalta.fi. Arkistoitu 20.10.2018. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Jääkiekko lauttakylanluja.fi. Lauttakylän Luja ry. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ a b c Lauttakylän Luja ry lauttakylanluja.fi. Viitattu 21.12.2022.
- ↑ Lauttakylän Luja ry MyHuittinen. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Pölkky – LP-Vampula Mestaruusliiga. Viitattu 7.1.2023.
- ↑ Sanni Niemisen matka Huittisten Rupusakista liigan parrasvaloihin ja TEHO Sport Suomen Cupin huipennukseen Suomen Salibandyliitto. 3.1.2022. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Suunnistuksen SM-mitalistit 1980-1989 | suunnistusliitto.fi. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Olympics Site Closed | Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Lari Launonen: Kamppailulajien suosio lisääntynyt helluntailaisten keskuudessa Seurakuntalainen. 15.6.2011. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Timo Hokkanen openpowerlifting.org. Viitattu 29.12.2022.
- ↑ Ystävyyskunnat Huittinen.fi. Viitattu 2.1.2023.
- ↑ Kauko Heuru Ympyrähulluista Hirvenpäähän. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Arvo Inkilä www.eduskunta.fi. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Oskari Jalava eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Miikka Koskinen: Aika täysillä hauskaa pitäen Karhunkierros. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Viikki, Raimo: Suur-Huittisten historia osa IV, s. 257–258. Huittisten kaupunki. ISBN 952-91-2873-8.
- ↑ Kalle Kirra eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Perhe - Seloy on perheyritys Seloy. Viitattu 11.1.2023.
- ↑ Väinö Kivi eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Oskar Kivi Ympyrähulluista Hirvenpäähän. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Maunu Kohijoki eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Erja Taura-Jokinen: Antti Koivuniemi, 75, pätevöityi kristilliseksi terapeutiksi Seurakuntalainen. 28.3.2017. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 4.2.2023.
- ↑ Huldén, Lena (suom. Tapionlinna, Oili): ”Huittinen”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 748–749. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Petteri Lax, 37, erosi ja vajosi pohjalle – teki radikaalin ratkaisun iltalehti.fi. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat 11.5.2014, s. C 30
- ↑ Kunnallisneuvos Einari Nieminen Helsingin Sanomat. 28.5.1996. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Niko Peltola Hockey Stats and Profile at hockeydb.com hockeydb.com. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Italiassa rakastetuksi taiteilijaksi noussut Markku Piri sai maailmankuulun suojelijan Ilta-Sanomat. 10.6.2017. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Ari Reunanen profile eurohockey.com. Eurohockey.com. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Siina Rinne huittinen.fi. Huittisten kaupunki. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Laura Haavisto: Jani-Matti Salo on LaLu 2017 alueviesti.fi. Viitattu 7.2.2023.
- ↑ Martti Sulander biografiasampo.fi. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853-1899 ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Raija Vahasalo eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Biografiasampo biografiasampo.fi. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Ytti, Elsa Kaarina Kuvataiteilijamatrikkeli. Suomen Taiteilijaseura. Viitattu 10.1.2023.
- ↑ Matti Ytti eduskunta.fi. Viitattu 10.1.2023.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huittinen Wikimedia Commonsissa
- Huittisten kaupungin kotisivut
- Huittisten avainluvut Tilastokeskus
|