Ero sivun ”Suomen presidentinvaali 2018” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 176: Rivi 176:


====Sauli Niinistö====
====Sauli Niinistö====
Istuva presidentti [[Sauli Niinistö]] on ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi Suomi 2024 -nimisen valitsijayhdistyksen kautta <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yhdistykset%20presidentti-66055 | Nimeke = | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi
Istuva presidentti [[Sauli Niinistö]] on ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi Suomi 2024 -nimisen valitsijayhdistyksen kautta <ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yhdistykset%20presidentti-66055 | Nimeke =Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite =
| Julkaisu =Verkkouutiset Kotimaa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Verkkouutiset | Viitattu = 29.5.2017 | Kieli = }}</ref>. Hän pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.
| Julkaisu =Verkkouutiset Kotimaa | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Verkkouutiset | Viitattu = 29.5.2017 | Kieli = }}</ref>. Hän pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.


====Mahdollisia ehdokkaita====
====Mahdollisia ehdokkaita====

Versio 29. toukokuuta 2017 kello 20.31

Suomen presidentinvaali 2018
Suomi
2012 ←
28. tammikuuta 2018
→ 2024

 
Ehdokas Matti Vanhanen Pekka Haavisto Merja Kyllönen
Puolue Keskusta Vihreät Vasemmistoliitto

Presidentti ennen vaaleja

Sauli Niinistö
Kansallinen Kokoomus

Uusi presidentti

tiedotetaan myöhemmin

Suomen presidentinvaali 2018 järjestettäneen 28. tammikuuta 2018. Vaaleissa valitaan Suomen tasavallan presidentti toimikaudelle 2018–2024. Istuvalla presidentillä Sauli Niinistöllä on mahdollisuus olla ehdokkaana vielä tässä vaalissa, mikäli hänet asetetaan ehdokkaaksi. Varmistetut ehdokkaat ovat Matti Vanhanen (kesk.), Pekka Haavisto (vihr.) ja Merja Kyllönen (vas.).

Ajankohta

Nykylainsäädännön mukaan presidentinvaali järjestetään vaalivuoden tammikuun neljäntenä sunnuntaina eli 28. tammikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali kaksi viikkoa myöhemmin sunnuntaina 11. helmikuuta.[1][2]

Eduskunta suunnittelee kaikkien valtiollisten vaalien siirtämistä huhtikuun kolmannelle sunnuntaille.[3][4] Mikäli esitys toteutuu, ensimmäinen vaali järjestettäisiin 15. huhtikuuta 2018 ja mahdollinen toinen vaali 29. huhtikuuta 2018.

Mielipidetiedustelut

Ilta-Sanomat teetti vuoden 2015 lopulla kyselyn, jonka mukaan 65 % kantansa päättäneistä vastaajista äänestäisi Sauli Niinistöä, jos hän olisi ehdolla vuoden 2018 vaaleissa. Toiseksi eniten kannatusta sai vihreiden Pekka Haavisto, jota äänestäisi 15 %. Mikäli Niinistö ei olisi ehdolla, Haavistoa äänestäisi 32 %, keskustan Juha Sipilää 21 %, Alexander Stubbia 9 % ja Timo Soinia 6 %.[5]

Lähde Kyselyaika
Niinistö
Kok.
Haavisto
Vihr.
Heinäluoma
SDP
Vanhanen
Kesk
Kyllönen
VAS
Terho
PS
Joku muu
TNS Huhtikuu 2017 66 % 19 % 5 % 4 % 3 % 1 % 1 %

Ehdokasasettelu

Keskusta

Matti Vanhanen, keskustan ehdokas.

Keskusta päätti maaliskuussa 2016, että puolue valitsisi presidenttiehdokkaan jo kesäkuun 2016 puoluekokouksessa[6], mikä on Suomen oloissa poikkeuksellisen aikaisin[7]. Pian tämän jälkeen entinen puheenjohtaja ja entinen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi ja luopuvansa ehdokkuuden vuoksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuudesta.[8]

Jo ennen Vanhasen ilmoitusta keskustan mahdollisena presidenttiehdokkaana oli pidetty jotakuta keskustalaisista pääministereistä: Vanhasta, Anneli Jäätteenmäkeä, Esko Ahoa tai Juha Sipilää[9][5], tai elinkeinoministeri Olli Rehniä[10]. Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä olisi 21 % kannatuksella toiseksi suosituin ehdokas, mikäli istuva presidentti Sauli Niinistö ei asetu ehdolle.[5] Sipilä kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta.[6] Myös vuoden 2012 presidenttiehdokas, keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kieltäytyi ja ilmoitti tukevansa Sauli Niinistöä.[11] Jäätteenmäkeä keskustan puoluejohto oli pyytänyt ehdokkaaksi jo vuoden 2012 vaaleihin, mistä Jäätteenmäki tuolloin kieltäytyi.[12] Vuoden 2018 vaaleja Euroopan parlamentin varapuhemiehenä toimiva Jäätteenmäki kommentoi maaliskuussa 2016 sanomalla, ettei presidenttiys ole hänen "esityslistallaan".[13] Olli Rehn kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[14] Juha Sipilä kieltäytyi ehdokkuudesta maaliskuussa 2016.[6]

Vanhanen nimitettiin keskustan presidenttiehdokkaaksi puoluekokouksessa Seinäjoella sunnuntaina 12. kesäkuuta 2016.[15]

Kokoomus

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö hakee jatkokautta valitsijayhdistyksen kautta.

Ensimmäistä kauttaan istuva tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi helmikuussa 2015, että ilmoittaa mahdollisista jatkoaikeistaan noin vuosi ennen vaaleja.[16] Iltalehden joulukuussa 2015 teettämän kyselyn mukaan 71 % äänestysikäisistä suomalaisista haluaisi Niinistön asettuvan uudelleen ehdolle.[17] Tammikuun 2016 IS-tutkimuksen mukaan Niinistö saisi 65 % äänistä, mikäli asettuu ehdolle.[5] Mikäli Niinistö ei asetu ehdolle, suosituin kokoomuslainen IS:n tutkimuksessa olisi ollut Alexander Stubb, joka olisi saanut 9 % äänistä.[5]

Niinistö ilmoitti toukokuussa 2017 pyrkivänsä presidenttiehdokkaaksi valitsijayhdistyksen kautta.[18] Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti sen jälkeen, että kokoomus nimeää Niinistön ehdokkaakseen ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.[19]

Perussuomalaiset

Perussuomalaisten pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Soini oli ollut puolueen presidenttiehdokkaana vuoden 2006 ja 2012 vaaleissa, mutta ilmoitti marraskuussa 2014 Apu-lehden haastattelussa, ettei enää asettuisi ehdolle presidentinvaaleissa.[20] Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan Soinia olisi äänestänyt 2 % kantansa ilmaisseista, mikäli Sauli Niinistö asettuisi ehdolle, ja 6 %, jos Niinistö ei asettuisi.[5] Soini kuitenkin toisti kieltäytymisensä huhtikuussa 2016.[21]

Maaliskuussa 2017 Soini ilmoitti luopuvansa puheenjohtajuudesta kesäkuun puoluekokouksessa, ja Sampo Terho ilmoittautui ehdolle hänen seuraajakseen ja totesi, että uuden puheenjohtajan tulisi olla myös presidenttiehdokas.[22] Ennen Soinin lähtöilmoitusta puolustusministeri Jussi Niinistö oli lokakuussa 2016 sanonut harkitsevansa presidenttiehdokkuuden tavoittelua,[23] mutta ilmoitti maaliskuussa 2017 tukevansa puheenjohtajaksi ja presidenttiehdokkaaksi Sampo Terhoa.[24]

Mahdollisia ehdokkaita

Kieltäytynyt ehdokkuudesta

RKP

Europarlamentaarikko Nils Torvalds tavoittelee RKP:n presidenttiehdokkuutta.

Helmikuussa 2017 europarlamentaarikko Nils Torvalds totesi, että ”jos parempaa ehdokasta ei löydy”, hän katsoo velvollisuudekseen asettua ehdolle, mutta toivoi, että puolue löytäisi naisehdokkaan taktisista syistä.[28] Maaliskuussa 2017 Torvalds kertoi harkitsevansa presidenttiehdokkuutta ja ilmoitti toukokuussa 2017 tavoittelevansa sitä. Torvaldsia spekuloitiin jo aiemmin puolueen ehdokkaaksi.[29]

Carl Haglund ja Stefan Wallin ovat kieltäytyneet ehdokkuudesta. Myös Astrid Thorsia on spekuloitu puolueen ehdokkaaksi, mutta hän ei ole ottanut asiaan kantaa.[29]

RKP valitsee presidenttiehdokkaansa puoluekokouksessaan 9.–11. kesäkuuta 2017 Helsingissä.[29]

SDP

Varhaisissa veikkailuissa SDP:n todennäköisenä ehdokkaana pidettiin entistä eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa[30][31][32], joka kuitenkin kieltäytyi ehdokkuudesta kesäkuussa 2016.[33] Myöhemmin kannatusta on saanut etenkin puolueen entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen,[25][34][33] joka kieltäytyi ehdokkuudesta helmikuussa 2017.[35]

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen esiintyi ehdokasspekulaatioissa jo edellisten vaalien alla, mutta kieltäytyi tuolloin ja ilmoitti myös helmikuussa 2016 ettei hae SDP:n presidenttiehdokkuutta.[36][37] Myös pitkäaikaisen ulkoministerin Erkki Tuomiojan ehdokkuutta on spekuloitu usein, mutta hän on useasti todennut, ettei aio ikinä asettua ehdolle presidentiksi.[38]

Entinen presidentti Tarja Halonen esiintyi ehdokasspekulaatioissa Uudessa Suomessa.[39]

Mahdollisia ehdokkaita

Kieltäytynyt ehdokkuudesta

Vasemmistoliitto

Merja Kyllönen, Vasemmistoliiton ehdokas.

Europarlamentaarikko Merja Kyllönen ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa käytettävissä puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[42] Vasemmistoliiton puoluevaltuusto valitsi Kyllösen ehdokkaaksi lauantaina 18. maaliskuuta 2017. Tehtävään ei ollut muita pyrkijöitä.[43]

Vihreät

Pekka Haavisto, vihreiden ehdokas.

Kansanedustaja Pekka Haavisto ilmoitti helmikuussa 2017 olevansa valmis puolueensa presidenttiehdokkaaksi.[44]

Tammikuun 2016 tutkimuksen mukaan edellisissä vaaleissa toiseksi tullut vihreiden Pekka Haavisto olisi myös näissä presidentinvaaleissa toiseksi suosituin ehdokas istuvan presidentin Sauli Niinistön jälkeen ja saisi 15 % äänistä, mikäli Niinistö asettuu ehdolle. Jos Niinistö ei asetu ehdolle, Haavisto saisi vaaleissa 32 % äänistä.[5]

Ville Niinistö kieltäytyi ehdokkuudesta toukokuussa 2016.[45]

Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsi Haaviston puolueen presidenttiehdokkaaksi yksimielisesti Lohjalla helmikuussa 2017.[46]

Sitoutumattomat

Sauli Niinistö

Istuva presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut pyrkivänsä presidentiksi Suomi 2024 -nimisen valitsijayhdistyksen kautta [47]. Hän pyrki ensimmäiselle kaudelle kokoomuksen ehdokkaana.

Mahdollisia ehdokkaita

Lähteet

  1. Presidentinvaali Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  2. Vuosina 2015-2030 toimitettavat säännönmukaiset vaalit Vaalit.fi. 3.9.2015. Viitattu 12.1.2016.
  3. Kansanvallalle vakioviikonloppu HS.fi. 30.12.2013. Viitattu 12.1.2015.
  4. Puoluesihteerit siirtäisivät kunta- ja presidentinvaaleja Maaseudun Tulevaisuus. 25.10.2013. Viitattu 12.1.2016.
  5. a b c d e f g Varjus, Seppo: IS-tutkimus: Niinistö ottaisi presidentinvaalissa rökälevoiton Iltasanomat.fi. 9.1.2016. Viitattu 12.1.2016.
  6. a b c Keskustalta yllätysveto: Presi­dent­tieh­dokas jo kesällä – Sipilä kieltäytyy Suomenmaa. 15.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  7. Presidenttipelin avaaja haluaa vaikuttaa muihin HS.fi. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  8. http://yle.fi/uutiset/matti_vanhanen_luopuu_eduskuntaryhman_puheenjohtajuudesta_keskittyy_presidenttiehdokkuuteen/8751213
  9. a b c Koivumaa, Pasi: Eiköhän jo avata presidenttipelikin Karjalainen. 4.1.2014. Viitattu 12.1.2016.
  10. Demarien presidenttipeli pyörii: Heinäluoma vai Urpilainen? Iltalehti. 23.2.2016. Viitattu 23.2.2016.
  11. Väyrynen pettyi liberaaliin puoluejohtoon ja jättäytyy puolueen hallinnosta – ”En aio puuttua puolueen asioihin” Helsingin Sanomat. 25.1.2016. Viitattu 25.1.2016.
  12. Anneli Jäätteenmäki ei asetu keskustan presidenttiehdokkaaksi YLE uutiset. 29.8.2011. Viitattu 7.4.2015.
  13. Markkanen, Kristiina: Anneli Jäätteenmäki Suomen vaikeasta taloustilanteesta: ”On aina niin helppo säästää toisten menoista” Ilta-Sanomat. 20.3.2016. Viitattu 20.3.2016.
  14. Olli Rehn ei lähde presidenttikisaan Iltalehti. 3.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  15. Gråsten, Hanna: Matti Vanhasesta yksimielisesti keskustan presidenttiehdokas 12.6.2016. Iltalehti. Viitattu 25.4.2017.
  16. Päivinen, Elina: Presidentti Niinistö: Jatkohalut julki noin vuosi ennen vaaleja Yle Uutiset. 28.2.2015. Viitattu 12.1.2016.
  17. IL-analyysi: Kolme miljoonaa haluaa Niinistön taas ehdolle 5.12.2015. Iltalehti. Viitattu 5.12.2015.
  18. Virkkunen, Jussi: Sauli Niinistö hakee jatkokautta presidenttinä – mittauttaa suosionsa yhdistyksen avulla Yle Uutiset. 29.5.2017. Yleisradio. Viitattu 29.5.2017.
  19. Orpo: Kokoomus nimeää Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen 29.5.2017. Keskisuomalainen. Viitattu 29.5.2017.
  20. a b Kallioniemi, Eija: Timo Soini: En lähde enää presidenttiehdokkaaksi Apu.fi. 27.11.2014. Viitattu 12.1.2016.
  21. a b Timo Soini ei lähde presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 14.4.2016. Viitattu 15.4.2016.
  22. Perussuomalaisten Sampo Terho ilmoittautui puheenjohtajakisaan Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  23. MTV Uutisextra tänään: Puolustusministeri Niinistö harkitsee presidenttiehdokkuutta mtv.fi. Viitattu 7.11.2016.
  24. Jussi Niinistö ei ole mukana perussuomalaisten puheenjohtajakisassa Yle Uutiset. Viitattu 7.5.2017.
  25. a b c d e Palojärvi, Eeva: Vuoden 2018 presidenttipeli vielä auki – he saattavat havitella paikkaa Helsingin Sanomat. 1.5.2016. Viitattu 3.5.2016.
  26. http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612132200040247_uu.shtml
  27. Demokraatti: Puhemies Lohela ei pyri PS:n presidenttiehdokkaaksi Iltalehti. 11.5.2017. Viitattu 11.5.2017.
  28. Lehtinen, Tapio: Torvalds valmis RKP:n ehdokkaaksi presidenttikilpaan: "Jos parempaa ehdokasta ei löydy" 22.2.2017. Pohjalainen. Viitattu 29.5.2017.
  29. a b c Mäki-Lohiluoma, Juho: Nils Torvalds asettuu ehdolle RKP:n presidenttiehdokkaaksi 6.5.2017. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  30. a b Demarin ex-vetäjä: Heinäluoma tähtää presidentiksi Ilta-Sanomat. 8.3.2013. Viitattu 1.9.2013.
  31. a b Tasavallan presidentti Heinäluoma Seura. 28.3.2013. Viitattu 12.1.2016.
  32. a b Eero Heinäluoma Radio Deissä: ”Presidentinvaali on tehtävä josta ei voi kieltäytyä” Seurakuntalainen. 5.12.2014. Viitattu 2.4.2015.
  33. a b c SDP:n Eero Heinäluoma ei pyri presidentiksi – ehdottaa Urpilaista Yle Uutiset. 20.6.2016. Viitattu 20.6.2016.
  34. a b Demarinuorten puheenjohtaja Näkkäläjärvi: Urpilainen SDP:n presidenttiehdokkaaksi Yle Uutiset. 30.5.2016. Viitattu 30.5.2016.
  35. a b Demokraatti: Jutta Urpilainen ei lähde Sdp:n presidenttiehdokkaaksi Ilta-Sanomat. 23.2.2017. Viitattu 23.2.2017.
  36. Erkki Liikanen haluaa jatkaa Suomen Pankissa Iltasanomat.fi. 7.3.2009. Viitattu 7.4.2015.
  37. Erkki Liikanen yhteiskuntasopimuksesta käytävistä neuvotteluista: ”Nyt tarvitaan tekoja!” 23.2.2016. Yle. Viitattu 22.2.2016.
  38. Tuomioja ei lähde ikinä presidenttiehdokkaaksi Taloussanomat. 25.5.2008. Viitattu 7.4.2015.
  39. a b ”Tarja Halosen kampanja on jatkunut jo pitkään” - Politiikan veteraani ennakoi jättiyllätystä ehdokasasetelmiin Uusisuomi.fi. 29.4.2017. Viitattu 29.4.2017.
  40. a b c Demareilla tungosta presidenttiehdokkaista Iltalehti. 21.12.2014. Viitattu 22.12.2014.
  41. {{Verkkoviite|osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/201604150095818_uu.shtml%7Cnimeke = Antti Rinne ei lähde presidenttiehdokkaaksi|julkaisu = Iltalehti |viitattu = 15.4.2016 |ajankohta = 15.4.2016
  42. Merja Kyllönen pohti presidenttiehdokkuutta puoli vuotta: Olen käytettävissä Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  43. Koivisto, Matti: Europarlamentaarikko Merja Kyllönen valittiin vasemmistoliiton presidenttiehdokkaaksi 18.3.2017. Yleisradio. Viitattu 25.4.2017.
  44. Pekka Haavisto lähtee presidenttikilpaan – "Suomen turvallisuudesta tärkeä keskustella" Yle Uutiset. Viitattu 11.2.2017.
  45. Vihreille presidenttiehdokas vielä tänä vuonna Yle Uutiset. 21.5.2016. Viitattu 21.5.2016.
  46. Tolkki, Kristiina: Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto: Emme tarvitse uusia viholliskuvia 12.2.2017. Yleisradio. Viitattu 25.4.2017.
  47. Näin Sauli Niinistön kannattajakortit kerätään, yhdistyksiä tuleekin tavallaan kaksi Verkkouutiset Kotimaa. Verkkouutiset. Viitattu 29.5.2017.
  48. Arto Luukkanen: Dosentti, jakso 67 (Dosentti haastattelee seuraavan vuoden aikana systemaattisesti kaikkia vuonna 2018 käytävien presidentivaalien ehdokkaita. Sarjan aloittaa Unitas-kansanliikkeen ehdokas Petri Hirvimäki. Miksi hän haluaa presidentiksi?) AlfaTV. 28.11.2016. Viitattu 9.1.2017.
  49. Vaasan Suomi ensin -mielenosoituksessa kymmeniä osallistujia Pohjalainen.fi. 12.01.2017. Viitattu 24.1.2017.