Ero sivun ”Finnair” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Finnair on yksityisoikeudellinen, [[julkinen osakeyhtiö]], jonka osakekannasta [[Suomi|Suomen]] valtio omistaa enemmistön. Yhtiö on näin ollen [[valtionyhtiö]]. Finnairin pääkonttori on [[Vantaa]]lla, kotipaikka on [[Helsinki]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_6_9.html Finnair Groupin verkkosivut: yhtiöjärjestys] - (ladattu 10.11.2006)</ref> ja se on listattu [[Helsingin pörssi]]in. |
Finnair on yksityisoikeudellinen, [[julkinen osakeyhtiö]], jonka osakekannasta [[Suomi|Suomen]] valtio omistaa enemmistön. Yhtiö on näin ollen [[valtionyhtiö]]. Finnairin pääkonttori on [[Vantaa]]lla, kotipaikka on [[Helsinki]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/sijoittajat/sijoittajat_6_9.html Finnair Groupin verkkosivut: yhtiöjärjestys] - (ladattu 10.11.2006)</ref> ja se on listattu [[Helsingin pörssi]]in. |
||
Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin 9 000, joista suurin osa Suomessa. |
Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin 9 000, joista suurin osa Suomessa. |
||
Rivi 166: | Rivi 165: | ||
** [[Peking]] ([[Pekingin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Peking]] ([[Pekingin kansainvälinen lentoasema]]) |
||
** [[Kanton]] ([[Guangzhou Baiyunin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Kanton]] ([[Guangzhou Baiyunin kansainvälinen lentoasema]]) |
||
** [[Hongkong]] ([[Hongkongin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Hongkong]] ([[Hongkongin kansainvälinen lentoasema (Chek Lap Kok)]]) |
||
** [[Shanghai]] ([[Shanghai Pudongin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Shanghai]] ([[Shanghai Pudongin kansainvälinen lentoasema]]) |
||
* [[Singapore]] |
* [[Singapore]] |
||
Rivi 178: | Rivi 177: | ||
** [[Amsterdam]] ([[Schipholin lentoasema]]) |
** [[Amsterdam]] ([[Schipholin lentoasema]]) |
||
* [[Belgia]] |
* [[Belgia]] |
||
** [[Bryssel]] ([[Brysselin lentoasema]]) |
** [[Bryssel]] ([[Brysselin lentoasema (Zaventem)]]) |
||
* [[Espanja]] |
* [[Espanja]] |
||
** [[Barcelona]] ([[Barcelonan kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Barcelona]] ([[Barcelonan kansainvälinen lentoasema]]) |
||
** [[Madrid]] ([[Barajasin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Madrid]] ([[Barajasin kansainvälinen lentoasema]]) |
||
* [[Irlanti]] |
* [[Irlanti]] |
||
** [[Dublin]] ([[Dublinin lentoasema]]), kesäkaudella |
** [[Dublin]] ([[Dublinin lentoasema (Collinstown)]]), kesäkaudella |
||
* [[Italia]] |
* [[Italia]] |
||
** [[Milano]] ([[Malpensan kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Milano]] ([[Malpensan kansainvälinen lentoasema]]) |
||
Rivi 211: | Rivi 210: | ||
** [[Tukholma]] ([[Arlandan lentoasema]]) |
** [[Tukholma]] ([[Arlandan lentoasema]]) |
||
* [[Saksa]] |
* [[Saksa]] |
||
** [[Frankfurt]] ([[Frankfurtin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Frankfurt am Main]] ([[Frankfurtin kansainvälinen lentoasema (Rhein-Main)]]) |
||
** [[München]] ([[Münchenin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[München]] ([[Münchenin kansainvälinen lentoasema (Franz-Josef Strauss)]]) |
||
** [[Nürnberg]] ([[Nürnbergin lentoasema]]), huhtikuusta [[2007]] alkaen |
** [[Nürnberg]] ([[Nürnbergin lentoasema]]), huhtikuusta [[2007]] alkaen |
||
** [[Düsseldorf]] ([[Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Düsseldorf]] ([[Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema (Rhein-Ruhr)]]) |
||
** [[Hampuri]] ([[Hampurin lentoasema]]) |
** [[Hampuri]] ([[Hampurin lentoasema (Fuhlsbuttel)]]) |
||
** [[Stuttgart]] ([[Stuttgartin lentoasema]]) |
** [[Stuttgart]] ([[Stuttgartin lentoasema]]) |
||
** [[Berliini]] ([[Tegelin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Berliini]] ([[Tegelin kansainvälinen lentoasema]]) |
||
Rivi 221: | Rivi 220: | ||
** [[Ljubljana]] ([[Brnikin lentoasema]]), huhtikuusta [[2007]] alkaen |
** [[Ljubljana]] ([[Brnikin lentoasema]]), huhtikuusta [[2007]] alkaen |
||
* [[Sveitsi]] |
* [[Sveitsi]] |
||
** [[Geneve]] ([[Geneven kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Geneve]] ([[Geneven kansainvälinen lentoasema (Cointrin)]]) |
||
** [[Zürich]] ([[Zürichin kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Zürich]] ([[Zürichin kansainvälinen lentoasema (Kloten)]]) |
||
* [[Tanska]] |
* [[Tanska]] |
||
** [[Kööpenhamina]] ([[Kööpenhaminan lentoasema]]) |
** [[Kööpenhamina]] ([[Kööpenhaminan lentoasema (Kastrup)]]) |
||
* [[Tšekki]] |
* [[Tšekki]] |
||
** [[Praha]] ([[Ruzyněn kansainvälinen lentoasema]]) |
** [[Praha]] ([[Ruzyněn kansainvälinen lentoasema]]) |
||
Rivi 245: | Rivi 244: | ||
* [[Kanada]] |
* [[Kanada]] |
||
** [[Toronto]] ([[Pearsonin kansainvälinen lentoasema]]), kesäkaudella, lomareitti |
** [[Toronto]] ([[Lester B. Pearsonin kansainvälinen lentoasema]]), kesäkaudella, lomareitti |
||
* [[Yhdysvallat]] |
* [[Yhdysvallat]] |
||
Rivi 277: | Rivi 276: | ||
***[[Linaten lentoasema]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219335.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1994]</ref> |
***[[Linaten lentoasema]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219335.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1994]</ref> |
||
*[[Kreikka]] |
*[[Kreikka]] |
||
**[[Ateena]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Ateena (Hellinikon)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Luxemburg]] |
*[[Luxemburg]] |
||
**[[Luxemburg]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219616.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Luxemburg (Findel)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219616.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Norja]] |
*[[Norja]] |
||
**[[Bergen]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219386.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Bergen]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219386.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
**[[Lakselv]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219670.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Lakselv]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219670.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
**[[Tromssa]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219472 Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Tromssa (Langnes)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219472 Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Ranska]] |
*[[Ranska]] |
||
**[[Nizza]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219335.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Nizza (Cote d'Azur)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219335.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Ruotsi]] |
*[[Ruotsi]] |
||
**[[Malmö]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Malmö]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref><ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
Rivi 291: | Rivi 290: | ||
**[[Berliini]] |
**[[Berliini]] |
||
***[[Schönefeldin lentoasema]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219014.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1990]</ref> |
***[[Schönefeldin lentoasema]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219014.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1990]</ref> |
||
**[[Köln]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Köln (Köln-Bonn)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Venäjä]] |
*[[Venäjä]] |
||
**[[Murmansk]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219014.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Murmansk]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219014.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
Rivi 313: | Rivi 312: | ||
====[[Pohjois-Amerikka]]==== |
====[[Pohjois-Amerikka]]==== |
||
*[[Kanada]] |
*[[Kanada]] |
||
**[[Montreal]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Montreal (Pierre Elliott Trudeau International)]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_3.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
**[[Toronto]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
**[[Toronto]]<ref>[http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_14_4_r.html?&Id=1045219062.html Finnair Groupin verkkosivut: Historia]</ref> |
||
*[[Yhdysvallat]] |
*[[Yhdysvallat]] |
Versio 12. helmikuuta 2007 kello 03.34
Finnair | |
---|---|
IATA: AY – ICAO: FIN
|
|
Kutsukoodi | Finnair |
Perustettu | 1923 |
Laivaston koko | 55 |
Kohteiden määrä | 66 |
Solmukohdat | Helsinki-Vantaan lentoasema |
Emoyhtiö | Finnair Oyj |
Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
Kanta-asiakasohjelma | Finnair Plus |
Allianssi | oneworld |
Avainhenkilö(t) | Jukka Hienonen (toimitusjohtaja) |
Yhtiön sivut | www.finnair.fi |
Finnair Oyj (IATA: AY, ICAO: FIN) on suomalainen lentoyhtiö, joka harjoittaa reitti- ja lomalentoliikennettä kotimaassa ja ulkomailla. Yhtiö perustettiin 1. marraskuuta 1923 nimellä Aero O/Y ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toimivista lentoyhtiöistä.
Finnair on yksityisoikeudellinen, julkinen osakeyhtiö, jonka osakekannasta Suomen valtio omistaa enemmistön. Yhtiö on näin ollen valtionyhtiö. Finnairin pääkonttori on Vantaalla, kotipaikka on Helsinki[1] ja se on listattu Helsingin pörssiin. Finnair-konsernin toimialat ovat reitti- ja lomalentotoiminta, tekniset ja maapalvelut sekä catering-toiminta, matkatoimistoala sekä matkailualan tieto- ja varauspalvelu. Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin 9 000, joista suurin osa Suomessa.
Finnairin tytäryhtiöitä ovat mm. ruotsalainen halpalentoyhtiö FlyNordic AB, Viroon rekisteröity Aero Airlines AS, Aurinkomatkat Oy, Suomen Matkatoimisto Oy ja maapalveluyhtiö Northport Oy. Aeron nimellä liikennöidään mm. Helsingin ja Tallinnan välistä lentoliikennettä sekä lyhyitä Etelä-Suomen reittejä.
Finnairilla on ollut historiansa aikana vain kaksi matkustajiensa kuolemiin johtanutta onnettomuutta, joista vimeisin tapahtui vuonna 1963. Saksalainen Aero International -aikakauslehti rankkasikin helmikuussa 2006 Finnairin maailman toiseksi turvallisimmaksi lentoyhtiöksi heti australialaisen Qantasin jälkeen [2].
Omistus
Suomen valtio omistaa Finnair Oyj:n osakkeista 55,78 % (3.11.2006). Muut osakkeet jakautuvat vakuutusyhtiöiden, muiden yritysten sekä yksityisten kesken. Ulkomaalaisomistuksessa (hallintarekisterissä) Finnairin osakkeista on yli 31 %. Finnairin osake on listattu Helsingin pörssissä.
Valtion enemmistöomistuksesta huolimatta Finnair ei saa tukea Suomen valtiolta, vaikkakin valtio pyrkii tukemaan sitä normaalilla omistajapolitiikalla.
Finnair on suurimmalta osin valtion omistuksessa, koska Suomen kaltaiselle laajalle ja harvaan asutulle maalle toimivat lentoyhteydet ovat varsinkin talouselämän kannalta erittäin tärkeitä, ja on ne turvattava viime kädessä vakavaraisen omistajapolitiikan avulla. Valtio myös hyötyy omistuksestaan Finnairissa, sillä se saa yhtiön voittoja osinkoina muiden sijoittajien tapaan.
Tilastoja ja tietoja
Vuonna 2005 Finnair kuljetti yhteensä 8,5 miljoonaa matkustajaa, mikä oli enemmän kuin koskaan ennen. Tärkeimmät kotimaan reitit ovat Helsinki-Vantaalta Ouluun, Kuopioon, Rovaniemelle, Vaasaan ja Jyväskylään.
Finnairin laivastossa on 50 lentokonetta. Kaukoliikenteessä käytetään yhtä Airbus A340 -konetta, sekä McDonnell Douglas MD-11 -koneita. Euroopan- ja kotimaanliikenteessä käytetään Airbus A319-,A320-, ja A321- sekä Embraer 170 -koneita. Boeing 757 -koneita käytetään lähinnä tilaus-/lomalentojen operoimiseen.
Finnairin hallintoelimet ovat hallitus ja toimitusjohtaja. Finnair Oyj:n toimitusjohtajana ja konsernin pääjohtajana on toiminut tammikuusta 2006 alkaen Jukka Hienonen. Hallituksen puheenjohtajana on vuodesta 2003 toiminut Christoffer Taxell.
Pääjohtajat
- 1923-1929 Bruno Lucander
- 1929-1945 Gunnar Ståhle
- 1946-1947 vt. pääjohtajat C.J. Ehrnooth ja Uolevi Raade
- 1947-1960 Leonard Grandell
- 1960-1987 Gunnar Korhonen
- 1987-1998 Antti Potila
- 1999-2005 Keijo Suila
- 2006- Jukka Hienonen
Vuonna 2005 Finnairin liikevaihto oli 1871 miljoonaa euroa ja liikevoitto 70,1 miljoonaa euroa sekä työllisti keskimäärin 9447 henkilöä. Yhtiön tulos oli 87,5 miljoonaa euroa.
Historia
1920-luku
Bruno Lucander perustaa Suomen ensimmäisen lentoyhtiön.
Aero O/Y:n perustamiskirja allekirjoitettiin Helsingissä 12. syyskuuta 1923 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 11. joulukuuta 1923. Ensimmäinen lento lennettiin 20. maaliskuuta 1924 Helsingistä Tallinnaan Junkers F-13 -lentokoneella. Koneet olivat vesilentokoneita, jotka lähtivät Katajanokalta. Talvella koneet lensivät merijäältä suksivarustuksessa. Lentoliikenne suuntautui vain Tallinnaan ja Tukholmaan yhteistoiminnassa ruotsalaisen Aerotransport-yhtiön kanssa.
(Huomautus: A.T. Virkkusen mukaan perustamispäivä oli 1.11.1923 ja ensimmäinen lento tapahtui 11.2.1924.)
1930-luku
Vuonna 1936 valmistuivat Helsingin Malmin ja Turun kansainväliset lentokentät, jotka olivat Suomen siviililentoliikenteen ensimmäiset maakentät. Aero osti kaksi de Havilland Dragon Rapide-konetta, jotka saivat nimet "Salama" ja "Lappi". Niillä aloitettiin kotimaanliikenne vuonna 1937 reiteillä Helsinki-Viipuri ja Helsinki-Tampere. Viipurin reitti piteni vuonna 1938 Imatralle. Pohjoiseen suuntautuva reitti piteni vuonna 1938 Vaasaan, 1939 Kemiin ja 1940 Petsamoon. Kotimaan liikenne toimi vain kesäisin. Yhtiö siirtyi suurempien Junkers-koneiden käyttöön 1930-luvulla, jolloin sillä oli käytössä Ju-52-koneet "Sampo", "Kaleva" ja "Karjala". 1938 Aero avasi reitin Berliiniin. Puolalainen LOT-yhtiö mahdollisti liikenteen Helsingistä Varsovaan. Vuoden 1939 alussa Aero tilasi kaksi nelimoottorista Focke-Wulf Fw200 Condor-matkustajakonetta, joita ei koskaan saatu käyttöön.
1940-luku
Talvisodan aikana Aeron tilapäiset ulkomaanreitit suuntautuvat Vaasasta Sundsvallin kautta Tukholmaan ja Helsingistä Porin kautta Tukholmaan. Jatkosodan aikana lennettiin myös Tallinnaan ja Berliiniin. 14. kesäkuuta 1940 kaksi neuvostoliittolaista Tupolev SB-2 -pommikonetta ampui alas Aeron Junkers Ju52-3/mge -lentokoneen (OH-ALL Kaleva) Suomenlahden yllä Tallinnan lähellä. 1941 yhtiö osti kaksi Douglas DC-2-konetta, jotka saivat nimet "Sisu" ja "Voima". Valvontakomission aika keskeytti 1945-47 Suomen sisäisen ja ulkomaan lentoliikenteen.
1950-luku
Vuonna 1953 otettiin käyttöön Finnair yhtiön markkinointinimenä. Yhtiön viralliseksi nimeksi Finnair Oy tuli vuonna 1968. Aero sai käyttöönsä uuden lentokonehallin Seutulassa marraskuussa 1955. Halliin, jonka pituus oli 150 metriä, leveys 50 m ja ovien korkeus 10,5 m, mahtui 12 Convair Metropolitan -konetta. Vanhan puisen kolmen koneen hallin sai käyttöönsä Veljekset Karhumäki -yhtiö [3].
1960-luku
Vuonna 1961 Finnair siirtyi suihkukonekauteen, kun se otti käyttöön ensimmäisen Caravelle -koneensa. 3. tammikuuta 1961 tapahtui Koivulahdessa ensimmäinen Finnairin kuolonuhreja vaatinut lento-onnettomuus, ks. Koivulahden lentoturma. DC-3 (OH-LCC) syöksyi maahan - syinä olivat ohjaajan ja perämiehen juopumus ja mahdollisesti matkustajan tunkeutuminen ohjaamoon. 8. marraskuuta 1963 tapahtui toinen Finnairin kuolonuhreja vaatinut lento-onnettomuus: DC-3 (OH-LCA) syöksyi maahan Maarianhaminassa, ks Maarianhaminan lentoturma. Onnettomuuden syntyyn vaikuttivat muun muassa huono näkyvyys ja viallinen korkeusmittari. Vuonna 1963 perustettiin konserniin kuuluva matkanjärjestäjäyhtiö Aurinkomatkat. Vuonna 1964 perustettiin Finnairin ilmailuopisto. Vuonna 1969 Finnair otti käyttöönsä ensimmäisen yhdysvaltalaisen suihkukoneensa, Douglas DC-8:n.
1970-luku
Vuonna 1975 Finnair otti käyttöön ensimmäisen laajarunkoisen lentokoneensa McDonnell Douglas DC-10-30:n. Finnairin reittilento Helsinki-Tokio oli pitkään maailman pisin DC-10:llä lennettävä reitti. Finnairin ensimmäinen pitkä DC-9-51 -kone OH-LYN saapui Suomeen 27. tammikuuta 1976. 30. syyskuuta Vuonna 1978 liikemies Aarno Lamminparras kaappasi Finnairin matkustajakoneen matkalla Helsingistä Ouluun. Oulussa kaappaaja pakotti koneen palamaan takaisin Helsinkiin, jossa hän vapautti suurimman osan panttivangeista. Seuraavaksi kone lensi jälleen Ouluun, jossa vaaditut lunnasrahat toimitettiin kaappaajalle. Sitten kone lensi takaisin Helsinkiin, jossa loput matkustajat vapautetaan. Lamminparras pakotti koneen lentämään Amsterdamiin, jossa tankattiin. Sieltä kone palasi Helsinkiin ja edelleen Ouluun. Siellä kaappaaja poistui lentokoneesta ja lupasi antautua 2. lokakuuta viranomaisille. Epäillessään miehen antautumislupausta poliisi päätti suorittaa äkkirynnäkön miehen asuntoon 1. lokakuuta, ja hän antautui välittömästi. Kaappausdraamassa ei loukkaannut kukaan.
1980-luku
Vuonna 1983 Finnair aloitti välilaskuttomat Helsinki-Tokio -lennot DC-10-30ER -koneella. Samalla siitä tuli maailman ensimmäinen lentoyhtiö, joka lensi ilman välilaskua Länsi-Euroopasta Japaniin. Vuonna 1988 Finnair aloitti lennot Helsinki-Peking -reitillä, jolloin Finnairista tuli ensimmäinen länsieurooppalainen lentoyhtiö, joka lensi suoraan Euroopasta Kiinaan.
1990-luku
Tytäryhtiöt Karair ja Finnaviation fuusioitiin Finnair-emoyhtiöön syksyllä 1996. 25. syyskuuta 1997 yhtiön viralliseksi nimeksi tuli Finnair Oyj. Vuonna 1999 Finnair liittyi Oneworld-allianssiin. Perinteisten lentoyhtiöiden pudotuspelin rintamalinjat oli nyt vedetty ja vain liittoutumiin kuulumalla pienemmät yhtiöt pystyivät jatkamaan itsenäistä toimintaa. Finnairin alueellinen kilpailija, Scandinavian Airlines System (SAS), oli kilpailevan Star Alliance -allianssin perustajajäseniä vuodesta 1997.
2000-luku
Vuonna 2001 Finnair kierrätti alkuperäisen nimensä perustamalla Viroon Aero Airlines -nimisen lentoyhtiön. Vuonna 2004 Finnair osti Ruotsissa toimivan Nordic Airlink -nimisen pienen lentoyhtiön, joka muutettiin FlyNordic -nimiseksi halpalentokonseptilla toimivaksi reittilentoyhtiöksi pääpaikkanaan Arlandan lentoasema Tukholmassa. Vuoden 2006 maaliskuussa Finnair ilmoitti lopettavansa niin sanottujen äkkilähtö-lentojen myynnin, eli lentojen, jotka lentoyhtiö myi edullisesti muutama vuorokausi ennen lähtöpäivää, täyttääkseen lentojen kaikki paikat. Viikoittain vaihtuneet ja tiistaisin myyntiin tulleet lähdöt olivat aikanaan Finnairin suosituin verkkopalvelu, joka oli käytössä kuusi vuotta.
Laivasto
Lentokone | Istuimia | Määrä | Omia koneita | Tyyppi |
---|---|---|---|---|
Airbus A319 | 123 | 11 | 7 | Euroopan liikenne/kotimaan pääreitit |
Airbus A320 | 125-159 | 12 | 6 | Euroopan liikenne/kotimaan pääreitit |
Airbus A321 | 178-181 | 6 | 4 | Euroopan liikenne |
Airbus A340-300 | 295 | 1 | 1 | Mannertenvälinen liikenne |
Boeing MD-11 | 282-286 | 7 | 2 | Mannertenvälinen liikenne |
Boeing 757-200 | 224-227 | 7 | 0 | Charter-liikenne |
Embraer 170 | 76 | 10* | 6 | Euroopan ja kotimaan liikenne |
Embraer 190 | 100 | 1* | 1 | Euroopan ja kotimaan liikenne |
* Tilattu yhteensä 12. Lisäksi optio kahdeksaan koneeseen. Joulukuussa 2005 tilausta muutettiin siten, että 2 konetta ja 4 optiota vaihdettiin Embraer 190-malleiksi. Embraer 190 koneet toimitetaan vuoden 2006 lopussa ja vuoden 2007 aikana.
7. joulukuuta 2005 Finnair ilmoitti tilanneensa 12 uutta Airbus-laajarunkokonetta, mikä on yhtiön historian mittavin laivastouudistus. Koneista yhdeksän kappaletta tulee olemaan A350-900- ja kolme A340-300E -tyyppisiä. Kaupalliseen liikenteeseen niiden olisi tarkoitus tulla vuosina 2007-2013. Uusilla koneilla korvataan nykyiset MD-11-koneet.
Lisäksi Finnair vastaanotti 12. kesäkuuta 2006 yhden käytetyn Airbus A340-300-koneen Virgin Atlanticilta. Kone aloitti varsinaisen kaupallisen liikenteen Kaukoidän reiteillä heinäkuun alussa, mutta sillä lennettiin jo kesäkuussa muutamia kotimaanlentoja henkilökunnan kouluttamista varten.
McDonnell Douglas MD-80-koneiden 23-vuotinen historia Finnairin väreissä päättyi 3. heinäkuuta 2006. 35-vuoden mittainen DC-9/MD-80-aikakausi sai päätöksensä viimeisen kahden MD-80-koneen jäädessä eläkkeelle. Osa entisistä Finnairin MD-80-koneista lentää edelleen Finnairin ruotsalaisessa tytäryhtiössä FlyNordicissa.
Kohteet Helsinki-Vantaan lentoasemalta
Reittikohteet Suomessa
- Ivalo (Ivalon lentoasema)
- Joensuu (Joensuun lentoasema)
- Jyväskylä (Jyväskylän lentoasema)
- Kajaani (Kajaanin lentoasema)
- Kemi/Tornio (Kemi-Tornion lentoasema) 4. maaliskuuta 2007 asti
- Kittilä (Kittilän lentoasema)
- Kokkola/Pietarsaari (Kruunupyyn lentoasema)
- Kuopio (Kuopion lentoasema)
- Kuusamo (Kuusamon lentoasema)
- Oulu (Oulun lentoasema)
- Rovaniemi (Rovaniemen lentoasema)
- Tampere (Tampere-Pirkkalan lentoasema)
- Turku (Turun lentoasema)
- Vaasa (Vaasan lentoasema)
Reittikohteet ulkomailla
Aasia
- Intia
- Delhi (Indira Gandhin kansainvälinen lentoasema)
- Mumbai (Chhatrapati Shivajin kansainvälinen lentoasema), Kesäkuusta 2007 alkaen
- Japani
- Kiinan kansantasavalta
- Singapore
- Singapore (Changin kansainvälinen lentoasema) Päättyy 16.5.2007
- Thaimaa
Eurooppa
- Alankomaat
- Belgia
- Espanja
- Irlanti
- Dublin (Dublinin lentoasema (Collinstown)), kesäkaudella
- Italia
- Milano (Malpensan kansainvälinen lentoasema)
- Pisa (Galileo Galilein lentoasema), kesäkaudella
- Rooma (Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema)
- Venetsia (Marco Polon kansainvälinen lentoasema), kesäkaudella
- Itävalta
- Latvia
- Liettua
- Norja
- Portugali
- Lissabon (Portelan lentoasema), huhtikuusta 2007 alkaen
- Puola
- Gdansk (Gdańsk Lech Wałęsan lentoasema), huhtikuussa 2007 alkaen
- Varsova (Frederic Chopinin kansainvälinen lentoasema)
- Krakova (Johannes Paavali II:n kansainvälinen lentoasema), kesäkaudella
- Ranska
- Romania
- Bukarest (Henri Coandăn kansainvälinen lentoasema), huhtikuusta 2007 alkaen
- Ruotsi
- Saksa
- Frankfurt am Main (Frankfurtin kansainvälinen lentoasema (Rhein-Main))
- München (Münchenin kansainvälinen lentoasema (Franz-Josef Strauss))
- Nürnberg (Nürnbergin lentoasema), huhtikuusta 2007 alkaen
- Düsseldorf (Düsseldorfin kansainvälinen lentoasema (Rhein-Ruhr))
- Hampuri (Hampurin lentoasema (Fuhlsbuttel))
- Stuttgart (Stuttgartin lentoasema)
- Berliini (Tegelin kansainvälinen lentoasema)
- Slovenia
- Ljubljana (Brnikin lentoasema), huhtikuusta 2007 alkaen
- Sveitsi
- Tanska
- Tšekki
- Ukraina
- Unkari
- Venäjä
- Viro
- Tallinna (Tallinnan lentoasema)
- Kuressaari (Kuressaaren lentoasema), kesäisin
- Yhdistynyt kuningaskunta
Pohjois-Amerikka
- Kanada
- Toronto (Lester B. Pearsonin kansainvälinen lentoasema), kesäkaudella, lomareitti
- Yhdysvallat
- Boston (Loganin kansainvälinen lentoasema), kesäkaudella, lomareitti
- New York City (John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema)
Kohteet Arlandan lentoasemalta
Eurooppa
Amerikka
- Boston, kesäkaudella, lomareitti
Entiset reittikohteet
Afrikka
Eurooppa
- Entinen Jugoslavia (Kroatia)
- Espanja
- Italia
- Kreikka
- Luxemburg
- Norja
- Ranska
- Ruotsi
- Saksa
- Venäjä
- Yhdistynyt kuningaskunta
Lähi-itä
Pohjois-Amerikka
Aiheesta muualla
Lähteet
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: yhtiöjärjestys - (ladattu 10.11.2006)
- ↑ Aero International - Das Magazin der Zivilluftfahrt
- ↑ Helsingin Sanomat 29.11.1955 s. 10
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Tietoja Finnairin laivastosta
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1994
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1990
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia: 1995
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- ↑ Finnair Groupin verkkosivut: Historia
- A.T.Virkkunen: Lentämään!. Otava, Helsinki, 1943.
Alaska Airlines | American Airlines | British Airways | Cathay Pacific | Finnair | Iberia | Japan Airlines | Malaysia Airlines | Qantas | Qatar Airways | Royal Air Maroc | Royal Jordanian | S7 Airlines | SriLankan Airlines
Oneworld Connect: Fiji Airways
Entiset jäsenet: Aer Lingus | Air Berlin | Canadian Airlines | LATAM | Malév | Mexicana