Airbus A350 XWB

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Airbus A350)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Airbus A350 XWB
Airbus A350-900XWB laskeutumassa ensilennoltaan 14. kesäkuuta 2013
Airbus A350-900XWB laskeutumassa ensilennoltaan 14. kesäkuuta 2013
Tyyppi Matkustajalentokone
Valmistaja Airbus SE
Ensilento 14. kesäkuuta 2013[1]
Esitelty 2014 (-900)
2017 (-1000)[2]
Status Tuotannossa
Valmistusmäärä 126 (11/2017)[3]
Valmistusvuodet 2013-
Finnairin Airbus A350-900 -matkustamoa

Airbus A350 XWB on Airbusin valmistama kaksimoottorinen, laajarunkoinen pitkän matkan matkustaja- ja rahtilentokone.

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin koneen piti pohjautua rungoltaan Airbus A330:een ja siinä piti olla 250–300 matkustajapaikkaa sijoitettuina turistiluokassa kahdeksan rinnakkain (kaksi ikkunapaikoilla ja neljä käytävien välissä). Koneesta tarjottiin alkuvaiheessa kahta eri versiota, A350-800 ja A350-900. Boeingin julkaistua A350:n kanssa samaan markkinasegmenttiin kuuluvan huomattavasti taloudellisemmaksi luvatun ja teknologialtaan kehittyneemmän Boeing 787 Dreamliner -mallin Airbus otti A350:n takaisin piirustuspöydälle. Heinäkuussa 2006 Farnborough'n ilmailunäyttelyssä Airbus ilmoitti suunnittelevansa A350-mallin kokonaan uudelleen nimellä A350 XWB (eXtra Wide Body).

Uuteen leveämpään runkoon mahtuu turistiluokassa yhdeksän penkkiä rinnakkain. Matkustamo on 13 cm leveämpi kuin Boeing 787:ssä. A350XWB on rakenteeltaan erittäin moderni lentokone, ja sen valmistusmateriaaleista on 53 % komposiitteja, 19 % alumiini-litiumseoksia, 14 % titaania, 6 % terästä ja 8 % muita materiaaleja. Airbus lupaa koneen käyttökulujen olevan 8 % alemmat kuin Boeing 787:llä.[4]

Ohjaamon näyttöpinta-alaa on suurennettu huomattavasti. Kokonaan uusiin ominaisuuksiin kuuluvat mm. koneen törmäysvaroitusjärjestelmän yhdistäminen autopilottiin siten, että väistöliikkeet muuhun liikenteeseen nähden voidaan suorittaa automaattisesti, sähköjärjestelmän uudelleensuunnittelu siten, että autopilotti pysyy päällä molempien moottorien häiriötilanteessa, kolmen hydrauliikkajärjestelmän korvaaminen kahdella hydraulisella sekä useammalla osittain ja täysin sähköisellä varajärjestelmällä (koneen ohjattavuus säilyy jopa täyden hydraulipainekadon sattuessa) sekä kehittyneempi automaattijarrutusjärjestelmä, joka optimoi pyöräjarrutuksen kiitotieolosuhteiden perusteella. Kasvaneen sähköntarpeen takia generaattoreita on kaksi moottoria kohden. Kone pystyy myös näyttämään luotettavan ilmanopeustiedon, vaikka kaikki pitot-staattisen järjestelmän anturit olisivat epäkunnossa. Tämä nopeustieto lasketaan kohtauskulma-anturin ja digitaalisen moottorinohjausjärjestelmän (FADEC) saaman syötteen pohjalta. Tämän parannuksen taustalla on halu estää Air Francen lennon 447 kaltaisen onnettomuuden toistuminen.

Myös koneen lennonhallinta- (FMS) sekä keskusvalvontajärjestelmät (ECAM) on päivitetty aiempaan sukupolveen nähden ja niitä voidaan ohjata pallohiiren kaltaisen ohjaimen sekä täyden QWERTY-näppäimistön avulla (Keyboard Cursor Control Unit, KCCU). Myös kaikki tarkastuslistat saadaan sähköisinä näkyviin uusimpien Boeing-koneiden tapaan. Yleisesti tehtyjä parannuksia luonnehtii entistä parempi vikatilannekestävyys sekä valmius uusien lennonjohdon tukijärjestelmien hyödyntämiseen (mm. digitaalinen tiedonsiirtoyhteys eri muodoissaan). Lentotuntumaltaan kone simuloi tarkoituksellisesti A330-konetta, joten periaatteessa A330:sta siirryttäessä ei varsinaista lentokoulutusta viranomaisnäkökulmasta edellytetä. Tästä huolimatta useat operaattorit ovat sisällyttäneet siirtymätyyppikurssiin myös varsinaisen simulaattorilento-osuuden.

Koneen kokonaissuunnittelukustannukset kaksinkertaistuivat uudelleensuunnittelun johdosta, ja toimitukset viivästyivät kahdella vuodella. Koneen moottoreiksi Rolls-Royce on suunnitellut uuden muunnoksen Trent-moottoreista, TrentXWB:n. TrentXWB:ssä on turbiinikoneisto, joka on edelleen kehitetty Trent 900- (Airbus A380) ja Trent 1000 -moottoreista (Boeing 787) sekä Trent-moottoreiden tähän asti suurikokoisin puhallin, jonka halkaisija on 300 cm. TrentXWB 84 -moottori sertifioitiin 2011.

Suomalainen Patricomp Oy valmistaa koneisiin korkeusvakaajien kärjet.

Tilaukset ja toimitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen kymmenen A350-lentokoneen tilauksen teki espanjalainen Air Europa joulukuussa 2004.[5] Myöhemmin lentokonetta tilasi myös muun muassa Finnair[6]. Uuden version ensimmäinen tilaaja oli Singapore Airlines, joka tilasi kaksikymmentä A350-900 -mallista konetta heinäkuussa 2006 ja varasi lisäksi 20 optiota. Finnair oli ensimmäinen, joka muutti alkuperäisen mallin tilauksen uuden mallin tilaukseksi sovittuaan koneen uudelleen suunnittelun aiheuttaman viivästyksen aiheuttamista korvauksista Airbusin kanssa. Tässä yhteydessä Finnair kasvatti tilaustaan yhdeksästä yhteentoista ja varasi lisäksi 8 optiota.[7] Koneesta on sitovia tilauksia marraskuussa 2017 48 eri yhtiöltä yhteensä 888 kpl[8]

Ensimmäinen kone luovutettiin Qatar Airwaysille joulukuussa 2014. Käyttöön se otettiin tammikuussa 2015.[9] Finnairin ensimmäinen A350-kone laskeutui Helsinki-Vantaalle 7. lokakuuta 2015.[10]

Tyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koneesta oli alunperin tarjolla kolme erikokoista versiota: kaksiluokkaisena noin 312-paikkainen A350-800, 366-paikkainen A350-900 ja 412-paikkainen A350-1000. A350-800 peruttiin syyskussa 2014 vähäisen tilausmäärän johdosta ja tilaajille tarjottiin joko suurempaa A350-900 -mallia tai uusilla moottoreilla varustettua A330-800 -mallia. Lisäksi tarjolle tulee rahtiversio A350-900F, erityisen pitkän kantomatkan (17 960 km) omaava A350-900ULR sekä A350-900ULR:ään perustuva yksityiskoneversio ACJ350 XWB.[11]

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Airbus
A350-800
Airbus
A350-900
Airbus
A350-1000
vertailu
Boeing
787-8
vertailu
Boeing
787-9
Pituus: 60,6 m 66,9 m 73,9 m 55,5 m 62,0 m
Korkeus: 17,1 m 17,1 m 17,1 m 16,5 m 16,5 m
Siipien kärkiväli: 64,75 m 64,75 m 64,75 m 58,8 m 60,0 m
Suurin lentoonlähtöpaino: 245 000 kg 265 000 kg 295 000 kg 216 500 kg 226 800 kg
Istuimet: 312 / 270
kaksi / kolme luokkaa
366 / 314
kaksi / kolme luokkaa
412 / 350
kaksi / kolme luokkaa
223
kolme luokkaa
259
kolme luokkaa
Moottorit: Trent XWB Trent XWB 84 Trent XWB 97 Trent 1000 tai
GEnx
Trent 1000 tai
GEnx
Lentonopeus: 0,89 Mach 0,89 Mach 0,89 Mach 0,85 Mach 0,85 Mach
Suurin lentokorkeus: 13,1 km 13,1 km 13,1 km 13,1 km 13,1 km
Lentomatka¹: 15 400 km 15 000 km 15 500 km 15 700 km 15 400 km
Valmistumisvuosi: valmistus peruutettu 2014
2017
2011 2014

[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]