Lentosimulaattori

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lentosimulaattori Microsoft Flight Simulator (1984)

Lentosimulaattori on laitteisto tai tietokoneohjelma, jolla harjoitellaan lentokoneen ohjausta, laskeutumista ja muita tilanteita. Lentosimulaattoria käytetään lentokoulutuksessa. Etuna on muun muassa se, ettei simulaattori ja miehistö tuhoudu onnettomuustilanteissa kuten oikean lentokoneen kohdalla voi käydä. Lentosimulaattoria käytetään myös tietokonepelien tapaan vapaa-ajan viettotapana.

Lentokoulutuksen lentosimulaattori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksimoottorisen suihkukoneen simulaattori.

Ensimmäinen lentosimulaattori oli yhdysvaltalainen 1930-luvun Link-simulaattori. Sittemmin lentosimulaattori on heittynyt tarkaksi jäljitelmäksi oikeasta lentokoneen ohjaamosta. Simulaattoriin voidaan ohjelmoida vaaratilanteita, esimerkiksi äkillinen moottorin sammuminen. Tällaisilla simulaattoreilla koulutetaan liikennelentäjiä.

Lentokoulutuksen simulaattorissa laitteistoon nykyään on asennettu hydraulisia nostimia oikean lentotuntuman saamiseksi. Hydraulijärjestelmä liikuttelee simulaattoria lentotapahtumien mukaan ja vaikka simulaattorin liike luonnollisesti on varsin rajoittunutta, yhdistettynä simulaattorin ikkunoista näkyvään tietokoneen heijastamaan maisemaan lopputulos on erittäin todentuntuinen. Tällaisia simulaattoreita käytetään myös ilmataistelun opettamiseen. Pääkäyttö on kuitenkin liikennelentäjien koulutus, jossa esim. siirtyminen eri konetyyppiin tulee paljon halvemmaksi kuin oikealla lentokoneella lentäminen. Simulaattorin etu on se, että opettaja voi tarkkailla hyvin tarkkaan koulutettevan toimia.

Suomessa koulutuskäytössä olevia pienempiä, ei-liikkuvia lentosimulaattoreita on lähinnä ammattilentäjäkoulutusta tarjoavilla yrityksillä ja oppilaitoksilla kuten Patria Pilot Training, Salpauslento ja Suomen Ilmailuopisto. Suurempia, liikkuvia simulaattoreita on yleensä lentoyhtiöillä, Suomessa ainakin Finnairilla.

Koska pienempien lentoyhtiöiden ei kannata panostaa omiin simulaattoreihin, lentäjiä koulutetaan valmistajan tai muiden lentoyhtiöiden simulaattoreissa. Esimerkiksi Finnairin koulutuskeskuksessa simulaattorit ovat käytössä lähes kellon ympäri ja noin puolet niiden kapasiteetista myydään kilpaileville lentoyhtiöille.

Lentäjän lentolupakirjaan tähtäävät lentosimulaattorit ovat usein oltava jonkin lentoturvallisuusviraston tähän käyttöön tyyppihyväksymiä kuten ICAO, EASA tai Federal Aviation Administration (FAA). Kotikäyttöön tarkoitetut simulaattorit eivät yleensä näitä kriteerejä täytä.

Muut koulutussimulaattorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muita käyttökohteita simulaatio-ohjelmille ovat mm. huolto- ja vianetsintäsimulaattorit ja avioniikan opettamiseen tähtäävät Desk Top Trainer (DTT) ohjelmat.

Kotitietokone lentosimulaattorina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simulaattorilentämistä voi harjoittaa myös tavallisella kotitietokoneella ja siihen asennetulla tietokoneohjelmalla. Lentosimulaattoriohjelmat jakautuvat kahteen ryhmään, ns. siviilisimulaattoreihin, joista yleisin on Microsoft Flight Simulator ja lentosotasimulaattoreihin, kuten IL-2 Sturmovik. Osassa ohjelmista kuten Google Earthin lentosimulaattorissa maastot ovat oikeita. Näin lentokokemuksesta tulee todenmukaisempi.

Kotikäyttöön saatavasta simulaattorista X-Plane on myös FAA:n hyväksymä versio, jota voidaan käyttää osana sertifioitua järjestelmää. FAA:n sertifiointi myönnetään vain kokonaiselle järjestelmälle (ohjelmisto ja laitteisto yhdessä), joten koulutuskäyttöön pelkkä ohjelmalisenssin hankkiminen ei vielä riitä.

Jalkaohjaukseen on saatavilla polkimia, jolloin ohjauksen voi toteuttaa kolmella akselilla oikeaa vastaavalla tavalla. Etenkin helikopterilentämisessä jalkapolkimet (anti-torque pedals tai rudder pedals) voivat olla tarpeen realistisen lentotuntuman saamiseksi, johtuen tarpeesta kompensoida roottorin luomaa kiertomomenttia eri lentotilanteiden mukaan.

Kotioloissa innostunut lentämisen harrastelija voi sisustaa huoneen tietokonenurkkauksensa lentokoneen ohjaamon näköiseksi autenttisen pelikokemuksen saamiseksi. Harrastajalla on luonnollisesti muutakin oikeaa rekvisiittaa simulaattorissaan.

1990-luvulta alkaen simulaattorilentämistä on voinut harrastaa monen pelaajan voimin internetissä. Suomessa Virtualpilots on alan suurin yhdistys.[1]

Suomen Ilmailumuseolla Vantaalla on simulaattori jolla voi kokeilla lentämistä suihkukoneella ilman eri korvausta ja kolmea eri konetta maksua vastaan.[2]

Simulaatio-ohjelman toteutustavat vaihtelevat pelimäisestä realistisempaan. Nämä voidaan jakaa nk. survey- ja study-simulaatioihin.

Survey-simulaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Survey-tyyppiset simulaatiot tyypillisesti jäljittelevät vain suorituskykyä tietyissä olosuhteissa. Näistä puuttuu mallinnus kun lentokone ylittää rajansa kuten sakkaustilanteissa. Tämän tyyppiset simulaatiot eivät sisällä yksityiskohtaista järjestelmämallinnusta kuten elektroniikan toimintaa.

Usein pelimäiset simulaatiopelit ovat tämän tyyppisiä.

Study-simulaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Study-simulaatiot mallintavat lento-ominaisuuksia ääritilanteissa, sekä useita kehittyneempiä toimintoja kuten elektroniikka, tietojärjestelmiä ja asejärjestelmiä. Esimerkkinä study-simulaatiosta: Digital Combat Simulator[3]

Tämän tyyppiset simulaatiot mallintavat käytöksen ja lentotilan korjauksen ääritilanteissa ja muut olosuhteet kuten:

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.virtualpilots.fi/
  2. Simulaattorit Suomen ilmailumuseo. Viitattu 25.3.2016.
  3. DCS A-10C Warthog: Photoreal Flight Simulation Without Compromises PC Gamer. Viitattu 20.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä ilmailuun liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.