Neil Armstrong

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neil Armstrong
Neil Armstrong pose.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt5. elokuuta 1930
Wapakoneta, Ohio
Kuollut25. elokuuta 2012 (82 vuotta)
Columbus, Ohio
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Ammatti koelentäjä
Ura
Tyyppi astronautti
Tila kuollut
Sotilasarvo yliluutnantti
Aika avaruudessa 8 pv. 14 h 12 min.
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Lennot
Gemini 8 Gemini 8
Apollo 11 Apollo 11

Neil Alden Armstrong (5. elokuuta 1930 Wapakoneta, Ohio25. elokuuta 2012 Columbus, Ohio) oli yhdysvaltalainen astronautti ja ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Hän oli myös ensimmäinen ihminen, joka on kävellyt vieraalla taivaankappaleella.

Armstrong osallistui 1950-luvun alussa Korean sotaan hävittäjälentäjänä. Sodan jälkeen hän toimi koelentäjänä testaten uusia koneita. Käytyään astronauttikoulutuksen Armstrong teki ensimmäisen avaruuslentonsa Gemini 8 -lennolla vuonna 1966. Ensimmäinen Kuussa kävellyt ihminen hänestä tuli Apollo 11 -lennolla heinäkuussa 1969. Sen jälkeen kansallissankariksi nostettu Armstrong jatkoi uraansa Nasan palveluksessa ja liike-elämässä.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neil Armstrong syntyi vuonna 1930 ohiolaisella maatilalla lähellä Wapakonetaa. Perhe oli skottilais-irlantilais-saksalaista maahanmuuttajasukua. Neil oli Stephen ja Viola Armstrongin vanhin poika, ja hänellä oli sisko ja pikkuveli. Isä työskenteli Ohion hallinnossa, ja perhe muutti usein isän työn perässä ja asettui lopulta Wapakonetaan.[1]

Armstrong kävi peruskoulun Warrenissa Ohiossa ja sai hypätä toisen luokka-asteen yli. Hän pelasi kouluikäisenä baseballia ja amerikkalaista jalkapalloa sekä luki tieteiskirjallisuutta, etenkin H. G. Wellsiä.[1]

Armstrong kiinnostui ilmailusta jo kuusivuotiaana käytyään ilmailunäytöksessä ja istuttuaan lentävässä lentokoneessa. Hän alkoi rakennella lentokoneiden pienoismalleja huoneessaan ja lennättää niitä puistoissa. Lukioikäisenä hän rakensi kotinsa kellariin koneilleen kahden metrin mittaisen tuulitunnelin. Naapurinsa tehokkaalla kaukoputkella hän katseli tähtitaivasta ja Kuuta. Hän myös luki innokkaasti ilmailuaiheisia ja tiedeaiheisia kirjoja ja lehtiä sekä kuului partioon.[1]

Armstrong sai lentäjäoppilaan luvan 16. syntymäpäiväkseen, vaikka hänellä ei vielä ollut ajokorttiakaan. Hän opetteli lentämään Aeronca 7AC Champion -koneella. Armstrong kertoi myöhemmin päättäneensä jo tuolloin ryhtyvänsä lentokonesuunnittelijaksi.[1]

Opinnot ja Korean sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmistuttuaan high schoolista vuonna 1947 Armstrong aloitti opinnot Purduen yliopistossa Lafayettessa Indianassa laivaston stipendillä. Kahden vuoden insinööriopintojen jälkeen laivasto kutsui hänet lentäjäkoulutukseen Pensacolaan Floridaan.[1]

Armstrong osallistui Korean sotaan vuonna 1950 yksikkönsä nuorimpana lentäjänä. Hän lensi 78 taistelulentoa USS Essex -lentotukialukselta hävittäjälaivueessa 51 Panther Jet -koneella. Yhden lennon lopussa hän pelastautui vaurioituneesta koneestaan laskuvarjolla. Armstrongille myönnettiin kolme urhoollisuusmitalia.[1]

Vapauduttuaan laivastosta vuonna 1952 Armstrong palasi yliopiston penkille. Hän valmistui ilmailuinsinööriksi vuonna 1955.[1]

Koelentäjänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong X-15 -lentokoneen vieressä tutkimuslennon jälkeen 1960.

Armstrong aloitti työt Lewis Flight Propulsion Laboratoryssa Clevelandissa tutkimuskoelentäjänä. Kuuden kuukauden jälkeen hän siirtyi High Speed Flight Stationille Edwardsin lentotukikohtaan Kaliforniassa. Siellä hän testasi uusia koneita, kuten X-15, X-1, F-100, F-101, F-102, F-104, F5D, B-47 ja varjoliidin. Kaikkiaan hän testasi yli kahtasataa eri konetta. Hän aloitti Kaliforniassa myös ilmakehä- ja avaruusinsinöörin opinnot ja sai maisterin tutkinnon lopulta vuonna 1969.[1]

Astronauttina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat perusti vuonna 1958 Nasan koordinoimaan valtion avaruustutkimusta, ja Edwardsin lentotukikohta yhdistettiin Nasaan. Armstrong haki astronautiksi, joita Nasa oli alkanut kouluttaa. Hänet hyväksyttiin koulutukseen vuonna 1962 ensimmäisenä siviilinä. Armstrong muutti perheineen El Lagoon Texasiin, ja aloitti Houstonissa kaksivuotisen avaruuslentäjän koulutuksensa uudessa Manned Spacecraft Centerissä.[1]

Armstrong nimettiin komentajaksi Gemini 8 -lennolle 16. maaliskuuta 1966. Hän suoritti lennolla onnistuneen telakoinnin. Myöhemmin samana vuonna hän oli varamiehistön komentajana Gemini 11 -lennolla. Vuonna 1966 Armstrong teki presidentin pyynnöstä 24 päivän hyväntahdon kiertueen Etelä-Amerikassa muiden astronauttien kanssa.[1]

Armstrong työskentelemässä kuumoduulin ääressä Kuussa.

Armstrong nimettiin ensimmäisen miehitetyn kuulennon Apollo 11:n komentajaksi. Neljä päivää raketin laukaisemisen jälkeen 20. heinäkuuta 1969 Neil Armstrongista tuli historiallisesti ensimmäinen Kuun pinnalla kävellyt ihminen. Armstrong lausui Kuun pinnalla kuuluisat sanat ”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle”. Armstrong ja astronautti Buzz Aldrin jättivät kahden ja puolen tunnin mittaisen televisioidun kuukävelynsä aikana Kuuhun Yhdysvaltain lipun ja keräsivät kivinäytteitä. Paluulento laskeutui mereen Havaijin kaakkoispuolella.[1]

Armstrongista tuli Yhdysvalloissa kansallissankari. Hän sai kollegojensa kanssa muun muassa Yhdysvaltain suurimman kunnianosoituksen, presidentin vapausmitalin. Astronautit tekivät 22 maan maailmankiertueen ja saivat matkallaan monenlaisia kunnianosoituksia eri maista.[1]

Myöhempi elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong ei enää käynyt avaruudessa ja pyrki vetäytymään julkisuudesta. Hän jatkoi töitä Nasan päämajassa Washingtonissa koordinoiden ja johtaen Nasan ilmailututkimus- ja teknologiatyötä. Syksyllä 1971 hän otti vastaan tekniikan alan professuurin Cincinnatin yliopistossa, missä hän toimi vuoteen 1980 saakka. Vuosien 1979–1981 aikana Armstrong työskenteli autonvalmistaja Chryslerillä ja esiintyi yhtiön mainoskampanjassa. Hän johti lyhyen ajan veljensä kanssa Cardwell International -yritystä, joka tuotti ja vei öljynporaustarvikkeita. Sen jälkeen hän johti CTA-ilmailuyritystä Virginiassa. Hänet nimettiin myös monen suuryrityksen johtokuntaan, kuten United Airlinesiin. 1980-luvun lopulla Armstrongista tuli aktiivinen puhuja erilaisissa kokouksissa, kauppayhdistyksissä ja yliopistoilla. Vuonna 1988 presidentti Reagan nimitti Armstrongin varapuheenjohtajaksi komiteaan, joka tutki Challenger-avaruussukkulan tuhoutumista. Armstrongia houkuteltiin myös politiikkaan, mutta hän kieltäytyi ehdokkuuksista.[1]

Armstrong jäi eläkkeelle liike-elämästä vuonna 2002.[1] Hän vetäytyi lähes täysin julkisuudesta Ohiossa sijaitsevalle maitotilalleen.[2]

Armstrong puhumassa John Glennin avaruuslennon 50-vuotisjuhlatilaisuudessa vuonna 2012.

Harvinaisessa kuulennon 40-vuotisjuhlassa Smithsonian-instituutin Kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa vuonna 2009 Buzz Aldrin ja Armstrong puhuivat Mars-lentojen puolesta ja Kuun käyttämisestä astinlautana avaruuslennoille. Armstrong käsitteli puheessaan avaruuskilvan positiivista merkitystä.[3][4]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong meni vuonna 1956 naimisiin Janet Shearonin kanssa. Heille syntyi kolme lasta. Pari erosi vuonna 1989, ja vuonna 1994 Armstrong meni naimisiin Carol Held Knightin kanssa.[1]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armstrong kuoli 82-vuotiaana 25. elokuuta 2012 sydänleikkauksen komplikaatioihin.[5][6]

Kunnianosoituksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuussa Eaglen laskeutumispaikan läheisyydessä oleva kraatteri on nimetty Armstrongin mukaan, ja hänellä on tähti Hollywood Walk of Fame -jalkakäytävällä.

Wapakonetassa sijaitsevassa museossa on suuri kokoelma Armstrongin saamia palkintoja ja lahjoja.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p Erwin, Paul F. (toim. Gorman, Robert F.): ”Neil Armstrong”, Great Lives from History: The 20th Century 1901–2000, s. 134–138. Salem Press, 2008. ISBN 978-1-58765-345-2.
  2. Ihminen palaa Kuuhun vasta 2020-luvulla HS.fi 21.7.2009.
  3. Apollo 11:n astronautit Mars-lentojen puolesta (20.7.) Legendaarisen Apollo 11-kuulennon astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin puhuivat harvinaisessa esiintymisessä Mars-lentojen puolesta. Video 20.7.2009 2:34 min
  4. Apollo 11:n miehistö kehottaa suuntaamaan Marsiin Yle.fi 19.7.2009. Myös video.
  5. Astronautti Neil Armstrong kuollut mtv3.fi. Viitattu 25.8.2012.
  6. Neil Armstrong on kuollut Yle.fi Uutiset. 25.8.2012. Viitattu 25.8.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Neil Armstrong. (englanniksi)
Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Neil Armstrong.