Laskeutuminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuvakollaasi kiipeilijän laskeutumisesta

Laskeutuminen on kiipeilyyn liittyvä toiminto, jossa laskeudutaan köyden avulla jyrkkää seinämää alas. Tyypillisesti laskeutuminen suoritetaan kallio- tai vuorikiipeilyn loppuvaiheessa, kun tavoite on saavutettu ja palataan alas. Laskeutumista voi myös harrastaa erillään kiipeilyharrastuksesta; se on yleinen toiminto mm. seikkailutapahtumissa. Laskeutumistekniikkoja voidaan hyödyntää sotilas- ja poliisikäytössä sekä pelastustehtävissä.

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskeutujalla on yleensä valjaat, niihin kiinnitetty kitkaa lisäävä laskeutumisväline ja köysi, jota pitkin laskeudutaan. Laskeutumisväline kiinnitetään valjaisiin yleensä sulkurenkaalla ja köysi pujotetaan sen kautta siten, että syntyvä kitka riittää kantamaan suurimman osan laskeutujan painosta ja laskeutumista voi hallita helposti yhdellä kädellä. Lyhyillä reiteillä myös köyden päässä alhaalla oleva avustaja voi hallita laskeutumisnopeutta.

Seinämää pitkin laskeuduttaessa tyypillinen asento otetaan niin että toinen käsi ottaa ylhäältä tukea, toinen käsi on alhaalla jarruttamassa menoa ja jalat pidetään vaakasuorina, ottamassa tukea kalliosta. Kalliota voi kävellä tai hyppiä alaspäin. Mikäli kallion kulma on negatiivinen, jolloin laskeuduttaessa kalliosta ei saa tukea, käytetään samaa asentoa. On myös mahdollista kiinnittää laskeutumisväline selkään ja laskeutua kasvot edellä.

Laskeutuja saattaa myös varmistaa laskeutumista prusik-solmulla, joka lukitsee köyden automaattisesti jos siitä irrotetaan ote. Kiipeilyn yhteydessä köysi on yleensä kaksinkertainen, ja se on kiedottu puun, kallionulokkeen tai varmistuspisteen ympäri niin, että se on vedettävissä. Vuoristokiipeilyn yhteydessä laskeutuminen saatetaan suorittaa useassa vaiheessa, jolloin koko seurue laskeutuu ensin yhden köydenmitan, vetää köyden ylhäältä pois ja laskeutuu seuraavan välin.

Suosituissa kiipeilykohteissa laskeutumiselle on suunniteltu oma reitti, jossa usein on kallioon kiinnitetyt valmiit laskeutumispisteet.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen modernien kiipeilyvaljaiden kehitystä laskeutuminen saatettiin suorittaa ohjaamalla pelkkä köysi haarojen välistä rinnan yli harteille. Tämä Dülfersitz-tekniikka ei ole kovinkaan mukava, mutta toimii ilman lisävarusteita ja sopii nykyäänkin esimerkiksi loivan kallion laskeutumiseen.

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiipeilypiireissä laskeutumista pidetään vaarallisena ja välttämättömänä pahana: huomattava määrä kiipeilyonnettomuuksista on tapahtunut laskeutumisten yhteydessä. Vaarallisuus johtuu useista tekijöistä. Koska laskeutuminen tehdään väsyneenä, kiipeilyn loppuvaiheessa ja usein kiireessä, huolimattomuuden tuomat riskit ovat korkeat. Usean köysivälin reiteillä on mahdollista eksyä laskeutumisreitistä ja päätyä paikkaan, jossa ei ole rakennettuja laskeutumispisteitä tai päätyä roikkumaan tyhjän päälle, jolloin on kiivettävä köyttä takaisin ylös. Laskeutuminen köyden päiden ohitse on aiheuttanut useita onnettomuuksia; tämän voi estää esimerkiksi sitomalla solmu köyden päähän. Paidan tai hiuksien sekaantuminen köyden ja laskeutumisvälineen väliin on myös tunnettu ilmiö; kokeneilla kiipeilijöillä on yleensä mukana muutama prusik-lenkki tämän varalta.

Varusteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laskeutumisväline, "kasi"

Normaalit kiipeilyvaljaat pitävät laskeutujan kiinni köydessä ja ohjaavat painon reisille.

Laskeutumisvälineitä on erilaisia ja sellaisen voi myös improvisoida muutamasta sulkurenkaasta tai käyttää Munter-solmua. Pitkiä laskeutumisia varten on olemassa laitteita joiden kitkaa voidaan säätää laskeutumisen aikana, köyden painon keventyessä.

Laskeutumisvälineessä saattaa olla sakara, jonka ympärille köyden voi kietoa, tai jokin muu keino laskeutumisen pysäyttämiseksi. Köyden voi myös kietoa reiden ympäri, tai köyden ympäri voi sitoa prusik-solmun tapaisen kitkasolmun, joka pysäyttää laskeutumisen kun sitä ei työnnetä alaspäin. Prusik-solmu on tapana sitoa laskeutumisvälineen jarrupuolelle, esim. reisilenkkiin kiinni, jolloin siihen kohdistuvat voimat ovat pieniä ja se ei lukitu voimakkaasti.

Lisäksi laskeutuja saattaa käyttää hansikkaita, kypärää, polvisuojia ja naarmuilta suojaavia vaatteita.