Virtuaalinen eläintenhoito

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Virtuaalinen eläintenhoito on virtuaalieläimiin liittyvää toimintaa. Virtuaalieläin on kuvitteellinen eläin, joka elää vain näennäisesti internetissä.

Virtuaalisella eläintenhoidolla ei ole muodollisia sääntöjä, eikä kukaan valvo tai johda sitä. Joka osaa luoda verkkosivun, voi perustaa oman hoitolan ja tehdä siellä, mitä haluaa. Eläintenhoidolla ei ole päämäärää. Yleensä harrastajat keksivät itse omia tavoitteita, yleisin on oman hoitolan kuuluisaksi tekeminen ja monien hoitajien hankkiminen. Pääasiallisesti virtuaalinen eläintenhoito on pelkkää ajanvietettä, josta ei saada rahallista hyötyä. Eläinaiheisia verkkopelejä, joihin pelaajien on rekisteröidyttävä, ei yleensä lasketa virtuaaliharrastelijoiden kesken virtuaaliseksi eläintenhoidoksi. Peleille on ominaista, että pelaajien on noudatettava tiettyjä sääntöjä ja ne voivat olla myös pelaajille maksullisia.

Harrastaakseen virtuaalista eläintenhoitoa ei välttämättä tarvitse perustaa omaa hoitolaa. Harrastajiksi lasketaan myös hoitoloiden kävijät, yksittäisten virtuaalieläinten omistajat, virtuaaliyhdistysten pitäjät ja virtuaalieläimiin liittyvien foorumien vakituiset kävijät.

Virtuaaliharrastajat yhdistetään usein nuoriin, noin 10-vuotiaisiin tyttöihin, mutta oletus pitää harvoin paikkansa. Virtuaalihevostelijoiden keski-ikä on nykyään lähes kymmenen vuotta korkeampi, sillä uusia harrastajia ei tule enää niin paljoa. Aloittelijoiden on kuitenkin turha murehtia omaa osaamistaan, koska monet kokeneemmat harrastajat auttavat heitä mielellään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalista eläintenhoitoa edelsivät englanninkieliset verkkopelit. Todennäköisesti ensimmäisten hoitoloiden perustajien tavoitteena oli luoda samanlaisia, mutta heidän taitonsa eivät riittäneet interaktiivisten pelien toteuttamiseen, joten sivut tehtiin HTML-kielellä ja HTML-editoreilla ja pelaajien välinen vuorovaikutus hoidettiin tehokkaampien skriptien asemesta sähköpostin ja vieraskirjojen kautta. Nämä piirteet ovat säilyneet nykyisiinkin hoitoloihin.

Ensimmäiset suomenkieliset virtuaalihoitolat syntyivät 1990-luvun loppupuolella. Tarkasta ajankohdasta tai ensimmäisestä hoitolasta ei ole yleisesti hyväksyttyä näkemystä. Virtuaalisen eläinmaailman tapahtumia ei ole kirjattu ylös luotettavasti, joten harrastajilla on hyvin erilaisia käsityksiä siitä, mitä aiemmin on tapahtunut ja mitkä tapahtumista ovat olleet tärkeimpiä.

Eläinlajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdessä tallissa tai kennelissä keskitytään pääsääntöisesti vain yhteen eläinlajiin. Useimmat virtuaalista eläinhoitoa harrastavat ovat kiinnostuneita vain yhteen lajiin liittyvästä toiminnasta. Kuitenkin myös monen eri lajin toiminnassa mukana olevia löytyy. Eläinmaailmojen yhdistäminen on vaikeaa erilaisten ajatusmaailmojen vuoksi. Virtuaalinen eläintenhoito onkin vain nimellinen yläotsikko: Käytännössä eri eläinlajit muodostavat omat yhteisönsä, joilla on vähän yhteistä. Montaa eri lajia harrastavat kuuluvat tällöin moneen eri yhteisöön. Hoitolat ovat eri asia. Niissä saatetaan kasvattaa eri rotuja, jopa myös eri eläimiä.

Suosituimmat lajit ovat hevoset ja koirat. Hevoset asuvat virtuaalitalleilla, koirat virtuaalikenneleissä. Virtuaalikissojen jyrsijöiden ja -kanien suosio on myös selvässä nousussa. Myös virtuaalista nautakarjaa ja muita maatalouden eläimiä löytyy virtuaalisilta maatiloilta. Muille lajeille ei toistaiseksi ole merkittävää järjestäytynyttä toimintaa. Virtuaalisesti voidaan hoitaa tavallisten lemmikkien lisäksi mm. eläintarhojen ja maatilojen eläimiä sekä satuolentoja, kuten yksisarvisia. Virtuaalimaailmaan tulee koko ajan uusia lajeja, mutta useiden kohdalla toiminta on vielä todella vähäistä, ja innostus hetkellistä.

Esimerkiksi virtuaalitalli määritellään Hevoshullu-lehden artikkelissa kotisivun muodossa olevaksi mielikuvitustalliksi, jossa kaikki hevoset, eläimet ja toiminta tapahtuvat pääasiassa mielikuvituksessa.[1]

Harrastajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska virtuaalihoitoloita voi harrastaa kuka tahansa ilman pakollista rekisteröitymistä, harrastajien lukumäärää voi vain arvailla, ja arvauksetkin heittävät tuhansilla. Suurin osa harrastajista on kuitenkin 7-25-vuotiaita tyttöjä. Varsinkin virtuaalihevosten ja -koirien parissa harrastajien keski-ikä on korkea, lähemmäs kahtakymmentä, joten harrastusta ei voi sanoa yksinomaan pikkutyttöjen mielikuvitusleikeiksi.

Virtuaali-ilmiöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Organisaatiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalimaailmassa toimii virtuaalisia yhdistyksiä. Ne eivät täytä rekisteröityjen yhdistysten kriteereitä eikä niillä yleensä ole rahaliikennettä. Jos yhdistyksiin on mahdollista liittyä, liittymiseen riittää yleensä nimimerkki ja sähköpostiosoite ilman oikeita henkilötietoja. Yhdistysten koko ja suosio vaihtelevat yli 14 000 jäsenen Virtuaalisesta ratsastajainliitosta pieniin lajien ja rotujen kannatusyhdistyksiin. Useat pienet yhdistykset toimivat suurempien alaisina. Suomen virtuaalinen kani yhdistys VKY ja virtuaali jyrsijäliitto kerää myös alayhdistyksiä, vaikka niitä ei olekaan vielä paljoakaan.

Hoitaja- ja tarinatoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalisten eläinhoitoloiden alkuperäinen toimintatapa oli, että yksi omistaa hoitolan ja muut hoitavat sen virtuaalieläimiä. Tavallisesti hevosille ja eläimille otetaan yksi tai useampi hoitaja, kun halukkaita ilmoittautuu.[1] Hoitajat hoitavat eläimiä mielikuvituksessaan ja siitä kirjoitetaan päiväkirjaa.[1] Tavallisin tapa hoitaa on kirjoittaa eläimen omistajalle kertomus siitä, mitä hoitaja on tehnyt eläimen kanssa kyseisenä päivänä. Hoitokertomus lähetetään yleensä sähköpostitse tai tarkoitusta varten varattuun vieraskirjaan. Virtuaalitalleilla järjestetään myös virtuaalisia ratsastustunteja, -valmennuksia ja -leirejä tarinamenetelmällä. Virtuaalikennelien koirat taas kilpailevat usein oikeasta elämästä tutuissa lajeissa kuten esimerkiksi näyttelyissä, tokossa ja agilityssä.

Ainakin joillakin virtuaalitalleilla ja -kenneleillä hoitajat saavat palkkaa hoitokerroistaan ja muutenkin hoitamista arvioidaan.[1] Pisteitä saa eniten, jos tarina on taitavasti kirjoitettu ja pitkä. Eläimen omistaja voi kommentoida hoitajan kertomusta ja/tai antaa hänelle palkkioksi hoitopisteitä. Joissain hoitoloissa eniten pisteitä kerännyt saa arvonimen (esimerkiksi "kuukauden hoitaja"), joihinkin hoitoloihin kuuluu virtuaalikauppa, josta hoitopisteillä voi ostaa virtuaalisia tavaroita eläimelle.

Hoitajatoiminta ei tällä hetkellä ole kovin suosittua. Useimmat harrastajat perustavat mieluummin oman hoitolan tai keskittyvät kilpailemaan mieluummin kuin hoitavat toisten eläimiä. Oman tallin tekemiseen tarvitaan kuitenkin taitoa, ja enemmän suosiota saavat kauniit ja huolella tehdyt tallit. Aloittelijat saavat kuitenkin opastusta vanhemmilta harrastajilta tarvittaessa.

Kilpaileminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kilpailu tapahtuu joko nimilistalla tai tarinakilpailuissa. Kaikkein suosituimpia kilpailuja ratsastuksessa ovat jaoksenalaiset kilpailut, kuten KRJ ja ERJ. Kilpailut lisäävät hevosen "arvoa". Uusinta kehitystä kilpailussa ovat porrastetut kilpailut, joihin osallistumiseen vaaditaan tietty taso. Porrastetut kilpailut otettiin käyttöön vuonna 2007, mutta virtuaalisen ratsastajainliiton tauon vuoksi ne ovat taukoilleet enemmän kuin olleet toiminnassa. Taukoilun jälkeen porrastettujen kilpailujen tuloshyväksyntä avattiin jälleen 2.1.2014. Hyvin kilpailuissa menestyneet orit ovat suosittuja tammojen omistajien keskuudessa. Koirilla on vähemmän palkintokategorioita kilpailuissa. Sijoittuminen arvotaan yleensä arvontakoneilla. Jyrsijöiden ja kanien kilpailut ovat hyvin vähäisiä, joten niitä on noin kerran kuukaudessa. Niiden määrä kumminkin kasvaa koko ajan.

Näyttelyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelyissä arvostellaan virtuaalieläimen rakennetta. Tätä varten eläimestä on oltava hyvälaatuinen piirros tai valokuva, josta eläimen sivuprofiili on nähtävissä. Useimmissa näyttelyissä arvostelun suorittavat tehtävää varten koulutetut tuomarit. Halutessasi kun olet ensin kartuttanut itsellesi kokemusta virtuaalieläinten parissa voit itsekin pyrkiä tuomariksi. Kuten myös oikeassa elämässä, virtuaalihevosilla on omat VRL:n alaiset kantakirjat ja virtuaalikoirat puolestaan rekisteröidään vFCI:hin (virtuaalikoirien kattojärjestöön). Virtuaalisia näyttelyitä virtuaalihevosille järjestävät eri tallit mm. NJ:n (virtuaalinen näyttelyjaos) ja VNT:n (virtuaalinen näyttelytoiminta) säännöillä ja kisakutsuja löydätkin kyseisten jaosten sivuilta.

Muut kilpailut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalikilpailuja järjestetään kaikissa lajeissa, joissa oikeatkin eläimet kilpailevat. Lajivalikoimasta löytyy myös Suomessa tuntemattomia kilpailuja.

Useimmat kilpailut ratkaistaan arpomalla tulokset jollakin netin arvontakoneista, jolloin osallistujalista syötetään generaattoriin, joka arpoo tulokset. Tämä on helppoa ja nopeaa. Muita, harvinaisempia ratkaisutapoja ovat tarinat (kilpailijat kirjoittavat suorituksistaan lyhyehköt kertomukset, jotka järjestäjä arvostelee), kysymykset (kilpailu ratkaistaan tietokilpailuna, yleensä kyseiseen lajiin liittyen) ja suhteutettu arvonta (aiemmin kilpailuissa menestyneet eläimet sijoittuvat todennäköisemmin arvonnassa korkealle kuin huonommin menestyneet).

Jalostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksi eri sukupuolta edustavaa virtuaalieläintä voidaan astuttaa keskenään, jolloin saadaan uusia virtuaalieläimiä. Tällaista eläintä kutsutaan suvulliseksi erotuksena keksittyihin eli suvuttomiin eläimiin, joilla ei ole vanhempia virtuaalimaailmassa. Suvullisia eläimiä arvostetaan yleisesti enemmän kuin suvuttomia. Useat kasvattajat käyttävät silti myös suvuttomia eläimiä luodakseen kantaan uutta verta sekä omia sukulinjoja.

Virtuaalieläinten ominaisuudet eivät varsinaisesti periydy, mutta hyvien eläinten jälkeläistä pidetään yleisesti parempana kuin ns. huonojen. Hyvän ja huonon eläimen määrittelevät kyseisen lajin ja rodun muut kasvattajat. Myös virtuaalimaailmassa tuodaan rotuihin uutta verta ulkomailta (eläimiä ulkomaisilta virtuaalihoitoloilta tai SIM-peleistä tai itse keksittyjä eläimiä), varotaan sukusiitosta ja vältellään tiettyjä sukulinjoja ja eläimiä. Porrastettuja kilpailuja kilpailleet hevoset kuitenkin periyttävät jälkeläisilleen 25% keräämistään ominaisuuspisteistä.

Useimmissa virtuaalihoitoloissa kasvatetaan eläimiä ainakin satunnaisesti. Kasvattien nimiin lisätään yleensä kasvattajaliite, jolloin eläimen kasvattaja voidaan selvittää pelkän nimen perusteella.

Realistisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Realistisuudella tarkoitetaan virtuaalieläinten pitämistä siten, että se muistuttaa mahdollisimman paljon oikeiden eläinten pitämistä. Suhtautuminen realistisuuteen on yksi suurimpia harrastajia erottavia tekijöitä. Realistisuuden ihannointiin yhdistetään erilaiset yhdistysjärjestelmät ja niiden sääntöjen noudattaminen, virtuaalisen rahan käyttö ja hoitoloiden ja eläinten pitkät ja tarkat sanalliset kuvaukset, jotka voisivat kuvata oikeita paikkoja tai eläimiä. Epärealistiseen toimintaan yhdistetään mielikuvituseläinten, kuten yksisarvisten tai lohikäärmeiden, hoito ja eläinten epärealistiset tiedot (esim. 60 cm korkea mäyräkoira tai 150 cm hyppäävä shetlanninponi). Useimmat harrastajat eivät toimi yksiselitteisen realistisesti tai epärealistisesti.

Ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalisen eläintenhoidon suosion ja näkyvyyden kasvaessa sitä kohtaan on esitetty myös kritiikkiä. Osa siitä tulee pelin sisältä, osa ulkopuolelta.

Sisäisiä ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalisessa hevosmaailmassa on tullut viime vuosina käytännöksi vaihtaa sivujen ulkoasuja, hevosten kuvia, erilaisia tekstejä ja muuta virtuaalitalleilla tarvittavaa sisältöä johonkin edellä mainituista tai kilpailuihin, jolloin maksaja ilmoittaa myyjän hevosen tiettyyn määrään virtuaalikilpailuja. Moni kritisoi tällaista kaupankäyntiä. Useimmin nähtävä perustelu on tosin se, että kritisoija kokee, että muiden pitäisi tehdä hänelle samoja palveluksia ilmaiseksi.

Virtuaalihevostelijat ovat silloin tällöin ostaneet hevosilleen kuvia tai maksaneet ulkoasun tekemisestä oikealla rahalla. Suurin osa pelaajista paheksuu rahan käyttöä, mutta nykyään saatetaan palkkoja maksaa myös virtuaalirahalla. Oikean rahan käyttö on viime aikoina yleistynyt myös huomattavasti, sillä rahasummat ovat suhteellisen pieniä.

Ulkoisia ongelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvien käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimpien virtuaalieläinten sivuilla on ainakin yksi valokuva, jonka tarkoitus on vahvistaa kävijän mielikuvaa eläimestä. Monet oikeiden eläinten omistajat eivät kuitenkaan halua lemmikkinsä kuvia levitettävän Internetissä virtuaalieläinten kuvina. Tavallisin perustelu on, ettei oman lemmikin kuvan yhteyteen haluta vääriä tietoja, ts. virtuaalieläimen tietoja, koska sen sivulla kävijät voivat sekoittaa virtuaalieläimen oikeaan, mikä voi vaikuttaa erityisesti jalostus- tai kilpaeläimen maineeseen.

Eläimillä ei ole yksityisyydensuojaa, joten virtuaalieläimen omistajalla on laillisesti oikeus käyttää itse ottamiaan kuvia esimerkiksi match showeista, näyttelyistä tai kilpailuista. Osa harrastajista kunnioittaa oikeiden eläinten omistajien pyyntöä poistaa kuvat lemmikeistään virtuaalieläimiä käsitteleviltä sivuilta.

Virtuaalihoitoloiden myötä eläinvalokuvauksen suosio on noussut huimasti. Suosituimmissa tapahtumissa, kuten Vermon poninäyttelyissä, Oripäivillä tai koiranäyttelyissä, käy niin paljon virtuaaliharrastajia valokuvaamassa, että heitä varten on tehtävä erikoisjärjestelyjä. Harrastelijakuvaajat hankaloittavat joskus myös ammattivalokuvaajien työtä.

Piirustusten käyttö valokuvien asemesta on tullut viime aikoina suosituksi.

Tekijänoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijänoikeudet ovat saaneet virtuaalihoitoloissa valtavasti huomiota. Suurin osa hoitoloiden pitäjistä pyytää luvat kaiken aineiston käyttöön. Tavallinen käytäntö on ilmoittaa käytetyn aineiston, useimmiten kuvien, yhteydessä sen tekijän nimi. Lisäksi lähes jokaisesta hoitolasta löytyy erillinen tekijänoikeussivu, jolle on kerätty kaiken käytetyn aineiston tekijöiden yhteystiedot. Yleensä myös sivuston ulkoasun tekijä(t) ja kaikkien tekstien kirjoittajat mainitaan.

Luonnollisesti joukkoon mahtuu aina myös niitä, jotka eivät joko tunne tekijänoikeuslakia tai muuten halua noudattaa sitä. Yleinen käsitys on, että virtuaalihoitoloiden parissa aineiston luvaton käyttö on varsin tavallista. Tätä käsitystä on 2000-luvulla pyritty muuttamaan, toistaiseksi huonoin tuloksin. Nykyään harrastajat reagoivat luvattoman aineiston käyttöön voimakkaasti, eikä tekijänoikeuksia rikkovia päästetä mukaan järjestäytyneeseen toimintaan.

Virtuaalieläinten erottaminen oikeista eläimistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtuaalihevonen Primadonna II, sana virtuaalihevonen sivun ylälaidassa

Hakukoneet indeksoivat virtuaalihoitoloiden ja -eläinten sivuja ahkerasti, mikä helpottaa harrastajien elämää. Oikeiden eläinten parissa toimiville virtuaalieläimet ovat kuitenkin ongelma. Kaikkien virtuaalieläinten sivuilla ei selkeästi ilmoiteta, ettei eläintä ole oikeasti olemassa. Internetistä eläinten tietoja etsivän on siis jotenkin selvitettävä, onko löydetty eläin oikeasti olemassa vai pelkkä virtuaalieläin. Erityisen hankalaa tämä on ulkomaalaisille, jotka eivät ymmärrä suomea.

Hevosen rekisteröiminen Virtuaalisen Ratsastajainliiton hevosrekisteriin vaatii nykyään sitä, että hevosen sivuilla ilmoitetaan sen olevan virtuaalihevonen. Rekiströitävän tallin jokaisella pääsivulla tulee olla sana virtuaalitalli.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Anna Parkkomäki ja Valpuri Kaarninen: Virtuaalitallin perustaminen, hoito ja ylläpito. Hevoshullu 12/02, s. 28-29.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]