Maria (Jeesuksen äiti)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Pyhä Madonna)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neitsyt Maria
Sassoferrato: Rukoileva Neitsyt Maria. Noin vuodelta 1650.
Sassoferrato: Rukoileva Neitsyt Maria. Noin vuodelta 1650.
Henkilötiedot
Kansalaisuus juutalainen
Lapset Jeesus
Osa artikkelisarjaa
Kristinusko
Kristinuskon risti

Maria (< m.kreik. Μαρία, María (pidemmästä muodosta Μαριάμ, Mariám) < arameaksi ܡܪܝܡ, Mariam) oli Raamatun evankeliumien mukaan ensimmäisellä vuosisadalla elänyt juutalainen nainen, joka oli Jeesuksen äiti. Uuden testamentin mukaan Mariaa ei hedelmöittänyt mies vaan Pyhä Henki. Myös Koraanin mukaan Jeesus syntyi neitseestä. Maria oli Raamatun mukaan naimisissa Joosefin kanssa.

Suurta skismaa edeltäneessä kristikunnassa Marialle kehittyi suuri teologinen merkitys ja arvostus. Jumalan suunnitelmaan osallistuneen Marian katsottiin olevan tärkeä osa inkarnaation toteutumista, kristittyjen esikuva ja Jeesuksen äitinä erityisasemassa taivaallisessa hierarkiassa. Skisman jälkeen suurelta osin samanlaisen Maria-käsityksen jakavat katolilaiset ja ortodoksit ovat säilyttäneet Marialle keskeisen aseman, kun taas myöhemmissä reformaation synnyttämissä protestanttisissa kirkkokunnissa Maria on tyypillisesti asetettu vaatimattomampaan rooliin.

Maria Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudessa testamentissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Enkeli ilmoittaa Marian tulevan raskaaksi. Maalaus: Bartolomé Esteban Murillo.

Uuden testamentin mukaan Maria oli Nasaretista kotoisin oleva juutalainen neitsyt, joka oli kihloissa Joosefin kanssa.[1][2] Marian ja Joosefin kuvataan asuneen yhdessä, mikä oli tuon ajan tapa, sillä kihlaus – avioliittosopimus – oli ratkaiseva, ja loppuseremoniat vähemmän tärkeitä.[3] Enkeli Gabriel ilmoitti Marialle, että tämä tulee raskaaksi Pyhästä Hengestä ja synnyttää messiaan. Maria suostui tehtäväänsä ilmoittaen olevansa ”Herran palvelijatar”. Pian sen jälkeen hän tapasi sukulaisensa Elisabetin,[1][2] joka Pyhän Hengen vaikuttamana kutsui häntä ”naisista siunatuimmaksi” ja ”Herransa äidiksi”,[4] ja Maria lausui kiitosvirren (Magnificat).[1][2]

Maria ja Joosef matkustivat Betlehemiin, missä Jeesus syntyi. Heille ei ollut tilaa majatalossa, ja Jeesus kapaloitiin seimeen.[5] Matteuksen evankeliumissa mainitaan itämaan tietäjien tulleen osoittamaan kunnioitusta Jeesus-lapselle,[6] ja Luukkaan evankeliumin mukaan paikalle tuli paimenia, jotka kertoivat Marialle ja Joosefille saaneensa enkeliltä ilmoituksen Kristuksen syntymästä. Maria ”kätki sydämeensä” tapahtuneen ja ”tutkisteli sitä”.[5]

Maria ja Joosef veivät Jeesuksen temppeliin, missä he kohtasivat Simeonin, joka tunnusti Jeesuksen messiaaksi ja ennusti Marialle kärsimystä.[1][2] He pakenivat Matteuksen evankeliumin mukaan Egyptiin, kun Herodes määräsi Jeesuksen tapettavaksi. Herodeksen kuoltua he asettuivat Nasaretiin.[2]

Maria on mukana ainoassa Jeesuksen myöhempään lapsuuteen ajoittuvassa kertomuksessa,[1] jossa pääsiäisjuhlissa kadonnut 12-vuotias Jeesus löydetään temppelistä keskustelemassa tämän tietämystä ihmettelevien uskonnollisten opettajien kanssa. Maria kysyi Jeesukselta, miksi tämä oli huolta aiheuttaen jäänyt temppeliin, mihin Jeesus vastasi kysymällä: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?”. Maria jälleen ”kätki sydämeensä” kaiken tapahtuneen.[7]

Marian mainitaan olleen paikalla muun muassa Jeesuksen suorittaessa ensimmäisen julkisen ihmetekonsa Kaanan häissä ja myöhemmin Jeesuksen tullessa ristiinnaulituksi.[1][2] Jeesus kehotti rakastettua opetuslastaan kohtelemaan Mariaa kuin äitiään.[8]

Jeesuksen kuoleman jälkeen Marian mainitaan olleen mukana rukoilemassa alkukirkon kokoontumispaikassa.[9]

Ilmestyskirjan 12. luvun aurinkoon pukeutunut nainen on vanhastaan samaistettu kirkkoon, mutta mielipiteitä jakavassa, etenkin lännessä esiintyvässä tulkinnassa myös Mariaan.[10][11] Kirkon ja Marian välillä nähdään mystinen yhteys, joka mahdollistaa päällekkäisen tulkinnan.[11]

Vanhassa testamentissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristillisen uskomuksen mukaan jo Vanhassa testamentissa on Mariasta ennustavia kohtia. Keskeinen on Jesajan kirjassa oleva maininta raskaaksi tulevasta naisesta, joka synnyttää Immanueliksi ("Jumala on kanssamme") kutsuttavan pojan.[12] Hepreankielisessä tekstissä naisesta käytetään sanaa alma, jonka perusmerkitys on nuori neito, ja kreikankielisessä käännöksessä, Septuagintassa, naista kutsutaan neitsyeksi.[13] Useat tutkijat ovat arvailleet tätä tahattomaksi käännösvirheeksi.[14] Samuel Thomasin mukaan käännös on oikeutettu valinta, joka on yhteensopiva alma-termin useiden merkitysvaihtoehtojen kanssa.[15] Varhaiset kirkkoisät kommentoivat asiaa todeten, että koska tekstin kontekstissa puhutaan profeetallisesta merkistä, sen täytyy tarkoittaa muuta kuin vain tavanomaista nuoren naisen raskautta.[12]

Maria apokryfikirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mariasta on kirjoitettu myös Raamatun kaanonin ulkopuolisissa apokryfikirjoissa. Merkittävin on 100-luvun puoliväliin ajoitettu Jaakobin protoevankeliumi. Neitseellisen synnyttämisensä lisäksi siinä Marian kerrotaan muun muassa syntyneen Joakimille ja Annalle, kasvaneen temppelissä ja hänen avioliittonsa leskimies Joosefin kanssa olleen epäseksuaalinen sosiaalinen järjestely. Teksti korostaa Marian puhtautta ja Jeesuksen ylevää alkuperää. Kirjan käyttö loppui lännessä 400-luvun jälkeen, missä sen tematiikkaa levisi yhä kuitenkin Pseudo-Matteuksen evankeliumin kautta.[16] Jaakobin protoevankeliumista tai Pseudo-Matteuksen evankeliumista on hyödynnetty joitakin ajatuksia kirkolliseen käyttöön, esimerkiksi ortodoksisen ja katolisen Marian temppeliinkäymisen juhlan vietossa.[16][17] Kokonaiskuvassa apokryfikirjat eivät ole vaikuttaneet kristilliseen Maria-kuvaan paljoakaan, mutta Mariaa käsittelevien tekstien olemassaolo kertoo varhain vallinneesta kiinnostuksesta Mariaa kohtaan.[17]

Historiallinen Maria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Todennäköisesti Maria oli tummahiuksinen ja -silmäinen. Hän puhui arameaa galilealaisella murteella.[18] Apokryfikirjallisuutta ei yleisesti pidetä luotettavana lähteenä,[19] mutta Jaakobin protoevankeliumissa kerrottuja Marian vanhempien nimiä, Annaa ja Joakimia, pidetään mahdollisesti aitona säilyneenä muistona. Maria kasvoi juutalaisen perinteen ja paikallisen kansankulttuurin mukaisesti.[20]

Marian ikää hänen tullessaan raskaaksi ei kerrota Raamatussa,[21] mutta sitä on yritetty päätellä tavallisen hänenaikaisensa juutalaisäidin iästä. Muun muassa Mary Joan Winn Leith katsoo juutalaistyttöjen avioituneen tyypillisesti pian murrosiän alkamisen jälkeen.[20] Toiset tutkijat, kuten Amram Tropper, toteavat antiikin Babylonian juutalaisten avioituneen varhaisessa teini-iässä, mutta Palestiinassa ja läntisessä diasporassa juutalaisten avioitumisen tapahtuneen yleensä vasta myöhemmin.[22] Marian eläessä toisen temppelin myöhäisvaiheen Palestiinassa naispuoliset juutalaiset avioituivat useimmiten teini-iän jälkipuolen ja parikymppisyyden alun välillä.[21][22]

Teologinen merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian teologinen merkitys kytkeytyy ennen kaikkea inkarnaation merkitykseen ja Marian osallisuuteen siinä. Maria ei ole irrallinen hahmo vaan osa kristinuskon kokonaisuutta. Mariologian olennaisimmat ajatukset esiintyivät pääosin jo jonkinlaisessa muodossa marttyyrikirkon aikana ja viimeistään 300-luvulla, ja ne ovat hitaasti hioutuneet ajan myötä osana kirkon sisäistä kehitystä.[23] Nykypäivänä Marian merkitys näkyy etenkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa, joiden opit Mariasta ovat suurelta osin samanlaiset. Sen sijaan protestanttisessa kristinuskossa Marian roolista on tyypillisesti tehty pienempi.[24]

Kirkkoisien näkemyksiä Mariasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maria on Jeesuksen äitinä Theotokos eli Jumalansynnyttäjä tai Jumalan äiti.[25] Termillä on vahva kristologinen merkitys: Jeesus on aina olemassa ollut Jumala, joka syntyi Mariasta ihmisenä samalla säilyttäen myös jumaluutensa,[26] jota Marian neitseellinen hedelmöittyminen korosti.[27][28] Marialla on merkittävä osuus kristinuskon vastaukseen siitä, kuka Kristus on.[29] Jumalaa sisällään kantanut Maria on täyttymys monille vanhatestamentillisille esikuville: Maria on muun muassa uusi liitonarkki,[30] Hesekielin profetia suljetusta portista,[31] tulessa palava mutta kulumaton pensas[32] ja uusi Siinain vuori, josta Jumalan Sana tuli alas[33].

Suostumalla kuuliaisena Jumalan suunnitelmaan ja synnyttämällä Jeesuksen, joka pelastaa ihmiskunnan Aadamin langettamalta synniltä, Maria ”uutena Eevana” kumoaa alkuperäisen Eevan osallisuuden syntiinlankeamiseen.[34][35] Maria oli aktiivinen ja keskeinen osa pelastushistoriassa.[36] Hänen myöntyminen tehtäväänsä oli käännekohta ihmiskunnalle,[37] jonka kautta hänestä tuli kristinuskon äiti samalla tavalla kuin Jumalan kutsuun vastanneesta Abrahamista oli tullut juutalaisuuden isä.[38] Juutalaisuus kulminoitui Mariassa, ja hänestä tuli ensimmäinen kristitty[39].

Claudio Coello: La Inmaculada Concepción Madridissa Pyhän Hieronymuksen kirkossa.

Maria on ikuinen neitsyt,[40][41] mikä liittyy hänen pyhään ja Jumalan yhteyteen keskittyneeseen elämäänsä.[42] Maria oli sopiva henkilö erityiseen tehtäväänsä,[43] ja ollakseen valmis jumalalliseen läsnäoloon sisällään hänen täytyi olla erityisellä tavalla Jumalan puhdistama.[44] Hän pystyi välttämään varsinaisen synnin tekemisen Jumalan armon avulla. (Lännessä lähti kehittymään ajatus Marian olemisesta vapaa jo perisynnistä,[45] ja jälkipatristisella ajalla Conceptio immaculata -oppi virallistettiin katolisessa kirkossa[46], kun taas idän kirkkoisät eivät jakaneet opille tarvittavaa samanlaista käsitystä perisynnistä[37].)

Maria on kristittyjen esikuva.[47] Keskeisestä asemastaan huolimatta hän on nöyrä Jumalan palvelija.[48] Hänenkin pelastumisensa oli riippuvainen Kristuksesta.[49] Kristittyjen tulee pyrkiä olemaan hengellisesti sitä, mitä Maria oli konkreettisesti.[50] Samoin kuin Sana kasvoi Mariassa käytännön tasolla, kasvaa Sana myös kristittyjen sielussa.[51] Marian esikuvallisuus korostuu askeettista elämää viettäville kristityille, ja luostariliikkeiden kasvu oli olennaisesti Neitsyt Marian antaman esimerkin innoittamaa.[52] Maria rinnastetaan kirkkoon. Maria synnytti Kristuksen, ja kirkko synnyttää Kristuksen vaikutusta. Marian kunnioittaminen lisää kirkon kunniaa. Kirkkoa on pidetty myös mystisesti Kristuksen ruumina, ja Maria on täten hänen äitinään kristittyjen hengellinen äiti.[53]

Marian ruumis otettiin taivaaseen,[40] missä Maria on taivaallinen valtiatar.[54] Hän on pyhimysten hierarkian huippuna, osa ihmiskuntaa mutta lähempänä Jumalaa kuin muut ihmiset. Siksi katsomalla Jumalan suuntaan näkee välissä myös Marian.[55] Marialla on erityinen välittäjän rooli,[56] jossa hän rukoilee ihmisten puolesta[57] ja auttaa heitä kohti Kristuksen valoa.[58]

Marian kunnioittaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian kunnioittamisen juuret ovat näkyvissä jo Uudessa testamentissa ensimmäisellä vuosisadalla.[59][60] Laajemmasta Maria-hurskaudesta on todisteita 100-luvun puolivälistä lähtien.[61]

Muiden muassa Stephen Benko ja Pieter Willem van der Horst[62] ovat ehdottaneet, että Marian kunnioitus on jatkoa Välimeren alueella esiintyneelle naisjumalien palvonnalle. Tätä käsitystä on myös vastustettu. Stephen J. Shoemakerin mukaan sen taustalla on ollut sellaista joidenkin ilmiöiden kristinuskosta pakanallisuudeksi erottamista, jota kasvavan näkemyksen mukaan pidetään perusteettomana, ja Shoemaker, Jonathan Z. Smith sekä Peter Brown katsovat myös puolueellisten asenteiden vaikuttaneen siihen.[63]

Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neitsyt Marian kunnioittaminen katolisessa kirkossa

Katolisessa kirkossa Marialla (myös Madonna; ital. ma donna ’minun rouvani’) on keskeinen asema. Suurin osa maailman katolisista kirkoista onkin omistettu Neitsyt Marialle. Lisäksi maailman jokaisessa katolisessa kirkossa on Marialle omistettu alttari, jolla on Mariaa esittävä kuva tai veistos.

Ruusukko alkaa krusifiksista tai pelkästä rististä.

Katolisessa kirkossa Maria mainitaan kolmesti päivässä rukoillussa Angelus-rukouksessa sekä esimerkiksi hetkipalveluksen yhteydessä käytetyissä rukouksissa Alma Redemptoris Mater, Ave Regina Caelorum, Regina Coeli ja Salve Regina. Muita mariaanisia rukouksia ovat ruusukko ja sen yhteydessä käytettävä Loreton litania.[64]

Ortodoksisessa kirkossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idän ortodokseilla on monia Mariaan liittyviä perinteitä.[65] Ortodoksit uskovat, että hän oli neitsyt ennen Kristuksen syntymää ja pysyi neitsyenä sen jälkeenkin.[66] Theotokiat eli hymnit Jumalansynnyttäjälle ovat olennainen osa ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksia, ja Maria Jumalansynnyttäjä on uskonnollisista hahmoista tärkein heti Kristuksen jälkeen.[67] Enkelit ovat ortodoksisessa kirkossa pyhimysten arvojärjestyksessä vasta kolmantena, ja Maria onkin julistettu myös ”enkelten kuningattareksi”.[67] Ortodoksien mukaan Maria on koko luomakunnan yläpuolella, joskaan ei jumalallinen.[68] Katolisen kirkon Marian taivaaseen ottamisen sijasta ortodoksit viettävät Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen juhlaa.[66]

Kirkkoisien mielipiteet muovaavat yhä merkittävästi ortodoksien kuvaa Mariasta. Ortodoksisen kirkon näkökulmat hänestä ovat kuitenkin usein doksologisia eivätkä akateemisia, koska ortodoksit kunnioittavat häntä hymnien, ylistyksen, liturgisen runouden ja ikonien muodossa. Eräs suosituimmista ortodoksiakatistoksista, jota kutsutaan usein vain Akatistoshymniksi, on omistettu Marialle,[69] kuten myös viisi ortodoksisen kirkon kahdestatoista suuresta juhlasta.[66] Suuren paaston ensimmäisenä sunnuntaina vietettävä ortodoksisuuden sunnuntai yhdistää Neitsyt Marian suoraan Jumalansynnyttäjäksi ikonien kunnioituksen avulla.[70] Jumalansynnyttäjää kuvaavat ikonit liittyvät useisiin muihinkin ortodoksijuhliin.[67]

Mosaiikki Konstantinopolista noin vuodelta 1118. Mosaiikissa vasemmalta oikealle Johannes II Konmenos, Maria ja Jeesus ja Johanneksen puoliso Irene.

Monet ortodoksien käsitykset Mariasta ovat peräisin Jaakobin protoevankeliumista, jossa kuvataan Neitsyt Marian elämänkaari hänen syntymästään Kristuksen syntymään asti, mukaan lukien kolmivuotiaan Marian vihkiminen neitsyeksi temppelissä. Tarinan mukaan ylipappi siunasi Marian ja kertoi hänelle, että Jumala oli merkinnyt monien sukupolvien joukosta juuri hänet. Ylipappi vei Marian alttarin kolmannelle portaalle, jolla Jumala armahti hänet. Temppelissä enkeli ruokki Mariaa siihen asti, kunnes hän täytti kaksitoista vuotta. Silloin enkeli käski ylipappia naittamaan Marian merkitylle israelilaiselle leskelle. Tarinaan perustuvat monet Jumalansynnyttäjän temppeliin tuomisen juhlaan liittyvät hymnit ja ikonit.[71]

Protestanttisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Protestantit eivät kunnioita pyhimyksiä samalla tavoin kuin esimerkiksi katolilaiset ja ortodoksit. Katolilaisista poiketen he uskovat, että Maria oli Jeesuksen äiti, mutta vain Jumalalle omistautunut tavallinen nainen.[72] Siksi nykypäivän protestanttisilla kirkkokunnilla ei ole Maria-kulttia, mariaanisia juhlia, pyhiinvaelluksia, Maria-taidetta eikä -musiikkia. Roomalaiskatolisen kirkon tavat ja uskonkäsitykset saatetaankin tyrmätä yksinomaan sen Maria-kultin vuoksi. Reformoidun teologin Karl Barthin mukaan ”katolisen kirkon harhaoppisuus on sen mariologiassa”.[73]

Jotkut varhaiset protestantit kunnioittivat Mariaa. Martti Luther kirjoittaa: ”Maria on täynnä armoa ja julistettu täysin synnittömäksi. Jumalan armo täyttää hänet kaikella hyvällä ja estää hänessä kaiken pahan.”[74] Vuonna 1532 Luther kuitenkin lakkasi viettämästä Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivää ja samalla myös tukemasta Marian puhtausajatusta.[75] Jean Calvinin sanoin ”Ei voida kieltää, että Jumala soi Marialle suurimman kunnian valitessaan hänet Poikansa Äidiksi.”[76] Hän kuitenkin kielsi ankarasti ajatuksen siitä, että kukaan muu kuin Kristus voisi toimia ihmisen puolestapuhujana.[77]

Koska sekä Luther, Calvin että Ulrich Zwingli kunnioittivat Mariaa 1500-luvulla Jumalan äitinä, varhaiset protestantitkin pitivät häntä suuressa arvossa. He kuitenkin arvostelivat roomalaiskatolista kirkkoa siitä, että se piti Neitsyt Mariaa pyhänä. Kun Maria-kultti yhdistettiin Trenton kirkolliskokouksen jälkeen 1500-luvulla katolisiin, protestanttien kiinnostus Mariaa kohtaan väheni. Valistuksen aikakautena protestanttisten kirkkojen kiinnostus Mariaa kohtaan katosi lähes kokonaan, vaikka anglikaanit ja luterilaiset kunnioittivatkin häntä yhä.[72]

1900-luvulla protestanttien näkemys katolisen kirkon Neitsyt Marian taivaaseenastumisdogmista kuitenkin muuttui. Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen jälkeen ekumeeniset erot alkoivat pienentyä ja protestantit alkoivat osoittaa kiinnostusta mariaanisiin aiheisiin. Katolilaiset ja protestantit pitivät vuosina 1997 ja 1998 ekumeenisia vuoropuheluita, mutta nykyään suurin osa protestanteista kiinnittää edelleen vain vähän huomiota mariaanisiin aiheisiin ja uskoo, että ne haastavat sola scriptura -käsityksen.[72]

Islamissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Maria islamissa

Neitsyt Maria mainitaan Koraanissa 34 kertaa.[78] Koraani sisältää evankeliumeihin ja apokryfikirjallisuuteen sisältyviä kertomuksia Jeesuksen syntymästä ja lapsuudesta, joihin Maria liittyy. Kertomusten yksityiskohdat poikkeavat Raamatusta.[79][80]

Marian juhlapäivät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen Marian juhlapäivän prosessio Italiassa.

Kristillinen kirkko on vanhoista ajoista viettänyt vuosittain useita juhlapäiviä Neitsyt Marian kunniaksi. Monia niistä vietetään samana päivänä sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa, joskin kirkkokunnat saattavat nykyisin käyttää niistä toisistaan poikkeavia nimiä. Lisäksi eräät ortodoksiset kirkot käyttävät yhä juhlapäivien ajankohtien määrittämiseen vanhaa juliaanista ajanlaskua, jolloin ne ovat 13 päivää myöhemmin.lähde?

Protestanttiset kirkot ovat hylänneet Raamattuun perustumattomina muut Marian juhlapäivät paitsi Marian ilmestyspäivän.[81] Suomessa monet muutkin niistä olivat kuitenkin almanakassa vielä 1900-luvun alussa, joskaan ne eivät enää reformaation jälkeen olleet kirkollisia juhlapäiviä. Nykyisinkin Maria-nimen eri muunnelmien nimipäivät ovat enimmäkseen 2. heinäkuuta ja 15. elokuuta, jotka molemmat ovat vanhoja Marian juhlapäiviä.[81]

Marian ilmestyspäivä on alkujaan 25. maaliskuuta, siis yhdeksän kuukautta ennen joulua. Sitä vietetään sen muistoksi, että enkeli Gabriel ilmoitti Marialle Jeesuksen syntymästä. Juhlapäivää vietetään myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, mutta vuonna 1955 se siirrettiin sunnuntaihin.[82] Katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa se on yhä alkuperäisenä ajankohtanaan.lähde?

Marian kuolonuneen nukkumista esittävä mosaiikki.

Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko viettävät Marian kuoleman tai taivaaseen ottamisen muistopäivää 15. elokuuta, mutta niillä on eri käsitys juhlan merkityksestä. Katolisen kirkon käsityksen mukaan Maria otettiin ruumiineen taivaaseen, mikä vuonna 1950 julistettiin dogmiksi. Ortodoksisessa kirkossa ei tällaista dogmia ole, mutta sekin viettää päivää suurena juhlapäivänä, jonka täydellinen nimi on Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkumisen muistopäivä.[83] Siitä käytetään myös lyhempää nimeä Uspenie. Päivää vietetään pyhäpäivänä monissa Etelä-Euroopan maissa.lähde? Italiassa "Ferragosto" eli 15. elokuuta on kesän huipennus, joka osuu italialaisten lomakauteen.lähde? Suomalaisessa almanakassa päivälle on sijoitettu useita Maria-nimen muunnelmia kuten Marja, Marjatta, Marjaana ja Marjo. Kansanomaisesti päivää on nimitetty jälki-Maariaksi[81].

Marian syntymäpäivää vietetään sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa 8. syyskuuta.

Katolinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisessa kirkossa on useita Marialle omistettuja juhlapäiviä. Muun muassa uudenvuodenpäivä on nykyisin omistettu Neitsyt Marialle.[84]

Katolinen kirkko vietti 1200-luvulta lähtien 2. heinäkuuta visitatio Mariae -nimistä juhlaa sen vierailun muistoksi, jonka Maria Luukkaan evankeliumin mukaan teki sukulaisensa Elisabetin, Johannes Kastajan äidin luona.[81][85]. Vuonna 1970 katolinen kirkko siirsi juhlapäivän toukokuun 31. päivään[86]. Vanhoissa suomalaisissa almanakoissa heinäkuun 2. päivän nimenä on ollut Marian etsikkopäivä tai Marian käyntipäivä. Ennen vuotta 1774 se oli myös pyhäpäivä.[87] Suomalaisessa kansanperinteessä päivä on tunnettu Heinä-Maarian tai Kukka-Maarian nimellä[81]. Nykyään päivä on Marian ja nimen useiden muunnelmien nimipäivä.

Marian peri¬synnittömän sikiämisen päivää (joskus myös 'saastattoman sikiämisen') vietetään katolisessa kirkossa 8. joulukuuta, siis yhdeksän kuukautta ennen hänen syntymäpäiväänsä. Muutamissa katolisissa maissa, kuten Italiassa, päivä on myös virallinen pyhäpäivä.

Ortodoksinen kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jumalansynnyttäjän suojelusjuhla (ven. pokrova) on ortodoksinen juhla, jota vietetään 1. lokakuuta. Sen aihe liittyy legendaan näystä, jossa Maria tuli temppeliin ja levitti säteilevän huntunsa suojelemaan seurakuntaa.[83]

Neitsyt Marian temppeliin käynnin juhlaa vietetään ortodoksisessa kirkossa 21. marraskuuta sen muistoksi, että legendan mukaan Maria saapui kolmivuotiaana temppeliin ja vietti siellä 11 vuotta.[88]

Maria taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Neitsyt Maria taiteessa
Ortodoksinen ikoni
Maria-veistos Etelä-Koreassa Myeongdongin katedraalin edustalla.

Maria on ollut laajasti kulttuuriin, esimerkiksi kuvataiteeseen ja musiikkiin, vaikuttanut hahmo.[89][90] Marian kulttuurinen vaikutus näkyy myös uskonnon ulkopuolella.[90]

Marian kunnioitus katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa on synnyttänyt paljon kirkkomusiikkia,[91] maalauksia ja veistoksia. Suosittuja aiheita ovat olleet muun muassa Marian ilmestys (Annunziata) ja Madonna ja lapsi.

Marian ilmestykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Marian ilmestys
Guadalupen neitsyt

Läntisessä ja itäisessä kristikunnassa on ilmoitettu Marian ilmestyneen ihmisille. Marian on kerrottu antaneen ilmestyksissään ohjeita tai kehotuksia. Väitettyihin ilmestyksiin suhtaudutaan varauksella, mutta osa niistä on saanut kirkolta vahvistuksen.[92]

Varhaisin tunnettu ilmoitus Marian ilmestyksestä on 200-luvulta. Kuuluisia mariaanisia ilmestyksiä ovat olleet esimerkiksi Fátiman, Lourdesin (katso Bernadette Soubirous)[40] ja Guadalupen tapaukset.[93]

Suomessa Marialle nimetyt kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marian kirkko, Hamina.

Suomessa on lukuisia Marialle nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja tai rakennusvaiheensa vuoksi sakariston asteelle jääneitä kirkon osia.lähde? Turun naapurina oli vuoteen 1967 asti Maarian kunta, jonka nimi johtuu Räntämäellä sijainneesta keskiaikaisesta Maarian kirkosta.lähde?

Maaria emoinen suomalaisena taruhahmona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Kristinuskon alettua vahvistaa otettaan Suomesta käsitykset Neitsyt Mariasta nivoutuivat pakanallisiin käsityksiin. Mariasta kerrottiin paljon paikallisia tarinoita, joissa ympäristö, henkilöt ja tavat olivat suomalaisia. Usein hänen käsitettiin eläneen jossain lähistöllä. Kalevalassakin Marjatta on paimentyttö, joka tulee raskaaksi puolukasta, synnyttää saunassa ja rukoilee Ukko ylijumalaa synnytystuskissaan. Lopulta hän synnyttää pojan, jolle annetaan nimeksi Kaukomieli tai Kaukamoinen ja joka perii kaiken vallan tai kaiken rahan Karjalassa tai Kainuussa. Varsinaisen kristillisen Marian kanssa yhteistä tällä suomalaisella hahmolla on vain joissain yleisimmissä asioissa, kuten että kumpikin tuli raskaaksi neitsyenä ja synnytti merkittävän pojan.

Omaperäinen käsitys Mariasta oli vallitseva Karjalassa vielä 1800-luvulla. Maria koettiin maaäidiksi tai ihmisten kantaäidiksi. Loitsijalle Maaria oli henkiolento, jota puhuteltiin omana äitinä. Helläksi ja hoivaavaksi ajatellun Maarian apua pyydettiin varsinkin sairaita parannettaessa. Marian ajateltiin toisinaan edeltäneen kristinuskoa, sillä hän oli synnyttänyt Jeesuksen. Kun runonlaulajalta kysyttiin, ketä hänen esivanhempansa palvoivat ennen kristinuskoa, hän vastasi runomitassa: ”Vaka vanhaa Väinämöistä ja neitsyt Maariaa emoista”. Käsitys vastaa Martti Haavion käsitystä siitä, että kansanomaisesti Väinämöistä pidettiin Jeesuksen isänä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hahn, Scott: ”Mary”, Catholic Bible Dictionary. Image, 2009. ISBN 9780385512299. (englanniksi)
  • Hillerbrand, Hans Joachim: The Encyclopedia of Protestantism. New York: Routledge, 2004. ISBN 0-415-92472-3. en
  • Leith, Mary Joan Winn: ”Mary, Mother of Jesus”. Teoksessa Coogan, Michael (toim.): Oxford Encyclopedias of the Bible: Digital Collection. Oxford University Press, 2022.
  • Oja, Heikki: Aikakirja 2007. Helsinki: Helsingin yliopiston almanakkatoimisto, 2007. ISBN 952-10-3221-9. Teoksen verkkoversio (PDF). (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Longman III, Tremper: ”Mary”, The Baker Illustrated Bible Dictionary. Baker, 2013. ISBN 978-0801012976. (englanniksi)
  • Louth, Andrew (toim.): The Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2022. ISBN 9780191744396. (englanniksi)
  • Seppälä, Serafim: Elämän äiti. Neitsyt Maria varhaiskristillisessä teologiassa.. Helsinki: Maahenki, 2010. ISBN 978-952-5652-87-1.
  • Shoemaker, Stephen J.: Mary in Early Christian Faith and Devotion. Yale University Press, 2016. ISBN 9780300217216. (englanniksi)
  • Teinonen, Seppo A.: Symboliikan peruskurssi. Helsinki: Gaudeamus, 1971. ISBN 951-662-041-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b c d e f Longman III 2013.
  2. ↑ a b c d e f Hahn 2009.
  3. ↑ Woodrow, Martin & Sanders, E. P.: Raamatun henkilöitä, s. 123. Suomeksi toimittanut Tuomas Nevanlinna. Helsinki: Kauppiaitten Kustannus, 1987. ISBN 951-635-644-3.
  4. ↑ Luuk. 1:41–43.
  5. ↑ a b Luukas 2 - Raamattu 1992 (KR92) Raamattu.fi. Viitattu 23.6.2022.
  6. ↑ Matt. 2:1–12 Raamattu.fi. Viitattu 24.6.2022.
  7. ↑ Luuk 2:41–52
  8. ↑ Farmer, David: "Mary, the Blessed Virgin". Teoksessa The Oxford Dictionary of Saints. Oxford University Press, 2011. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  9. ↑ Ap. t. 1:12–15 raamattu.uskonkirjat.net. Viitattu 23.5.2022.
  10. ↑ O'Carroll, Michael: Theotokos. A Theological Encyclopedia of the Blessed Virgin Mary, s. 375–377. Wipf and Stock, 2000. (englanniksi)
  11. ↑ a b Seppälä 2010, s. 146, 170.
  12. ↑ a b Seppälä 2010, s. 79.
  13. ↑ Seppälä 2010, s. 59.
  14. ↑ Kääntäjä teki Mariasta neitsyen tieku.fi. 5.12.2017. Viitattu 20.12.2022.
  15. ↑ Thomas, Samuel: Translation and the Septuagint Bible Odyssey. Viitattu 20.12.2022. (englanniksi)
  16. ↑ a b Seppälä 2010, 29–42.
  17. ↑ a b Seppälä 2010, 52–53.
  18. ↑ How did Jesus' parents become a couple? Here’s what biblical scholars say. History. 20.12.2022. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  19. ↑ Seppälä 2010, s. 21–22.
  20. ↑ a b Leith 2022.
  21. ↑ a b Levine, Amy-Jill & Witherington III, Ben: The Gospel of Luke, s. 34. Cambridge University Press, 2018. ISBN 9780521859509.
  22. ↑ a b Tropper, A: Children and Childhood in Light of the Demographics of the Jewish Family in Late Antiquity. Journal for the Study of Judaism in the Persian, Hellenistic, and Roman Period, Vol. 37, 2006, nro 3, s. 299–343.
  23. ↑ Seppälä 2010, s. 368–369.
  24. ↑ "Mary, the Blessed Virgin." Teoksessa The Concise Oxford Dictionary of the Christian Church. Oxford University Press, 2013. Oxford Reference. Viitattu 23.5.2022. (englanniksi)
  25. ↑ Seppälä 2010, s. 83.
  26. ↑ Seppälä 2010, s. 206.
  27. ↑ Seppälä 2010, s. 158, 214.
  28. ↑ Shoemaker 2016, s. 33.
  29. ↑ Seppälä 2010, s. 14.
  30. ↑ Seppälä 2010, s. 251.
  31. ↑ Seppälä 2010, s. 177.
  32. ↑ Seppälä 2010, s. 200, 218.
  33. ↑ Seppälä 2010, s. 257.
  34. ↑ Seppälä 2010, s. 60, 63–64.
  35. ↑ Shoemaker 2016, s. 44–46.
  36. ↑ Seppälä 2010, s. 64.
  37. ↑ a b Seppälä 2010, s. 322.
  38. ↑ Seppälä 2010, s. 253.
  39. ↑ Seppälä 2010, s. 240.
  40. ↑ a b c Boss, Sarah (2022): ”Mary, the Blessed Virgin”, teoksessa The Oxford Dictionary of the Christian Church.
  41. ↑ Seppälä 2010, s. 144.
  42. ↑ Seppälä 2010, s. 102–103, 113–114, 166–167, 291.
  43. ↑ Seppälä 2010, s. 168, 180–181, 324.
  44. ↑ Seppälä 2010, s. 129, 212, 339.
  45. ↑ Seppälä 2010, s. 212–213.
  46. ↑ Religions. Christianity: Immaculate Conception bbc.co.uk. Viitattu 18.6.2022. (englanniksi)
  47. ↑ Seppälä 2010, s. 80, 167.
  48. ↑ Seppälä 2010, s. 295.
  49. ↑ Seppälä 2010, s. 183.
  50. ↑ Seppälä 2010, s. 170
  51. ↑ Seppälä 2010, s. 81.
  52. ↑ Seppälä 2010, s. 371.
  53. ↑ Seppälä 2010, s. 183–184.
  54. ↑ Seppälä 2010, s. 345.
  55. ↑ Seppälä 2010, s. 347–348.
  56. ↑ Seppälä 2010, s. 330, 348.
  57. ↑ Seppälä 2010, s. 260.
  58. ↑ Seppälä 2010, s. 310–311.
  59. ↑ Halonen, Kaisa: ”Neitsyt Maria on ollut vapaa naisen elämän riesoista” – Se on saattanut antaa naisille toivoa tuskattomasta elämästä Kirkko ja kaupunki. 25.8.2021. Viitattu 7.9.2022.
  60. ↑ Mary, Blessed Virgin, Devotion to Encyclopedia.com. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  61. ↑ Shoemaker 2016, s. 3, 229–230.
  62. ↑ Seppälä 2010, s. 12.
  63. ↑ Shoemaker 2016, s. 12–14.
  64. ↑ Turrin, Maria Gabriella dell' Annunciazione: ”Pregate, pregate, pregate”, s. 210–214. Shalom, 1981. (italiaksi)
  65. ↑ McNally, Terry: What every Catholic should know about Mary. Dogmas, doctrines, and devotions, s. 168–169. Xlibris Corp, 2009. ISBN 1-4415-1052-4. (englanniksi)
  66. ↑ a b c Fairbairn, Donald: Eastern Orthodoxy through Western eyes, s. 99–101. Louisville, Ky.: Westminster John Knox Press, 2002. ISBN 0-664-22497-0. (englanniksi)
  67. ↑ a b c Dragas, George Dion: Ecclesiasticus II. Orthodox icons, saints, feasts, and prayer, s. 81–83. Rollinsford (N. H.): Orthodox Research Institute, 2005. ISBN 0-9745618-9-4. (englanniksi)
  68. ↑ Bulgakov, Sergiĭ: The Orthodox Church, s. 116. Crestwood, New York: St. Vladimir's Seminary Press, 1988. ISBN 0-88141-051-9. (englanniksi)
  69. ↑ Schroedel, Jenny: The everything Mary book, s. 90. Avon, Massachusetts: Adams Media, 2006. ISBN 1-59337-713-4. (englanniksi)
  70. ↑ Vasilakē, Maria: Images of the Mother of God. Perceptions of the Theotokos in Byzantium, s. 97. Milton Park, Abingdon, Oxon: Mouseio Benakē. ISBN 978-1-351-92876-2. (englanniksi)
  71. ↑ Wybrew, Hugh: Orthodox feasts of Jesus Christ & the Virgin Mary. Liturgical texts with commentary, s. 37–46. Crestwood, New York: St. Vladimir's Seminary Press, 2000. ISBN 0-88141-203-1.
  72. ↑ a b c Hillerbrand 2004, s. 1174.
  73. ↑ Barth, Karl: Church dogmatics. Vol. 2, pt. 2, Doctrine of God, s. 143–144. London: T. & T. Clark International, 2004. ISBN 0-56709-384-0. (englanniksi)
  74. ↑ Lehmann, H.: Luther's Works, American edition. Fortress, 1968, 43. vsk, s. 40. (englanniksi)
  75. ↑ Jackson, Gregory Lee: Catholic, Lutheran, Protestant: a doctrinal comparison, s. 249. Martin Chemnitz Press, 1993. ISBN 0-615-16635-0. Z4QAnwEACAAJ&redir_esc= y Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  76. ↑ William Pringle: Commentary on a Harmony of the Evangelists, Matthew, Mark, and Luke, s. 87. Edinburgh: Calvin Translation Society, 1845. sH49AAAAYAAJ&pg= PA87&redir_esc= y#v= onepage&q= %22highest%20honour%20on%20Mary%22&f= false Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  77. ↑ Donald K. McKim: The Cambridge companion to John Calvin. Cambridge: Cambridge University Press, 2004. ISBN 0-521-81647-5. (englanniksi)
  78. ↑ Nevo, Yehuda D. & Koren, Judith: Crossroads to Islam. The Origins of the Arab Religion and the Arab State, s. 258. Amherst, New York: Prometheus Books, 2003. ISBN 978-1-59102-083-7. (englanniksi)
  79. ↑ Jeesus, Allahin profeetta. Tutkimus islamilaisen Jeesus-kuvan muotoutumisesta, s. 22, 110–112. Helsinki: Suomen Eksegeettinen seura, 1998. ISBN 951-9217-25-8.
  80. ↑ Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin, s. 144–147. 2. korjattu p.. Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5.
  81. ↑ a b c d e Kustaa Vilkuna: Suuri nimipäiväkalenteri, s. 92, 188–189, 222–223. Otava, 1969.
  82. ↑ Oja 2007, s. 149–150, 166–167.
  83. ↑ a b Oja 2007, s. 177.
  84. ↑ Oja 2007, s. 145.
  85. ↑ Luuk. 1:39–56
  86. ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat, s. 122, 5. p., Kirjapaja 2000, ISBN 951-625-682-1
  87. ↑ Oja 2007, s. 166–167.
  88. ↑ Oja 2007, s. 277.
  89. ↑ Mary. Biography, Bible References, Significance, & Miracles Encyclopedia Britannica. Viitattu 6.6.2022. (englanniksi)
  90. ↑ a b Mary, Mother of Jesus Encyclopedia.com. Viitattu 7.9.2022.
  91. ↑ Nordell, Risto: Musiikkia Neitsyt Marialle. Kirkko & kaupunki, 2009, nro 23, s. 12.
  92. ↑ Maunder, C. (2022): ”apparitions of Mary, Orthodox”. Teoksessa The Oxford Dictionary of the Christian Church.
  93. ↑ Strochlic, Nina: Every year millions of miracle-seeking pilgrims visit Mexico City National Geographic. 25.12.2019. Viitattu 25.6.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Serafeja korkeampi. Bysanttilaisia saarnoja Jumalansynnyttäjästä. Suomentanut Damaskinos Ksenofontoslainen. Palokki: Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari, 2017. ISBN 978-952-68382-3-6.
  • Vuola, Elina: Jumalainen nainen. Neitsyt Mariaa etsimässä. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-22364-1.
  • Ylimartimo, Sisko: Marian katse. Kuvia, kuvitelmia ja kertomuksia. Helsinki: Avain, 2021. ISBN 978-952-304-286-5.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mary, mother of Jesus
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maria_(Jeesuksen_äiti)&oldid=22278758”