Opetuslapsi, jota Jeesus rakasti

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lausetta "opetuslapsi, jota Jeesus rakasti" (kreik. ὁ μαθητὴς ὃν ἠγάπα ὁ Ἰησοῦς, ho mathētēs hon ēgapā ho Iēsous) tai Johanneksen evankeliumin jakeessa 20:2 "opetuslapsi, joka oli Jeesukselle rakkain" (kreik. ὃν ἐφίλει ὁ Ἰησοῦς, hon ephilei ho Iēsous), on käytetty kuusi kertaa Johanneksen evankeliumissa,[1], mutta ei muissa Uuden testamentin kohdissa, jotka koskevat Jeesusta. Johanneksen evankeliumin jakeessa 21:24[2] todetaan, että Johanneksen evankeliumi perustuu tämän opetuslapsen kirjalliseen todistukseen.

Ensimmäisen vuosisadan lopusta saakka rakastettu opetuslapsi on yleisesti tunnistettu Johannes-evankelistaksi.[3] Tutkijat ovat keskustelleet johanniinisen kirjallisuuden (Johanneksen evankeliumi, Ensimmäinen, Toinen ja Kolmas Johanneksen kirje ja Ilmestyskirja) kirjoittajasta, ainakin 200-luvulta saakka, mutta varsinkin valistuksen ajalta saakka. Käsityksen Johannes-evankelistasta kirjoittajana ovat modernit tutkijat hylänneet.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James Tissot (n. 1886-94): Rakastettu opetuslapsi saapuu haudalle ennen kuin Pietari

Opetuslapseen, jota Jeesus rakasti, on viitattu erityisesti kuusi kertaa Johanneksen evankeliumissa:

  • Juuri tämä opetuslapsi levätessään Jeesuksen vieressä viimeisellä ehtoollisella kysyy Jeesukselta, kuka se on, joka pettää hänet. (Joh. 13:23-25.)
  • Myöhemmin ristillä Jeesus sanoo äidilleen "Nainen, tässä on poikasi" ja rakastetulle opetuslapselleen, hän sanoo, "Tässä on äitisi." (Joh. 19:26-27.)
  • Kun Maria Magdaleena löytää tyhjän haudan, hän juoksee kertomaan rakastetulle opetuslapselle ja Pietarille. Kaksi miestä kiiruhtaa tyhjälle haudalle, ja rakastettu opetuslapsi on ensimmäisenä haudalla.(Joh. 20:1-10.)
  •  Johanneksen evankeliumin 21. luvussa, joka on Johanneksen evankeliumin viimeinen luku, rakastettu opetuslapsi on yhtenä seitsemästä kalastajasta, jotka saivat ihmeellisen saaliin, 153 kalaa. (Joh. 21:1-25.) [6]
  • Myös kirjan viimeisessä luvussa, sen jälkeen kun Jeesus kertoo millä tavalla Pietari kuolee, Pietari näkee rakastetun opetuslapsen seuraavan heitä ja kysyy, "Entä hän, Herra?" Jeesus vastaa: "Mitä se sinulle kuuluu, vaikka tahtoisin hänen jäävän tänne aina siihen asti kun tulen? Seuraa sinä minua." (Joh. 21:20-23.)
  • Jälleen Johanneksen evankeliumin viimeisessä luvussa todetaan, että kirja itsessään perustuu sen opetuslapsen kirjalliseen todistukseen, jota Jeesus rakasti. (Joh. 21:24.)

Muut evankeliumit eivät mainitse vastaavissa kohdissa ketään, joka voisi olla suoraan yhteydessä rakastettuun opetuslapseen. Esimerkiksi Luukkaan evankeliumissa Pietari juoksee haudalle. Matteus, Markus ja Luukas eivät mainitse, että joku 12 opetuslapsesta olisi ollut todistamassa ristiinnaulitsemista.

Myös Uusi testamentti tekee kaksi viittausta nimeämättömään "toiseen opetuslapseen" (Johanneksen evankeliumin jakeet 1:35-40 ja 18:15-16), joka voi olla sama henkilö perustuen sanamuotoon Johanneksen evankeliumin jakeessa 20:2.[7]

Identiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apostoli Johannes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valentin de Boulogne: Jeesus ja Johannes viimeisellä ehtoollisella

Johanneksen evankeliumin päätössanat koskevat nimenomaan rakastettua opetuslasta, " Juuri tämä opetuslapsi todistaa kaikesta tästä. Hän on tämän kirjoittanut, ja me tiedämme, että hänen todistuksensa on luotettava." (Joh. 21:24.)

Eusebiuksen tallensi 300-luvulta Kirkkohistoriaansa kirjeen, jonka hän uskoi olleen Efesoksen Polykrateen (noin 130–196) kirjoittama toisella vuosisadalla. Polykrates uskoi, että Johannes oli se "joka nojasi Herran syliin"; viitaten rakastetun opetuslapsen tunnistamiseen:

»John, who was both a witness and a teacher, "who reclined upon the bosom of the Lord", and, being a priest, wore the sacerdotal plate. He fell asleep at Ephesus.[8] Johannes, joka oli sekä todistaja että opettaja, "joka nojasi Herran syliin", ja ollen pappi käytti papin kilpeä. Hän nukkui kuolonuneen Efesossa.»

Augustinus (354 – 430 jKr.) uskoi myös, että Johannes oli rakastettu opetuslapsi perustuen hänen Johanneksen evankeliumia koskevaan traktaattiinsa.

Rakastettu opetuslapsi oli yksi kahdestatoista apostolista, olettaen, että hän oli ilmeisesti läsnä viimeisellä ehtoollisella, minkä Matteus ja Markus toteavat, että Jeesus söi kahdentoista apostolin kanssa.[9] Näin ollen yleisimmin tunnistetaan apostoli Johannes, joka voisi sitten olla sama kuin Johannes- evankelista.[10] Merril F. Unger esittää asiaintilan eliminaatioprosessin kautta.[11]

Kuitenkin, kun jotkut nykyajan tutkijat ovat edelleen samaa mieltä Augustinuksen ja Polykrateen kanssa,[12][13] yhä useammat eivät usko, että Apostoli Johannes kirjoitti Johanneksen evankeliumia tai itse asiassa mitään muutakaan Uuden testamentin teosta, jotka on perinteisesti liitetty häneen, joten tämä sidos "Johanneksen" ja rakastetun opetuslapsen välillä on vaikea ylläpitää.

Jotkut tutkijat ovat myös ehdottaneet homoeroottista tulkintaa Kristuksen suhteesta rakastettuun opetuslapseen, vaikka tällaisen tulkinnan ovat muut kiistäneet.[14][15] Tilborg viittaa siihen, että muotokuva Johanneksen evankeliumista on "positiivisesti virittynyt mahdolliseen homoseksuaalisen käyttäytymisen kehittymiseen". Hän kuitenkin varoittaa, että "koodissa... tällainen kuvitteellinen homoseksuaalinen käyttäytyminen ei ole osoitus homoseksuaalisuudesta." Dunderberg väittää, että tekstissä ei ole kreikan termejä "rakastajalle" ja "rakastetulle", mikä alentaa puhtaasti eroottisen luennan arvon.[16]

Kristuksen ja Johanneksen välisen suhteen jotkut varmasti tulkitsivat olevan fyysis-eroottisluonteista jo 1500-luvulla (vaikkakin "harhaoppisessa" kontekstissa) - dokumentoituna, esimerkiksi oikeudenkäynnissä liittyen Christopher Marlowen jumalanpilkkaan: syytetty väitti, että "Pyhä Johannes-evankelista oli Kristuksen petikumppani ja kumartui aina hänen helmassaan, että hän käytti häntä kuin Sodoman syntiset".[17]

Dynes vetää yhteyden myös nykyaikaan 1970-luvulle New Yorkiin, jossa perustettiin suosittu uskonnollinen ryhmä nimeltä "Rakastetun opetuslapsen kirkko", jonka tarkoituksena oli antaa myönteinen tulkinta suhteesta samaa sukupuolta olevien välillä.

Lasarus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakastetuksi opetuslapseksi on myös sovitettu Lasarus Betanialaista, mikä perustuu Johanneksen evankeliumin jakeeseen 11:5:

»Now Jesus loved Martha and her sister and Lazarus.[18]»

ja Johanneksen evankeliumin jakeeseen 11:3

»Therefore his sisters sent unto him, saying, Lord, behold, he whom thou lovest is sick.»

Merkityksellinen on myös Ben Taflinger III:n [19] mukaan se tosiasia, että rakastetun opetuslapsen henkilöä ei ole mainittu ennen Lasaruksen herättämistä. Lasarus herätetään Johanneksen evankeliumin luvussa 11, kun taas rakastettu opetuslapsi on ensimmäisen kerran mainittu Johanneksen evankeliumin luvussa 13.

Frederick Baltz [20] väittää, että Lasaruksen tunnistaminen, todisteiden viitatessa siihen, että rakastettu opetuslapsi oli pappi, ja vanha Johannes-perinne ovat kaikki oikein. Baltzin mukaan Boethuksen lasten perhe, joka on tunnettu Josefukselta ja rabbiinisesta kirjallisuudesta, on sama perhe, joka mainitaan Johanneksen evankeliumin 11. luvussa: Betanian Lasarus, Martta ja Maria. Tämä on rakas perhe, Johanneksen evankeliumin jakeen 11:5 mukaan. Historiallinen Lasarus oli Eleasarin poika Boethus, joka oli kerran Israelin ylipappi, ja oli lähtöisin suvusta, joka tuotti useita ylipappeja. Evankeliumin kirjoittaja Johannes ei ollut yksi kahdestatoista, vaan Martan poika (Sukkah 52 b). Hän vastaa läheisesti kuvausta, jonka piispa Polykrates antaa kirjeessään: uhraava pappi, joka käytti petalonia (eli ylipapin tunnusta). Tämä Johannes "Vanhempi" oli Jeesuksen seuraaja, mihin viittasi Papias Hierapolis, ja hänen toimintansa silminnäkijä. Hän oli oikean ikäinen ollakseen elänyt Trajanuksen aikaan saakka (Ireneuksen mukaan). Baltzin mukaan Johannes on luultavasti "opetuslapsi" (kreik. ον ηγαπα ο Ιησους) ja Eleasar on "se opetuslapsi", (kreik. ον εφιλει ο Ιησους) evankeliumissa.

Maria Magdaleena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

El Greco (n. 1580): Magdalan Maria

Toinen koulukunta on ehdottanut, että Johanneksen evankeliumin rakastettu opetuslapsi todella oli alun perin Maria Magdaleena. Jotta johdonmukaisuus säilytettäisiin Raamatun kanssa, on ehdotettu teoriaksi että Marian erillinen olemassaolo kahdessa yhteisessä kohtauksessa, joissa on rakastettu opetuslapsi (Joh.19:25-27; Joh. 20:1-11), johtuu myöhemmistä muutoksista, jotka on tehty hätäisesti evankeliumiin myöhään 100-luvulla. Molemmissa kohtauksissa on väitetty olevan epäjohdonmukaisuuksia sekä sisäisesti että suhteessa synoptisiin evankeliumeihin. Siten tämä karkea muokkaus olisi voitu tehdä, jotta Maria Magdaleena ja rakastettu opetuslapsi näyttäisivät eri henkilöiltä.

Marian evankeliumissa, joka on osa Uuden testamentin apokryfeistä — joita ovat erityisesti Nag Hammadista löytyneet gnostilaiset evankeliumit — tiettyyn Mariaan, joka on yleisesti tunnistettu Maria Magdaleenaksi, on jatkuvasti viitattu henkilönä, jota Jeesus rakasti enemmän kuin muita.[21] Filippuksen evankeliumissa, joka on toinen Nag Hammadin gnostilaisista teksteistä, samaa on sanottu nimenomaan Maria Magdaleenasta.[22]

Tuntematon pappi tai opetuslapsi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brian J. Capper väittää, että rakastettu opetuslapsi oli näennäis-luostarimaisen, mystisen ja askeettisen juutalaisen aristokratian papillinen jäsen. Aristokratia sijoittui Jerusalemin arvostetulle lounaiskukkulalle, ja se toimi isäntänä Jeesuksen viimeisellä ehtoollisella kyseisessä paikassa,[23] viitaten tutkija D. E. H. Whiteley:in, joka päätteli, että Rakastettu opetuslapsi oli isäntänä viimeisellä ehtoollisella.[24] Capper ehdottaa, selittääkseen pitkälti erottavaa Rakastetun opetuslapsen nimitystä yhtenä, jota Jeesus rakasti, että "rakkauden" kieli liittyi erityisesti juutalaisten ryhmiin, jotka paljastivat virtuoosi-uskonnon omaperäisiä sosiaalisia ominaisuuksia askeettisissa yhteisöissä.[25] Brittiläinen tutkija Richard Bauckham[26] päätyy samanlaiseen johtopäätökseen, että rakastettu opetuslapsi, joka myös kirjoitti Johannekseen liitetyn evankeliumin, oli luultavasti (yllättävän laajan) korkeapapillisen perheklaanin kirjallisesti sivistynyt jäsen.

Gerd Theissen ja Annette Merz esittävät, että todistus voi olla peräisin vähemmän tunnetulta opetuslapselta, ehkä Jerusalemista.[27]

Jaakob, Jeesuksen veli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

James D. Tabor [28] väittää, että rakastettu opetuslapsi on Jaakob, Jeesuksen veli (Jeesuksen sukulainen, veli tai serkku, riippuen siitä, kuinka sana käännetään). Yksi useista todisteista, jonka Tabor tarjoaa, on kirjaimellinen tulkinta Johanneksen evankeliumin jakeesta 19:26, "Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: "Nainen, tämä on poikasi!"  Kuitenkin muualla evankeliumissa, Johanneksen evankeliumin jakeessa 21:7, rakastettu opetuslapsi viittaa ylösnousseen Jeesukseen "Herrana" pikemminkin kuin "veljenään".

Syitä salata nimen henkilöllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pieter Paul Rubens: Pyhä Johannes Patmoksella

Teoriat viittauksesta sisältävät yleensä yrityksen selittää, miksi tätä anonymisoivaa idiomia käytetään, mieluummin kuin mainitaan identiteetti.

Ehdotuksia tästä on lukuisia: Yksi yleinen ehdotus on, että kirjailija salasi nimensä johtuen yksinkertaisesti vaatimattomuudesta. Toinen on se, että salaaminen on palvellut poliittisia syitä tai turvallisuussyitä, jotka teki tarpeelliseksi vainon uhka tai hämmennys aikana, jolloin evankeliumi on julkaistu. Tekijä voi olla erittäin korkea-arvoinen henkilö Jerusalemissa, joka salasi yhteytensä kristinuskoon, tai nimettömänä pysyminen on ehkä ollut asianmukaista henkilölle, joka eli askeetin vetäytynyttä elämää, ja yksi monista nimeämättömistä opetuslapsista evankeliumissa voi olla joko rakastettu opetuslapsi itse tai muut hänen johdollaan, jotka heidän askeettisesta sitoutumisestaan johtuen ja nöyryyttään kätkivät henkilöllisyytensä tai sisällyttivät todistuksensa tekstiin heidän henkisen mestarinsa alaisuudessa.[29]

Martin L. Smith, St. John the Evangelist -seuran jäsen, kirjoittaa, että Johanneksen evankeliumin kirjoittaja voi olla tarkoituksella peitettynä rakastetun opetuslapsen identiteettiin, jotta evankeliumin lukijat voivat paremmin samaistua opetuslapsen suhteeseen Jeesuksen kanssa:

»Perhaps the disciple is never named, never individualized, so that we can more easily accept that he bears witness to an intimacy that is meant for each one of us. The closeness that he enjoyed is a sign of the closeness that is mine and yours because we are in Christ and Christ is in us.[30]»

Taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteessa rakastettu opetuslapsi on usein kuvattu parrattomana nuorukaisena, yleensä yhtenä kahdestatoista apostolista viimeisellä ehtoollisella tai Marian kanssa Golgatalla. Keskiajan taiteessa rakastettu opetuslapsi saatetaan kuvata pää Kristuksen sylissä. Monet taiteilijat ovat antaneet erilaisia tulkintoja Johanneksen evankeliumin jakeesta 13:25, jossa on opetuslapsi, jota Jeesus rakasti, "makuuasennossa Jeesuksen vieressä" (jae 23; kirjaimellisesti, "rinnallaan/rintaansa vasten/sylissään" en fi kolpo).[31]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Evankeliumi Johanneksen mukaan 13:23, Evankeliumi Johanneksen mukaan 19:26, Evankeliumi Johanneksen mukaan 20:2, Evankeliumi Johanneksen mukaan 21:7, Evankeliumi Johanneksen mukaan 21:20
  2. Evankeliumi Johanneksen mukaan 21:24
  3. Eusebius of Caesarea, Ecclesiastical History Book iii. Chapter xxiii.
  4. (1985) Understanding the Bible: a Reader's Introduction, 2nd, Palo Alto: Mayfield, 355. ISBN 978-0-87484-696-6. “Although ancient traditions attributed to the Apostle John the Fourth Gospel, the Book of Revelation, and the three Epistles of John, modern scholars believe that he wrote none of them.” 
  5. Kelly, Joseph F. (1 October 2012). History and Heresy: How Historical Forces Can Create Doctrinal Conflicts. Liturgical Press, 115. ISBN 978-0-8146-5999-1. 
  6. James D. G. Dunn and John William Rogerson, Eerdmans Commentary on the Bible, Wm. B. Eerdmans Publishing, 2003, p. 1210, ISBN 0-8028-3711-5.
  7. Brown, Raymond E. 1970. "The Gospel According to John (xiii-xxi)". New York: Doubleday & Co. Pages 922, 955.
  8. NPNF2-01. Eusebius Pamphilius: Church History, Life of Constantine, Oration in Praise of Constantine – Christian Classics Ethereal Library ccel.org.
  9. Evankeliumi Matteuksen mukaan 26:20 ja Evankeliumi Markuksen mukaan 14:17
  10. "'beloved disciple.'" Cross, F. L., ed. (2005) The Oxford Dictionary of the Christian Church; 3rd ed., revised by Elizabeth A. Livingstone. New York: Oxford University Press ISBN 0-19-280290-9.
  11. Merrill F. Unger, The New Unger's Bible Dictionary, Chicago: Moody, 1988; p. 701
  12. as Hahn, Scott (2003). The Gospel of John: Ignatius Catholic Study Bible, 13. ISBN 978-0-89870-820-2. 
  13. Morris, Leon (1995). The Gospel according to John, 12. ISBN 978-0-8028-2504-9. 
  14. Martti Nissinen, Kirsi Stjerna, Homoeroticism in the Biblical World: A Historical Perspective, 2007.
  15. Ed. Wayne Dynes, Encyclopaedia of Homosexuality, New York, 1990, pp. 125-126.
  16. Stej Tilborg, Imaginative Love, 247-248 and p.109, 1993, Netherlands; Ismo Dunderberg, The Beloved Disciple in conflict?: Revisiting the Gospels of Thomas and John, Oxford University Press, 2006, p.176
  17. M. J. Trow, Taliesin Trow, Who Killed Kit Marlowe?: A Contract to Murder in Elizabethan England, London, 2002, p125
  18. W.R.F. Browning, A Dictionary of the Bible, Oxford University Press, 1996, p. 207.
  19. Witherington III, Ben. OneBook Daily-Weekly, The Gospel of John Seedbed Publishing, 2015. ISBN 978-1-62824-203-4.
  20. Baltz, Frederick. The Mystery of the Beloved Disciple: New Evidence, Complete Answer. Infinity Publishing, 2011. ISBN 978-0-7414-6205-3.
  21. King, Karen L. Why All the Controversy? Mary in the Gospel of Mary. "Which Mary? The Marys of Early Christian Tradition" p. 74. F. Stanley Jones, ed. Brill, 2003
  22. See http://www.gnosis.org/naghamm/gop.html
  23. 'With the Oldest Monks...' Light from Essene History on the Career of the Beloved Disciple?, Journal of Theological Studies 49 (1998) pp. 1–55
  24. D.E.H. Whiteley, 'Was John written by a Sadducee?, Aufstieg und Niedergang der Römischen Welt II.25.3 (ed. H. Temporini and W. Haase, Berlin: De Gruyter, 1995), pp. 2481–2505, this quotation from p. 2494
  25. Brian J. Capper, ‘Jesus, Virtuoso Religion and Community of Goods.’ In Bruce Longenecker and Kelly Liebengood, eds., Engaging Economics: New Testament Scenarios and Early Christian Interpretation, Grand Rapids: Eerdmans, 2009, pp. 60–80.
  26. Bauckham, Richard. Jesus and the Eyewitnesses: The Gospels As Eyewitness Testimony. Grand Rapids: Eerdmans, 2008. ISBN 978-0-8028-3162-0.
  27. Theissen, Gerd and Annette Merz. The historical Jesus: a comprehensive guide. Fortress Press. 1998. translated from German (1996 edition). Chapter 2. Christian sources about Jesus.
  28. Tabor, James D. The Jesus Dynasty: The Hidden History of Jesus, His Royal Family, and the Birth of Christianity, Simon & Schuster (2006. ISBN 978-0-7432-8724-1.
  29. Brian J. Capper, Jesus, Virtuoso Religion and Community of Goods. In Bruce Longenecker and Kelly Liebengood, eds., Engaging Economics: New Testament Scenarios and Early Christian Interpretation, Grand Rapids: Eerdmans, 2009, pp. 60–80.
  30. Smith, Martin L., SSJE (1991). A Season for the Spirit, Tenth anniversary, Cambridge, Massachusetts. ISBN 1-56101-026-X. chapter=Lying Close to the Breast of Jesus: Cowley Publications, 190. 
  31. Rodney A. Whitacre,"Jesus Predicts His Betrayal." IVP New Testament Commentaries, Intervarsity Press, 1999. ISBN 978-0-8308-1800-6.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Baltz, Frederick W. The Mystery of the Beloved Disciple: New Evidence, Complete Answer. Infinity Publishing, 2010. ISBN 0-7414-6205-2.
  • Charlesworth, James H. The Beloved Disciple: Whose Witness Validates the Gospel of John?. Trinity Press, 1995. ISBN 1-56338-135-4.
  • Smith, Edward R. The Disciple Whom Jesus Loved: Unveiling the Author of John's Gospel. Steiner Books/Antroposophic Press, 2000. ISBN 0-88010-486-4.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Disciple whom Jesus loved