Ruusukko
Ruusukko (lat. rosarium) tarkoittaa sekä sen nimistä rukousta että rukousnauhaa, jonka avulla rukous voidaan rukoilla.[1] Ruusukkorukous on eräs pidetyimpiäselvennä rukouksia katolisessa kansanhurskaudessa. Erityisesti Neitsyt Marialle omistettuina kuukausina toukokuussa ja lokakuussa rukoilevat katoliset ruusukkorukousta säännöllisesti. Katolinen kirkko painottaa rukouksen olevan Neitsyt Maria -painotuksesta huolimatta sisimmältään kristologinen rukous.[1] Rukouksessa lausutaan Ave Maria -rukous yhteensä 53 kertaa, Isä meidän -rukous kuusi kertaa, uskontunnustus kerran ja Kunnia Isälle kuusi kertaa. Lisäksi voidaan lausua muita rukouksia.lähde?
Rukousnauha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rukousnauhoja on usean mallisia mutta kaikissa on risti ja vähintään kymmenen helmeä. Rukousnauha voi olla myös sormuksen muodossa, jolloin kymmentä helmeä voi kuvata kymmenen nystyrää. Perinteinen ruusukko kuitenkin muodostuu krusifiksista, 1+3+1 helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita erottaa isompi tai erillinen helmi.lähde?
Rukouksen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruusukkorukous on saavuttanut nykyisen muotonsa sydänkeskiajalla. Tuolloin usein lukutaidottomat munkit loivat tavan rukoilla 150 Ave Maria -rukousta eräänlaiseksi vastineeksi Raamatun Psalmien kirjan 150 psalmille, joita he eivät osanneet lukea. Perinteisesti psalmien lukeminen oli ollut osa luostarien hurskauselämää. Tavaksi tuli liittää Ave Marioihin raamatullisia tai kirkon perimätiedosta nousevia mietiskelyaiheita, jotka koskevat Jeesusta ja hänen äitiään Neitsyt Mariaa. Täten ruusukkorukous heijastaa sekä keskiajan syvää Maria-hurskautta että Jeesus-mystiikkaa.lähde?
Ruusukkorukous on saanut nimensä siitä, että jokaista luettua Ave Mariaa verrattiin ruusuun, jonka rukoilija ojentaa Pyhälle Neitsyelle. Useamman rukoillun Ave Marian sanat muodostavat siis eräänlaisen Marialle ojennetun ruusukimpun.lähde?
Ruusukkorukous on eräs pidetyimpiä rukouksia katolisessa kansanhurskaudessa. Erityisesti Neitsyt Marialle omistetut toukokuu ja lokakuu mielletään ruusukkorukoukselle otollisiksi kuukausiksi. Tällöin katolisilla alueilla on tapana rukoilla ruusukkoa yhteen ääneen joko kirkoissa tai julkisilla paikoilla, erityisesti ulkona olevien Marian patsaiden edessä. 7. lokakuuta on katolisessa pyhimyskalenterissa Ruusukon Pyhän Marian juhla. Tämä johtuu vuonna 1571 käydystä Lepanton taistelusta, jossa kristittyjen laivasto löi sitä runsaslukuisemman turkkilaisten laivaston. Paavi Gregorius XIII selitti tämän Neitsyt Marian asiaanpuuttumisella; kautta koko kristikunnan sääntökuntalaiset ja maallikot olivat lukeneet kristittyjen laivaston puolesta ruusukkorukouksia, jotka olivat hellyttäneet Marian. Tämä "rukoustaistelu" oli siis ratkaissut meritaistelun tuloksen. Paavi kehotti vuonna 1573 viettämään lokakuuta erityisenä ruusukkorukouksen kuukautena ja omisti 7. lokakuuta päiväksi, jolloin ruusukkoa tuli rukoilla kiitokseksi Lepanton voitosta ja samalla kristikunnan tulevaksi varjelemiseksi islamin vaaroilta. Kristittyjen armeijan voitettua Turkin joukot Peterwardeinissa 5. elokuuta 1716 paavi Klemens XI julisti Ruusukon Neitsyt Marian juhlan yleiskirkolliseksi juhlaksi. Suomen katolilaisten keskuudessa juhlaa kuitenkin vietetään vasta 8. lokakuuta.lähde?
Ruusukon rukoileminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lukuisat kontemplatiivisten säätökuntalaisten jäsenet, sairaat ja vanhukset, joilla on käytössään paljon aikaa rukoiluun, rukoilevat päivittäin koko ruusukon eli kaikki salaisuudet päivittäin. Monet katolilaiset rukoilevat kuitenkin päivittäin vain yhdet salaisuudet tietyn viikkojärjestyksen mukaan.[2] Tottuneelta ruusukkorukouksen rukoilijalta kuluu tähän 10–20 minuuttia.[3][4] Muun muassa Louis de Montfort klassikkoteoksessaan Ruusukon salaisuus tähdentää kuitenkin, että ruusukkoa on rukoiltava kiirehtimättä ja hartaasti. Paavi Johannes Paavali II kiertokirjeessään Rosarium Virginis Mariae tähdentää ruusukkoa nimenomaan kontemplatiivisena rukouksena. Katolisen kirkon katekismus sanoo kohdassa 2111:
»Se joka katsoo rukousten ja sakramentaalisten merkkien tehoavan silloinkin, kun ne toimitetaan ulkonaisesti ilman niiden edellyttämää sisäistä asennetta, on langennut taikauskoon.[5]»
Ruusukkoa voidaan rukoilla joko yksin tai ryhmässä. Rukous voidaan rukoilla joko ääneen tai hiljaisesti. Perinteisesti ruusukkorukous on ollut myös perheiden yhdessä rukoilema rukous. Äiti Teresankin käyttämä sananlasku "perhe, joka rukoilee yhdessä, pysyy yhdessä", kertookin jotain rukouksen voimasta. Ruusukkoa osaavat pienetkin rukoilla suhteellisen helposti.lähde?
Ruusukkorukous aloitetaan lausumalla sanat "Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen". Tämän jälkeen rukoilija ottaa käteensä krusifiksin ja lausuu Apostolisen uskontunnustuksen, jonka jälkeen hän siirtyy ensimmäiseen isoon tai erilliseen helmeen ja lausuu Isä meidän -rukouksen. Seuraavien kolmen pienemmän helmen kohdalla hän lausuu kolme Ave Mariaa ja pyytää samalla Jeesusta vahvistamaan hänen uskoaan, lisäämään hänen toivoaan ja sytyttämään häneen palavan rakkauden. Tämän jälkeen hän lausuu päätökseksi sanat "Kunnia olkoon Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle. Niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen".lähde?
Tämän jälkeen rukoilija siirtyy rukoilemaan ensimmäistä kymmenikköä. Tämä alkaa aina ison helmen kohdalla luettavalla Isä meidän -rukouksella, jonka perään luetaan kymmenen pienemmän helmen kohdalla kymmenen Ave Mariaa ja lopuksi Kunnia Isälle. Ruusukkoon kuuluu siis viisikymmentä Ave Mariaa ja viisi Isä meidän -rukousta, lisäksi johdannossa on Isä meidän ja kolme Ave Mariaa.lähde?
Isä meidän rukouksen jälkeen voidaan liittää niin kutsuttu Fatiman rukous: "Herra Jeesus, anna meille anteeksi velkamme ja pelasta meidät helvetin tulesta. Johdata taivaaseen kaikki sielut, erityisesti ne, jotka eniten tarvitsevat armeliaisuuttasi." Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.lähde?
Jokaiseen kymmenikköön liittyy muisteltavana jokin Jeesuksen elämään liittyvä "salaisuus". Yhden ruusukkorukouksen aikana mietiskellään siis viittä salaisuutta. Saksankielisellä kielialueella on tapana liittää muisteltava salaisuus jokaiseen Ave Maria -rukoukseen sanojen "kohtusi hedelmä Jeesus" jälkeen (siis esimerkiksi "Jeesus, jonka syntymän enkeli Gabriel ilmoitti Marialle"). Muualla salaisuus mainitaan vain alussa luetun Isä meidän -rukouksen jälkeen tai se jätetään kokonaan mainitsematta.lähde?
Vanhastaan ruusukkorukoukseen on liittynyt kolme viiden salaisuuden ryhmää. Iloiset salaisuudet (Kristuksen lapsuus) ovat 1) enkeli Gabriel ilmoittaa Jeesuksen syntymästä Marialle, 2) Maria vierailee Elisabetin luona, 3) Jeesus syntyy Beetlehemissä, 4) Jeesus tuodaan temppeliin ja 5) Jeesus löytyy kaksitoistavuotiaana temppelistä.
Murheelliset salaisuudet (Kristuksen kärsimys) ovat 1) Jeesus hikoilee verta Getsemanessa, 2) Jeesusta ruoskitaan, 3) Jeesus kruunataan orjantappuroilla, 4) Jeesus kantaa ristiään ja 5) Jeesus kuolee ristillä.
Kunniakkaat salaisuudet (Kristuksen kunnia) ovat 1) Jeesus nousee kuolleista, 2) Jeesus astuu taivaaseen, 3) Jeesus lähettää Pyhän Hengen, 4) Neitsyt Maria otetaan taivaaseen ja 5) Neitsyt Maria kruunataan taivaan kuningattareksi.
Kahta viimeistä kunniakasta salaisuutta lukuun ottamatta kyse on siis Uuden testamentin kertomista Jeesuksen elämänvaiheista. Kaksi viimeistäkin salaisuutta ovat katolisen teologian mukaan Kristus-keskeisiä, koska juuri Kristus otti äitinsä taivaaseen ja kruunasi hänet taivaan kuningattareksi. Ajatus Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta on keskeinen katolisen kirkon mariologiassa, ja se julistettiin dogmiksi 15. elokuuta 1950. Sen sijaan ajatus Marian kruunaamisesta taivaan kuningattareksi ei ole osa katolista mariologiaa; sillä on kuitenkin tärkeä osa katolisessa kansanhurskaudessa.lähde?
Ruusukon salaisuuksia voi mietiskellä vapaasti, mutta vanha kirkollinen perinne on omistanut iloiset salaisuudet erityisesti maanantaiksi ja torstaiksi, murheelliset salaisuudet tiistaiksi ja perjantaiksi sekä kunniakkaat salaisuudet keskiviikoksi ja lauantaiksi. Sunnuntaisin on vanhastaan mietiskelty kunniakkaita salaisuuksia, mutta adventin ja joulunajan sunnuntaisin iloisia salaisuuksia ja paastonajan sunnuntaisin murheellisia salaisuuksia.lähde?
Lokakuussa 2002 paavi Johannes Paavali II lisäsi 24. paaviusvuotensa kunniaksi julkaisemassaan kiertokirjeessä Rosarium Virginis Mariae neljännen viiden salaisuuden ryhmän, valoisat salaisuudet. Nämä ovat 1) Kristus kastetaan Jordanissa, 2) Kristus ilmoittaa itsensä Kaanaan häissä, 3) Kristus julistaa Jumalan valtakuntaa, 4) Kristus kirkastuu vuorella ja 5) Kristus asettaa ehtoollisen. Valoisat salaisuudet liittyvät siis Jeesuksen julkisen toiminnan aikaan, joka aiemmissa ruusukkorukouksia on jäänyt vähälle huomiolle. Valoisia salaisuuksia on kehotettu rukoilemaan erityisesti torstaisin. Samalla lauantaille siirtyivät iloiset salaisuudet.lähde?
Myös muita muisteltavia salaisuuksia on esitetty. Ruusukkorukouksen voi myös rukoilla vapaasti, omien tarpeiden ja hengellisen tilan mukaan. Suositeltavaa on myös liittää ruusukkorukoukseen jokin esirukousaihe. Täten ruusukkorukous yhdistää yksittäisen rukoilijan muuhun kirkkoon ja koko maailmaan.lähde?
Ruusukkorukous päätetään usein Salve Regina -hymniin tai johonkin muuhun Maria-hymniin. Ruusukon voi päättää myös Neitsyt Marialle suunnattu Loreton litania.
Muita ruusukkoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Niin sanottu Lähetysruusukko rukoillaan lähetystyön puolesta. Rukousnauha on muuten tavallinen, mutta ruusukon kullakin osalla, dekadilla, on oma värinsä. Jokainen väri edustaa yhtä maanosaa. Vihreä väri merkitsee Afrikkaa, punainen Amerikkaa, valkoinen Eurooppaa, sininen Oseanian saaristoa ja keltainen Aasiaa. Myös ruusukon salaisuudet poikkeavat tavallisesta.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katolisen tiedotuskeskuksen sivu ruusukosta
- Ruusukon rukoiluohje Pyhän Henrikin seurakunnan sivuilla
- Kuukausi Marian kanssa kirjoitus Catholic Voices Suomi blogissa
- Johannes Paavali II:n apostolinen kirje Rosarium Virginis Mariae
