Ave Maria

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo rukouksesta, samannimisestä musiikkialbumista katso Ave Maria (Piirpauken albumi).
Marian ilmestys. Fra Angelicon alttarimaalaus 1430-luvulta.

Ave Maria (lat. Iloitse, Maria) (myös "Enkelin tervehdys" ja "Terve Maria") on perinteinen katolinen rukous, tarkemmin ottaen esirukous(pyyntö), jonka alkuosa muodostuu enkelin tervehdyksestä Neitsyt Marialle[1] ja Elisabetin huudahduksesta heidän kohdatessaan.[2]

Rukous koostuu kahdesta osasta (”Terve Maria...” ja ”Pyhä Maria). Ensimmäinen osa on täysin raamatullinen ja kuuluu universaaliin kristinuskoon, niin protestanteille, ortodokseille kuin katolisillekin. Ortodoksit rukoilevat rukouksen ensimmäistä osaa mutta heillä on siitä oma versio ja ortodokseille on tätä rukousta suositumpia mariaanisia rukouksia. [3] Martti Luther suositteli ensimmäisen osan, eli Marian tervehtimisen rukoilua merkkinä Marian kunnioituksesta ja omistautumisesta taivaan kuningattarelle. [4][5]

Raamatussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ave Maria-hymni perustuu Luukkaan evankeliumin alussa (1:28) kuvattuun Marian ja enkeli Gabrielin kohtaamiseen sekä enkeli Gabrielin sanoihin Marialle: Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi![6] sekä Johannes Kastajan äidin Elisabetin sanoja Marialle: Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! (Luuk. 1:42)[7]

Luuk. 1:28 kreikankielinen alkuteksti (Nestle-Aland, 28. editio) Luuk. 1:28 (Vulgata) Luuk. 1:28 (1992 käännös)
"Χαῖρε, κεχαριτωμένη, ὁ Κύριος μετὰ σοῦ."

"Dixit have gratia plena Dominus tecum benedicta tu in mulieribus"

"Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!"

Luuk. 1:42 kreikankielinen alkuteksti (Nestle-Aland, 28. editio) Luuk. 1:28 (Vulgata) Luuk. 1:42 (1992 käännös)
"Εὐλογημένη σὺ ἐν γυναιξὶν καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου."

"Benedicta tu inter mulieres et benedictus fructus ventris tui"

"Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä!"

Katolisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rukouksen toinen osa ei ole Raamattuun pohjautuva vaan perustuu katoliseen perinteesen vaikkakin se otettiin virallisesti käyttöön vasta Trenton kirkolliskokouksen jälkeen.[8]

Katolilaiset kutsuvat Ave Maria-rukousta Enkelin tervehdykseksi tai Terve Maria-rukoukseksi[9]. Rukous on tärkeä katolisessa perinteessä ja katolisen kristinuskon harjoittamisessa. Enkelin tervehdys on erityisen tärkeä ruusukko-rukouksessa, jossa sitä rukoillaan muiden rukousten kanssa useaan kertaan. Se on myös osa Angelus-rukousta, joka rukoillaan päivittäin puolilta päivin.

Katolinen kirkko painottaa, että tässä rukouksessa kirkko rukoilee Marian kanssa ja ylistää hänen kanssaan niitä tekoja, joita Jumala on hänen kauttaan ja hänelle tehnyt ja siitä syystä pyytää Mariaa erirukoilemaan uskovien puolesta. [10]

Rukousteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi: (yleisesti)

Terve Maria, armoitettu, Herra sinun kanssasi.
Siunattu sinä naisten joukossa ja siunattu kohtusi hedelmä Jeesus.

(vain katolisilla)

Pyhä Maria, Jumalan äiti, rukoile meidän syntisten puolesta
nyt ja kuolemamme hetkellä. Aamen.

Latinan kielellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinaksi: (yleisesti)

Ave Maria, gratia plena
Dominus tecum;
Benedicta tu in mulieribus,
et benedictus fructus ventris tui, Jesus.

(katolinen.)

Teksti luettuna latinaksi
Sancta Maria, Mater Dei
ora pro nobis peccatoribus,
nunc et in hora mortis nostrae.
Amen.

Ortodoksinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksinen versio:

Iloitse, Jumalan Äiti, Neitsyt, armoitettu Maria, Herra on Sinun kanssasi.
Siunattu olet Sinä naisten joukossa ja siunattu on Sinun kohtusi hedelmä,
sillä Sinä olet synnyttänyt sielujemme Pelastajan.

Ortodoksinen versio koineekreikaksi:

Θεοτόκε Παρθένε, Χαῖρε κεχαριτωμένη Μαρία, ὁ Κύριος μετὰ σοῦ,
εὐλογημένη, σὺ ἐν γυναιξί, καὶ εὐλογημένος ὁ καρπὸς τῆς κοιλίας σου,
ὅτι Σωτῆρα ἔτεκες τῶν ψυχῶν ἡμῶν.

Ortodoksinen versio kirkkoslaaviksi:

Бцⷣе дв҃о, ра́дꙋйсѧ, бл҃года́тнаѧ мр҃і́е, гдⷭ҇ь съ тобо́ю:
бл҃гослове́на ты̀ въ жена́хъ, и҆ бл҃гослове́нъ пло́дъ чре́ва твоегѡ̀,
ꙗ҆́кѡ сп҃са родила̀ є҆сѝ дꙋ́шъ на́шихъ.

Sovellukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rukous on sävelletty monesti lauluksi. Franz Schubertin Ave Maria lienee yksi maailman rakastetuimmista sävellyksistä. Myös Verdin, Bieblin, de Victorian ja Gounod’n sävelsivät rukouksesta omat versiot, jotka yleensä esitetään latinaksi. Schubertin Ave Maria esitetään usein myös saksaksi.

Ortodoksinen versio lauletaan jokaisen vigiliapalveluksen aikana, kun ehtoopalvelus päättyy ja aamupalvelus alkaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Luuk. 1:28
  2. Luuk. 1:42
  3. http://www.ortodoksi.net/index.php/Jumalansynnytt%C3%A4j%C3%A4
  4. Martti Lutherin Magnificat (suomeksi Marian ylistyslaulu, SLEY-kirjat 1986) s. 70
  5. Luther's Works, 10 II, 407–409
  6. Luuk. 1:26–38
  7. Luuk. 1:42
  8. http://mariatta.omasivu.fi/maria-kirja/
  9. http://katolinen.fi/?page_id=273
  10. Katolisen kirkon katekismus #2682

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]