Salve Regina

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Salve Regina gregoriaanisena lauluna.

Salve Regina (lat. "Terve, Kuningatar") on katolisessa kirkossa käytössä oleva Neitsyt Marialle omistettu kirkollinen hymni. Hymniä käytetään erityisesti liturgisen päivän päättävässä yön hetkipalveluksessa eli kompletoriossa sen päättävänä lauluna "kirkkovuoden tavallisena aikana" eli loppiaisen jälkeisen sunnuntain ja tuhkakeskiviikon välisenä aikana ja helluntaisunnuntain ja 1. adventtisunnuntain välisenä aikana. Kompletoriota vietetään luostareissa ja hengellisissä yhteisöissä, ja katoliset papit on velvoitettu viettämään sitä päivittäin.

Salve Regina -hymni voidaan laulaa myös ruusukko-rukouksen päätteeksi. Se rukoillaan usein myös tridentiinisen messua seuraavien rukousten yhteydessä.

Perimätiedon mukaan hymnin on sanoittanut Reichenaun benediktiiniluostarin apotti Hermann von Reichenau vuonna 1054. Joskus mainitaan myös pyhä Bernhard tai pyhä Anselm luccalainen.

Laulun latinankielinen teksti kuuluu:

Salve, Regina, mater misericordiae,
vita, dulcedo, et spes nostra, salve.
Ad te clamamus, exsules filii Hevae;
ad te suspiramus, gementes et flentes in hac lacrimarum valle.
Eia ergo, advocata nostra, illos tuos misericordes oculos ad nos converte.
Et Iesum, benedictum fructum ventris tui, nobis post hoc exsilium ostende.
O clemens, o pia, o dulcis Virgo Maria.

Epävirallinen suomennos:

Terve, Kuningatar, laupeuden äiti,
elämämme, ihanuutemme ja toivomme, terve.
Sinua me avuksi huudamme, Eevan maanpaossa elävät lapset,
sinun puoleesi käännymme vaikeroiden ja itkien tässä kyynelten laaksossa.
Eijaa, puolustajamme, käännä laupiaat silmäsi meihin.
näytä meille Jeesus, kohtusi siunattu hedelmä, tämän maanpakolaisuuden ajan jälkeen.
Oi lempeä, oi hurskas, oi ihana Neitsyt Maria.

Salve Regina-hymnin pohjalta on myös virsi. Sen on kirjoittanut Johann Georg Seidenbusch 1687. Sen on kääntänyt ruotsiksi Bo Setterlind, ja hänen tekstinsä pohjalta Anna-Mari Kaskinen on tehnyt suomennoksen. Se on Ruotsin kirkon virsikirjassa virsi 480 ja Suomen ev. -lut. kirkon virsikirjassa virsi 937. (Ole tervehditty täällä). [1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Samuli Koivuranta ja Jenni Urponen: Laulun matka virreksi, s. 120. Kirjapaja, 2018.