Ruotsin kirkon virsikirja (1986)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Den svenska psalmboken 1986)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Den svenska psalmboken.

Ruotsin kirkon ruotsinkielinen virsikirja, Den svenska psalmboken, on vuodelta 1986.

Kirjan historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen Ruotsissa ilmestynyt ja säilynyt virsikokoelma oli Swenske songer eller Wisor vuodelta 1536. Siinä oli 47 laulua. 1500-luvulla ilmestyi useita laulukokoelmia ja nimitys Den svenska psalmboken esiintyy ensimmäistä kertaa 1543. Ensimmäinen puolivirallinen ruotsinkielinen virsikirja Ruotsissa oli ns. Uppsalan virsikirja (Uppsalapsalmboken) vuodelta 1645.[1] Sen jälkeen Ruotsissa on julkaistu neljä virallista virsikirjaa:

Vuoden 1695 virsikirja, jossa oli 413 virttä. Kirja tunnetaan nimellä karoliininen virsikirja (Den karolinska psalmboken). Kirjan virsirunoilijoista voidaan mainita Jesper Svedberg, Jacob Arrhenius ja Haqvin Spegel.[1] Se oli esikuvana 1701 ilmestyneelle suomenkieliselle virsikirjalle, joka oli käytössä Suomessa 1880-luvulle saakka (ns. Vanha virsikirja).[2]

Vuoden 1819 virsikirja, jossa oli 500 virttä. Siihen liitettiin 1921 lisäys Nya psalmer, jolloin virsiä oli 673. Kirja tunnetaan Wallinin virsikirjana (Den wallinska psalmboken) kirjan tekemistä johtaneen arkkipiispa Johan Olof Wallinin mukaan. Wallinin ohella keskeisiä virsirunoilijoita oli Frans Mikael Franzén.[3] Vuoden 1921 lisäykseen tuli mukaan kansainvälistä virsiaineistoa sekä 1800-luvun loppupuolen ruotsalaisten virsirunoilijoiden kuten Lina Sandell-Bergin virsiä.[4]

Vuoden 1937 virsikirja, jossa oli 612 virttä. Virsikirjan keskeisiä ruotsalaisia virsirunoilijoita olivat muiden muassa Natalael Beskow, J. A. Eklund, Edvard Evers ja Paul Nilsson. Vuonna 1969 Ruotsin kirkon kirkolliskokous asetti virsikomitean valmistelemaan lisäystä vuoden 1937 virsikirjaan. Komitea julkaisi kolme lisävihkoa: 71 psalmer och visor 1971 (71 virttä), Psalmer och visor 76 (137 virttä) sekä Psalmer och visor 82 (155 virttä). Myöhemmin virsikomitean tehtävä laajeni vuoden 1937 virsikirjan uudistamiseen.

Komitean työn tuloksena valmistui vuoden 1986 virsikirja. Siinä on 700 virttä. Virsikirjatyön keskeinen hahmo oli Anders Frostenson. Vuoden 1969 virsikomitean perustaminen tapahtui hänen aloitteestaan. Muita keskeisiä henkilöitä virsikirjan valmistumisessa olivat muiden muassa runoilija ja kirjailija Britt G. Hallqvist, professori, piispa Jan Arvid Hellström (1941–1994) sekä runoilijat Eva Norberg ja Margareta Melin. Virsien säveltäjistä voidaan mainita Sven-Erik Bäck, Roland Forsberg ja Lars Åke Lundberg.[5]

Vuoden 1986 virsikirjan osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ekumeeninen osa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Den svenska psalmboken jakautuu kahteen osaan.

Ensimmäinen osa, virret 1–325 on ekumeeninen osa, jota kirjan valmistumisen jälkeen 1986 käytti 16 kirkkoa ja uskonnollista yhdyskuntaa. Virret valittiin vuonna 1984 vuoden 1989 virsikomitean ja vuonna 1979 muodostetun työryhmän (Sampsalm) yhteistyönä. Tähän yhteistyöhön osallistui Ruotsin kirkon ohella Adventtikirkko (Adventistsamfundet), Evankelinen isänmaansäätiö (Evangeliska Fosterlandsstiftelsen, EFS), Fribaptistsamfundet, Pelastusarmeija (Frälsningsarmén), Helgelseförbundet, Katolinen kirkko Ruotsissa, Vapaa katolinen kirkko (Liberala katolska kyrkan), Metodistikirkko (Metodistkyrkan), Helluntailiike (Pingströrelsen), Ruotsin Allianssilähetys (Svenska Alliansmissionen), Ruotsin Pelastusarmeija (Svenska Frälsningsarmén), Ruotsin Baptistiyhdyskunta (Svenska Baptistsamfundet), Ruotsin lähetysliitto (Svenska Missionsförbundet) ja Örebromissionen.[6]

Yhteiset virret ovat ennen muuta ”perusvirsiä”, kuten kirkkovuosivirsiä, ehtoollisvirret, aamu-ja iltavirret. Lisäksi mukana on uudempaa ekumeenista aineistoa ja vapaitten suuntien aineistoa sekä anglosaksista ja anglikaanista aineistoa.

Evankelinen isänmaansäätiö päätti käyttää Ruotsin kirkon koko virsikirjaa (virret 1–700) ja liittää niiden jatkoksi oman lisäosan, jossa oli 100 virttä. Muut kirjat, joissa ekumeeninen osa on tai on ollut osana, ovat:

Cecilia (Katolinen kirkko Ruotsissa ja Vapaa katolinen kirkko)

Frälsningsarméns sångbok (Pelastusarmeija)

Psalmer och Sånger (Adventtikirkko, Evankelinen vapaakirkko, Metodistikirkko Ruotsissa, Svenska Alliansmissionen, Ruotsin Baptistiyhdyskunta, Ruotsin Pelastusarmeija ja Ruotsin lähetyskirkko. Näistä ovat Baptistiyhdyskunta, Ruotsin Pelastusarmeija, Metodistikirkko ja Ruotsin lähetyskirkko yhdistyneet uudeksi Ekumeniakirkoksi vuonna 2011[7])

Segertoner (Helluntailiike)[8]

Kirkkojen omat osat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteisten virsien jatkoksi useimmat kirkot valmistelivat oman osan, joista käytetään usein nimitystä ”samfundsdelen”. Ruotsin kirkon osassa ovat virret 326–700. Siellä ovat ”luterilaiset perusvirret”, kuten kastevirret, uudempia 1900-luvun ja oman aikamme virsiä ja ”viisuja”. Perinteisten virsien lisäksi tässä osassa on kertosäkeisiä psalmivirsiä ja hymnejä, raamattuhymnejä ja kaanoneita sekä messusävelmistön keskeiset osat.

Vuoden 1986 virsikirja on siten tyyliltään moniulotteisempi kuin vuoden 1937 virsikirja. Siinä ovat edustettuina perinteisten virsien ohella suurten herätysten aikaiset laulut ja uusi, kansainvälinen hengellinen musiikki.[9]

Osastojako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virsikirjan osastojako ja virret 1–700 ovat samat kuin suomenkielisessä Ruotsin kirkon virsikirjassa.

  • Ylistys ja kiitos, virret 1–17, 326–334
  • Isä, Poika ja Henki, 18–34, 335–368
  • Kirkko ja armonvälineet, 55–102, 369–420
  • Kirkkovuosi, 103–174, 421–490
  • Vuorokauden- ja vuodenajat, 175–204, 491–518
  • Uskonelämä, 205–284, 519–586
  • Elämä Jumalan maailmassa, 285–296, 587–614
  • Tulevaisuus ja toivo 297–325, 615–641
  • Virsiä muilla pohjoismaisilla kielillä, 642–647
  • Psalmivirsiä ja hymnejä, 652–681
  • Raamattuhymnejä ja kaanoneita, 682–694
  • Liturgisia lauluja (Messusävelmistö) 695–700 (Vuoden 1986 Kirkkokäsikirjan mukaiset sävelmät)

Ruotsin kirkon virsikirjassa on virsien ohella normaalisti myös Ruotsin kirkon evankeliumikirja, otteita Kirkkokäsikirjasta, Rukouskirja ja otteita Katekismuksesta.

Virsikirjan lisäykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sen jälkeen kun Den svenska psalmboken valmistui vuonna 1986, on Ruotsissa ilmestynyt kolme virsikokoelmaa täydentämään virsikirjaa, mutta niillä ei ole virallista, Ruotsin kirkon hyväksymää asemaa. Näitä kokoelmia ovat

- Psalmer i 90-talet vuodelta 1994. Kokoelmassa on 123 virttä ja laulua, jotka ovat pääosin 1900-luvun loppupuolelta. Kirjassa on sama osastojako kuin virsikirjassa. Kokoelman valmisteli työryhmä, jonka Ruotsin kirkon seurakuntatyön toimikunta (Svenska kyrkans församlingsnämnd) oli asettanut. Kokoelman virsien kirjoittajista tai kääntäjistä voidaan mainita muiden muassa Jan Arvid Hellström (13 virttä), Jonas Jonson (15 virttä), Tore Littmark, Per Harling (7 virttä, 8 sävelmää) Ylva Eggehorn (7 virttä), Britt G. Hallqvist (8 virttä) ja Svein Ellingsen (6 virttä), sekä säveltäjistä muun muassa Sven-Erik Bäck (10 sävelmää), Egil Hovland (6 sävelmää) ja Fredrik Sixten (5 sävelmää)[10]

- Psalmer i 2000-talet -kirja on vuodelta 2006. Kirjassa on 116 virttä sekä 50 virttä Psalmer i 90-talet -kokoelmasta. Virret kokoelmassa ovat pääosin uusia, tätä kokoelmaa varten kirjoitettuja sekä käännösvirsiä eri puolilta maailmaa. Joukossa on virsiä, joita ei ole alkuaan tarkoitettu virsiksi. Keskeisiä virsirunoilijoita kokoelmassa ovat muiden muassa Ylva Eggehorn (19 virttä), Anders Frostenson (6 virttä), Fred Kaan 10 (virttä), Per Harling (11 virttä, 6 sävelmää) ja Jonas Jonsson (21 virttä). Virsien kirjoittajista, jotka eivät ole perinteisiä hengellisen musiikin tekijöitä, voidaan mainita Cornelis Vreeswijk, Py Bäckman ja Benny Andersson. Säveltäjistä voidaan mainita John Bell (4 sävelmää), Fredrik Sixten (5 sävelmää) ja Britta Snickars (6 sävelmää).[11] Kirjassa virret on järjestelty eri osastoihin kuin virallisessa virsikirjassa. Kirjan valmisteli Verbum-kustantamon ja Ruotsin kirkon yhteinen työryhmä. Kirjan viimeistely tapahtui yhteistyössä Ruotsin piispainkokouksen kanssa.[12]

- Den svenska psalmboken med tillägg. Verbum-kustantamon julkaisema lisäys on vuodelta 2003 ja siitä käytetään usein nimitystä ”Verbums (psalmboks) tillägg". Siinä on 99 virttä ja laulua. Laulujen valikoima ulottuu 1800-luvun suurten herätysten aikojen lauluista 2000-luvun ylistyslauluihin. Kokoelman hyväksyi Evankelisen isänmaansäätiön hallitus. Siten se korvasi aikaisemman ”EFS-lisäosan”. Ruotsin kirkon musiikkineuvosto oli osallinen lisäyksen valmisteluihin, mutta se ei ole Kirkolliskokouksen käsittelemä tai hyväksymä kirja[13], ja siten sen soveltuvuus Ruotsin kirkon virsikirjan ”puolivirallisena” lisäyksenä on kyseenalaistettu. Sitä käytetään laajasti Ruotsin kirkon seurakunnissa.[14]

Virsikirja muilla kielillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kirkko on julkaissut virsikirjoja tai virsikokoelmia muutamilla Ruotsin virallisilla vähemmistökielillä.

Ruotsin kirkon suomenkielinen virsikirja

Suomi

Vuoden 1986 virsikirja on julkaistu suomeksi kokonaan 2003. Sen nimi on Ruotsin kirkon virsikirja, ja se on kirkolliskokouksen hyväksymä kirja.

Luulajansaame

Luulajansaamenkielinen virsikirja Julevsáme Sálmmagirjje[15] ilmestyi 2005 ja siinä on 231 virttä. Ruotsin kirkon virallisen virsikirjan virsien ohella siinä on norjalaisia ja saamelaisia virsiä. Kirja on Ruotsin kirkon kirkolliskokouksen vuonna 2004 hyväksymä. Kirja on valmisteltu yhdessä Norjan kirkon kanssa, ja sitä käytetään myös Norjassa.[5] [16]

Pohjoissaamenkielinen virsikirjaehdotus

Pohjoissaame

Ruotsin pohjoissaamenkielisen uuden virsikirjan valmistelu alkoi 2011 ja työryhmän laatima ehdotus, Sálbmagirji Ruoŧa Sápmái, valmistui 2015. Siinä oli 318 virttä, joista 14 luulajansaamenkielisestä virsikirjasta. Ruotsin kirkon virsikirjanselvennä virsien ohella siinä oli virsiä Psalmer i 2000-talet -kirjasta, Suomesta ja Norjasta sekä kirjaa varten pohjoissaameksi kirjoitettuja virsiä.[17] Kirja valmistui lopullisesti vuonna 2021 ja sen nimeksi tuli Sámi sálbmagirji. Siinä on 346 virttä ja laulua. Kirjassa on myös Ruotsin kirkon evankeliumikirja ja rukouskirja.[18]

Virsiä meänkielelä

Meänkieli

Vuonna 2018 ilmestyi meänkielinen kokoelma Virsiä meänkielelä – Psalmer på meänkieli. Siinä on 124 virttä Ruotsin kirkon virsikirjasta sekä neljä muuta laulua. Kirjan valmisteli Luulajan hiippakunnan asettama työryhmä.[19] Marraskuussa 2019 Ruotsin kirkon kirkolliskokous hyväksyi kirjan.[20]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Oscar Löfgren Psalm och sånglexikon. Andra uppl. 7:e tusendet. Gummerssons bokförlag Stockholm1964
  • Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1 Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6
  • Psalmer i 90-talet Verbum förlag Ab, Stockholm 1994 ISBN 91-526-2183-9
  • Psalmer i 2000-talet Verbum Förlag AB, Stockholm 2006 ISBN 91-526-2857-4
  • Virsiä meänkielelä Psalmer på meänkieli 2018
  • Den svenska psalmboken Historik Principer, motiveringar volym 2 Slutbetänkande av 1969 ärs psalmkommittè SOU 1985: 17 Stockholm 1985

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: ”Den svenska psalmboken genom seklerna”, Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6, s. 23-24. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  2. ↑ Reijo Pajamo: Hymnologian peruskurssi, s. 76. Sibelius-Akatemia. ISBN 952-9658-01-X, 1991.
  3. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 27. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  4. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 29. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  5. ↑ a b Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 34. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  6. ↑ ”Förord”, Den svenska psalmboken. Verbum förlag AB Stockholm, 1986. (ruotsiksi)
  7. ↑ Om Equmeniakyrkan equmeniakyrkan.se. 26. 02. 1019. Viitattu 3.12.2020. (ruotsiksi)
  8. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 34. Wessmans musikförlag AB Visby 2014 ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  9. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken. Band 1, s. 35. Wessmans musikförlag AB Visby ISBN 978-91-8771-034-6, 2014. (ruotsiksi)
  10. ↑ Psalmer i 90-talet, s. 173-176. Verbum förlag Ab, Stockholm ISBN 91-526-2183-9, 1994. (ruotsiksi)
  11. ↑ ”Författare, översättare, tonsättare och kompositörer”, Psalmer i 2000-taler. Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4, 2006. (ruotsiksi)
  12. ↑ Psalmer i 2000-taler. Verbum Förlag AB, Stockholm ISBN 91-526-2857-4, 2006. (ruotsiksi)
  13. ↑ Den svenska psalmboken med tillägg. Verbum, 2002. ISBN 91-526-5500-8. (ruotsiksi)
  14. ↑ Per Olof Nisser, Inger Selander, Hans Bernskiöld: ”Inledning”, Psalmernas väg. Kommentaren till text och musik i Den svenska psalmboken Band 4 Psalmerna 701-800 Psalmer i 2000-talet 801-966, s. 13. Wessmans musikförlag AB Visby, 2019. ISBN 978-91-877-877-8. (ruotsiksi)
  15. ↑ Julevsáme Sálmmagirjje. Verbum förlag AB ISBN: 9152630609, 2005..
  16. ↑ Julevsáme Sálmmagirjje, psalmbok på lulesamiska km.svenskakyrkan.se. 2004. Viitattu 25. 02. 2019.
  17. ↑ Sálbmagirji Ruoŧa Sápmái Psalmbok för svenska Sápmi. Verbum förlag AB, Stockholm, 2015.
  18. ↑ Premiär för nordsamiska psalmboken! Luleå stift, Svenska kyrkan. Viitattu 16. 2. 2021. (ruotsiksi)
  19. ↑ Virsiä meänkielelä Psalmer på meänkieli, s. 11. Svenska kyrkan, Uppsala, 2018. (ruotsiksi)
  20. ↑ Kyrkans tidning kyrkanstidning.se. Viitattu 20.11.2019. (ruotsiksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ruotsin_kirkon_virsikirja_(1986)&oldid=21685828”