Isä meidän

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee rukousta. Veikko Aaltonen on ohjannut samannimisen elokuvan.
Vuorisaarna
Ääninäyte


ʾAḇôn daḇašmayyā

Isä Meidän-rukous (syyr. ܐܒܘܢ ܕܒܫܡܝܐ, ʾAḇōn daḇašmayyā) laulettuna itä-arameaksi.

Äänitiedostojen kuunteluohjeet

Isä meidän eli Herran rukous[1] on kristinuskon tunnetuin rukous. Rukous esiintyy Uudessa testamentissa kahteen kertaan. Matteuksen evankeliumissa rukous on osana Jeesuksen vuorisaarnaa[2]. Luukkaan evankeliumin mukaan Jeesus opetti sen hänen opetuslastensa kysyttyä, kuinka heidän tulisi rukoilla.[3]. Rukous on sittemmin ollut keskeinen rukous kristittyjen jumalanpalveluksissa ja yksityisessä rukouselämässä.

Rukous ei ole siinä mielessä Jeesuksen omaa rukousta, kuten esimerkiksi Johanneksen evankeliumin luku 17 on vaan opetuslapset pyysivät Jeesusta opettamaan heitä rukoilemaan ennen, kuin Jeesus vastasi heidän pyyntöönsä rukoilemalla tämän rukouksen. Suurin osa kristityistä uskoo Jeesuksen synnittömyyteen ja Isä meidän rukouksessa syntejä pyydetään anteeksi, eikä Jeesus pyytänyt syntejään anteeksi rukouksessa vaan opetti sen rukouksen opetuslapsien pyynnöstä ja heitä varten.

Rukouksen Matteuksen version lopussa oleva ylistysosa "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen." puuttuu varhaisimmista tekstilähteistä, mistä syystä monet epäilevät sen olevan tekstiin myöhemmin tehty liturginen lisäys. Vastaavaa lisäystä, vastaavissa käännöksissä ei ole tehty Luukkaan versioon. Lisäksi muutamissa tekstilähteissä on Luukkaan versio huomattavasti lyhyempi: lauseen "Isä meidän, joka olet taivaissa" paikalla on pelkkä sana "Isä"; galilean aramean alkutekstiä mukaillen sekä lisäksi puuttuvat lauseet "Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa" ja "vaan päästä meidät pahasta". Lisäksi Matteuksen versiossa Jumalaa pyydetään antamaan velat, Luukkaan versiossa synnit anteeksi. Useimmat tekstilähteet sisältävät Matteuksen ja Luukkaan rukousten pidemmät muodot, eli edellä mainitut tekstin osat. Nykyisin eniten käytettyjen Uuden testamentin kriittisten tekstilaitosten tekstistä em. tekstin osat puuttuvat. Siksi ne puuttuvat monista raamatunkäännöksistä tai ovat merkityt hakasulkeilla. Vuoden 1992 raamatunsuomennoksesta edellä mainitut tekstin osat puuttuvat; Matteuksen ylistysosa on mainittu reunahuomautuksena. Vanhemmassa vuoden 1938 suomennoksessa näistä useimmat ovat mukana, mutta hakasulkeilla merkittyinä. Vanhemmat käännökset, joiden pohjatekstinä on nk. Textus Receptus, sisältävät edellä mainitut kohdat.

Rukousteksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän, joka olet taivaissa
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
[Sillä sinun on valtakunta
ja voima ja kunnia iankaikkisesti.]
Aamen.

Hakasulkeissa oleva osa kuuluu doksologiaan.

Suomen ortodoksisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän, joka olet taivaissa!
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille anteeksi velkamme,
niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
[Sillä sinun, Isä, Poika ja Pyhä Henki
on valtakunta, voima ja kunnia, nyt, aina ja iankaikkisesti.]
Aamen.[4]

Hakasuluissa oleva doksologian lausuvat jumalanpalveluksissa piispa tai pappi.

Katolisen kirkon käyttämä versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille anteeksi velkamme,
niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Aamen.[5]

Kahdesta edellisestä Isä meidän rukouksen muodosta käytetään luterilaisessa kirkossa nimitystä ekumeeninen sanamuoto. Tässä muodossa rukous esiintyy Matteuksen evankeliumissa sekä vuoden 1938 että vuoden 1992 raamatunsuomennoksissa.[2]

Teksti alkukielellä muinaiskreikaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Πάτερ ἡμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς
ἁγιασθήτω τὸ ὄνομά σου•
ἐλθέτω ἡ βασιλεία σου•
γενηθήτω τὸ θέλημά σου,
ὡς ἐν οὐρανῷ καὶ ἐπὶ τῆς γῆς•
τὸν ἄρτον ἡμῶν τὸν ἐπιούσιον δὸς ἡμῖν σήμερον•
καὶ ἄφες ἡμῖν τὰ ὀφειλήματα ἡμῶν,
ὡς καὶ ἡμεῖς ἀφίεμεν τοῖς ὀφειλέταις ἡμῶν•
καὶ μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν,
ἀλλὰ ῥῦσαι ἡμᾶς ἀπὸ τοῦ πονηροῦ.
Ὅτι σοῦ ἐστιν ἡ βασιλεία καὶ ἡ δύναμις
καὶ ἡ δόξα εἰς τοὺς αἰῶνας.
̓Αμήν.

Teksti latinaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pater noster, qui es in caelis,
sanctificetur nomen tuum.
Adveniat regnum tuum;
fiat voluntas tua
sicut in caelo et in terra.
Panem nostrum cotidianum da nobis hodie;
et dimitte nobis debita nostra,
sicut et nos dimittimus debitoribus nostris.
Et ne nos inducas in tentationem.
Sed libera nos a malo.
(Quia tuum est regnum
et potentia et gloria
per omnia saecula.)
Amen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip-Kp), s. 1368, art. Isä meidän. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9.
  2. a b Matt. 6:9–13
  3. Luuk. 11:1–4
  4. Suomen ortodoksinen kirkko: ”Herran Rukous; ~ Matt. 6:9-13”, Rukouskirja Orologion, s. 28-29. Toimitustyö, käännösten tarkistus ja uudet käännökset: Aleksander Nyström; kielenhuolto ja muokkaus: Katariina Nikku; liturgisten ohjeiden tarkistaminen: piispa Panteleimon ja Alexandre Kiritchenko. Kuopio: Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto, 2017. ISBN 978-952-301-118-2.
  5. Yleisimpiä rukouksia Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 29.1.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]