Euroopan komissio
 | |
 Euroopan komissio, Berlaymont, Bryssel | |
| Rooli | EU-toimielin |
|---|---|
| Asema | toimeenpaneva elin |
| Perustettu | 16. tammikuuta 1958 |
| Virkakunta | |
| Nykyinen komissio | Von der Leyenin komissio |
| Puheenjohtaja | Ursula von der Leyen |
| Johtavat varapuheenjohtajat |
Margrethe Vestager Valdis Dombrovskis Maroš Šefčovič |
| Varapuheenjohtajat |
Josep Borrell Věra Jourová Dubravka Šuica Margarítis Schoinás |
| Komissaarit | 27 |
| Hallinto | |
| Työskentelykielet |
englanti ranska saksa |
| Henkilöstö | 32 000[1] |
| Pääosastot | 24 |
| Sijainti |
Bryssel, Belgia Luxemburg, Luxemburg |
| Verkkosivusto | |
|
ec | |
Euroopan komissio on Euroopan unionin (EU) toimielin, joka antaa EU:n lainsäädäntöesitykset ja valvoo perussopimusten noudattamista.[2] Sen toimintaa johtaa 27 komission jäsentä (eli ”komissaaria”), joista yksi toimii komission puheenjohtajana. Komissioon kuuluva hallinnollinen henkilökunta koostuu noin 33 000 virkamiehestä. Heidät on jaettu pääosastoiksi kutsuittuihin yksiköihin, joista jokaisen toimintaa johtaa pääjohtaja, joka on vastuussa tietylle komissaarille.[3]
Komission tehtävänä on laatia lainsäädäntöehdotuksista, valvoa lainsäädännön soveltamista jäsenvaltioissa, edustaa EU:ta eri puolilla maailmaa sekä vastata EU:n politiikan, toimintaohjelmien ja talousarvion täytäntöönpanosta.[4] Komissio on poliittisesti riippumaton elin ja puolustaa EU:n yleistä etua, eivätkä komissaarit saa ottaa vastaan ohjeita jäsenmaiden hallituksilta.[3]
Komission ehdottamista lainsäädäntöehdotuksista päättää Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti.[3] Komissio on poliittisesti vastuussa toiminnastaan parlamentille, joka voi sanoa sen irti antamalla sille epäluottamuslauseen.[5]
Vuoden 2019 europarlamenttivaalien jälkeen muodostettiin nykyinen Von der Leyenin komissio, joka nimitettiin virkaansa joulukuussa 2019, ja jonka on määrä jatkaa lokakuuhun 2024.[4]
Tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komissio on poliittisesti riippumaton toimielin, jonka tehtäviä ovat uuden lainsäädännön ehdottaminen, toimintapolitiikkojen ja varainkäytön hallinnointi, lainsäädännön soveltamisen valvonta sekä unionin edustaminen kansainvälisissä yhteyksissä. Komissio vastaa Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston tekemien päätösten toimeenpanosta.[4]
Lainsäädännön ehdottaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komissio on ainoa Euroopan unionin toimielimistä, jolla on aloiteoikeus eli oikeus ehdottaa lainsäädäntöä. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto, jotka lopulta hyväksyvät lainsäädännön, eivät voi itsenäisesti tehdä lainsäädäntöaloitteita. Tämän perussopimuksissa komissiolle annetun yksinoikeuden tarkoituksena on taata EU:n lainsäädännön yhtenäinen, asiantunteva ja itsenäinen valmistelu.[6] Parlamentilla ja neuvostolla on kuitenkin mahdollisuus pyytää komissiota tekemään ehdotus lainsäädännöstä.[7] Tämän lisäksi EU-kansalaisilla on mahdollisuus pyytää komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä tietystä aiheesta eurooppalaisella kansalaisaloitteella.[8]
Perussopimuksiin kirjatun läheisyysperiaatteen mukaan EU:n tasolla säädetyn lainsäädännön tarkoituksena on kansalaisten ja EU:n etujen suojeleminen kysymyksissä, joita ei voida ratkaista tehokkaammin kansallisella tai muulla alemmalla tasolla.[3] Lainsäädännön valmisteluun komissiossa kuuluu asiantuntijoiden ja kansalaisten kuulemista.[4]
Toimintapolitiikkojen ja varainkäytön hallinnointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komissio vahvistaa Euroopan unionin varainkäytön painopisteet yhdessä Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa. Tähän työhön kuuluu muun muassa EU:n vuotuisen talousarvion laatiminen, jonka parlamentti ja neuvosto hyväksyvät. Euroopan komission tehtävänä on myös valvoa Euroopan unionin varainkäyttöä. Komissio vastaa tästä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.[4]
Lainsäädännön soveltamisen valvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komission tehtävänä on varmistaa yhdessä Euroopan unionin tuomioistuimen kanssa, että unionin lainsäädäntöä sovelletaan asianmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.[4]
Edustaminen kansainvälisissä yhteyksissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan komissio toimii kaikkien EU-maiden edustajana kansainvälisillä foorumeilla, erityisesti kauppapolitiikan ja humanitaarisen avun alalla. Komission tehtävänä on myös neuvotella kansainvälisistä sopimuksista unionin puolesta.[4]
Euroopan unionista tehty sopimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaan komissio ajaa unionin yleistä etua ja tekee tätä varten tarvittavat aloitteet. Se huolehtii siitä, että perussopimuksia sekä toimielinten niiden nojalla hyväksymiä toimenpiteitä sovelletaan. Komissio valvoo unionin oikeuden soveltamista Euroopan unionin tuomioistuimen valvonnassa. Se toteuttaa talousarvion ja hallinnoi ohjelmia. Komissio hoitaa yhteensovitus-, täytäntöönpano- ja hallinnointitehtäviä perussopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti. Yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita perussopimuksissa määrättyjä tapauksia lukuun ottamatta se huolehtii unionin ulkoisesta edustuksesta. Se tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi pyrkien toimielinten välisiin sopimuksiin.
Komissio voi lisäksi aloittaa uuden lainsäädäntöehdotuksen käsittelemisen EU:n perussopimusten nojalla.
Komissio on tehtävissään vastuussa Euroopan parlamentille, joka voi antaa komissiolle epäluottamuslauseen ja pakottaa sen eroamaan. Toiminnassaan komissio on riippumaton jäsenvaltioiden hallituksista. Komissio kokoontuu viikoittain.
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Komissiossa on nykyisin 27 jäsentä eli yksi kustakin jäsenvaltiosta.[9] Heitä kutsutaan komissaareiksi ja heillä on kullakin omat vastuualueensa.
Euroopan komission puheenjohtaja valitaan eurovaalien tulosten perusteella.[10] Vaalien jälkeen Eurooppa-neuvosto esittää ehdokasta tehtävään, ja Euroopan parlamentti hyväksyy ehdokkaan. Puheenjohtajan valinnan jälkeen jäsenvaltiot ja puheenjohtaja valitsevat muut komission jäsenet. Lopuksi parlamentin tulee antaa luottamuslause koko komissiolle ennen sen viisivuotisen toimikauden alkamista.
Komissaarien lisäksi komissiossa työskentelee 33 039 virkamiestä[11], joista suurimman osan toimipaikka on Brysselissä. Virkamiehet ovat sijoitettuina pääosastoihin, joiden voi ajatella vastaavan ministeriöitä jäsenvaltioissa. Komissiolla on myös edustustoja jäsenvaltioissa sekä lähetystöjä EU:n ulkopuolisissa maissa. Komission päärakennus Berlaymont sijaitsee Brysselissä.
Pääosastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Komissio on jaettu pääosastoihin (engl. Directorates-General, DG), joita voi verrata valtioiden ministeriöihin. Ne käsittelevät unionin sisäisiä asioita (esimerkiksi Tietoyhteiskunta ja viestimet-pääosasto), ulkopolitiikkaa (esimerkiksi Ulkosuhteet-pääosasto) tai sisäisiä palveluita (esimerkiksi Käännöstoimi-pääosasto). Kutakin pääosastoa johtaa korkea-arvoinen virkamies, jota kutsutaan pääjohtajaksi (engl. Director-General). Hän raportoi suoraan vastaaville komissaareille.
Palveluyksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Palveluyksiköt | Poliittinen johtaja | |
|---|---|---|
| Nimi | Lyhenne | |
| Henkilöstövalintatoimisto | EPSO | Elisa Ferreira |
| Poliittisen strategian keskus | EPSC | Ursula von der Leyen |
| Petostentorjuntavirasto | OLAF | Johannes Hahn |
| Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto | PMO | Johannes Hahn |
| Historiallinen arkisto | ||
| Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto | OIB OIL | Johannes Hahn |
| Julkaisutoimisto | ||
| Kirjasto ja e-resurssikeskus | Tibor Navracsics | |
| Oikeudellinen yksikkö | SJ | Ursula von der Leyen |
| Pääsihteeristö | SG | Ursula von der Leyen |
| Rakenneuudistusten tukipalvelu | COMP | Valdis Dombrovskis |
| Sisäinen tarkastus | IAS | Didier Reynders |
| Tietosuojavastaava | Ursula von der Leyen | |
| Ulkopolitiikan välineet | FPI | Josep Borrell Fontelles |
| 50-artikla työryhmä | Michel Barnier | |
Puheenjohtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Euroopan komission puheenjohtaja
- Pääartikkeli: Luettelo Euroopan komissioista
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Europedia: Guide to European policies and legislation (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ EC.europa.eu
- ↑ Satuli, Heli: EU-perusteos. (2. painos) Helsinki: Eurooppatiedotus, 2020. ISBN 978-952-281-621-4 Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Näin Euroopan unioni toimii: tietoa EU:n toimielimistä. Euroopan komissio, 2014. doi:10.2775/11350 ISBN 978-92-79-39912-1 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.6.2022).
- ↑ a b c d e f g Euroopan komissio - Perustiedot Euroopan komissio. Viitattu 30.8.2019. fi
- ↑ Wiberg, Matti: Politiikan sanakirja, s. 99. (Toimittanut Kalevi Koukkunen) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1
- ↑ Best, Edward: The EU agenda and the right of initiative. European Institute of Public Administration, 2020. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.6.2022).
- ↑ Aloiteoikeus EUR-Lex. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Kansalaisaloite EUR-Lex. Euroopan unionin julkaisutoimisto. Viitattu 23.6.2022.
- ↑ Euroopan komissio Euroopan unionin portaali. Arkistoitu 21.2.2007. Viitattu 9. huhtikuuta 2007.
- ↑ Euroopan parlamentti: Fact sheets on the European Union: The European Commission. (englanniksi)
- ↑ Euroopan komissio Euroopan komission portaali. Viitattu 5. toukokuuta 2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- European Commission (englanniksi)
- Europa Yleistä koko Euroopan unionista (suomeksi)
| ||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
