Red Bull Racing

Red Bull-Renault
Koko nimi	Red Bull Racing
Päämaja	Milton Keynes, Englanti
Tallipäällikkö	Christian Horner
Tekninen johtaja	Adrian Newey
Kilpakuljettajat	1.  Sebastian Vettel 2.  Mark Webber
Testikuljettajat	Sébastien Buemi
Runko	Red Bull RB8
Moottori	vapaasti hengittävä Renault RS27 V8
Renkaat	P Pirelli
Ensimmäinen kilpailu	Australian Grand Prix 2005
Kilpailuja	126
Valmistajien maailmanmestaruuksia	2 (2010, 2011)
Kuljettajien maailmanmestaruuksia	2 (2010, 2011)
Voittoja	27
Paalupaikkoja	38
Nopeimpia kierroksia	22
Sijoitus kaudella 2011	1. (650 p.)

Red Bull Racing on Red Bull -yhtiön vuoden 2004 syksyllä ostama F1-talli, joka tunnettiin vuosina 2000–2004 nimellä Jaguar Racing. Sitä ennen tallin nimi oli Stewart Grand Prix vuosina 1997–1999. Vuonna 2005 Red Bull osti Minardi-tallin, joka sai nimen Toro Rosso. Toro Rosso kilpailee F1-sarjassa Red Bullin kakkostallina.

Talli voitti ensimmäisen valmistajien maailmanmestaruutensa kaudella 2010, jolloin sen kuljettaja Sebastian Vettel voitti myös kuljettajien mestaruuden. Aiemmalla kaudella talli oli sijoittunut molemmissa toiseksi.

Tallin on päämaja on Milton Keynesissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta se kilpailee itävaltalaisella lisenssillä.

Taustaa

Tallin perustana on vuonna 1996 perustettu Stewart Grand Prix. Fordin ostettua tallin ja muutettua sen nimeksi Jaguar Racing se kilpaili formuloissa kauteen 2004 asti. Vuoden 2004 syksyllä Red Bull kuitenkin osti tallin ja päätti osallistua F1-sarjaan Red Bull Racing -nimellä.

Menestys kausittain

2005

Christian Klien RB1-autolla Yhdysvaltain GP:n harjoituksissa kaudella 2005. Hän ei kuitenkaan Michelin-renkaita käyttäneenä osallistunut lähtöön renkaiden turvallisuusongelmien takia.

Kausi 2005 oli tallin ensimmäinen. Kuljettajina tallissa olivat McLarenilta siirtynyt David Coulthard, Jaguarilla ajanut Christian Klien ja debyyttikauttaan ajanut Vitantonio Liuzzi. Klien ja Liuzzi vuorottelivat ajamisesta siten, että Klien ajoi kolme ensimmäistä kilpailua ja Liuzzi seuraavat neljä. Talli päätti antaa Klienin ajaa kauden loput kilpailut. Tallilla oli kaudella 2005 käytössään Cosworthin V10-moottorit. Auto nimettiin nimelle RB1. Talli käytti Michelinin renkaita.

Molemmat kuljettajat onnistuivat ajamaan pisteille kauden kahdessa ensimmäisessä kilpailussa. Pistesijoja talli saavutti usein, kauden loppua kohti kuitenkin hieman harvemmin. Molemmat kuljettajat olivat pisteillä kaikkiaan neljässä kilpailussa: Australian GP:ssä, Malesian GP:ssä, Kanadan GP:ssä ja Turkin GP:ssä. Red Bull vetäytyi muiden Michelin-renkaita käyttäneiden tallien tapaan Yhdysvaltain GP:stä, koska Michelin ei kyennyt takaamaan renkaittensa turvallisuutta Ralf Schumacherin onnettomuuden takia.

Kauden loppuun mennessä talli saavutti kaiken kaikkiaan 34 pistettä ja varmisti niillä seitsemännen sijan valmistajien MM-sarjassa.

2006

Kaudella 2006 kuljettajina jatkoivat Coulthard ja Klien, mutta Robert Doornbos korvasi Klienin kauden kolmessa viimeisessä kilpailussa. Tallilla oli käytössä Ferrarin V8-moottorit ja Michelinin renkaat. Auto oli nimeltään RB2.

Robert Doornbos korvasi Christian Klienin kauden kolmessa viimeisessä kilpailussa kaudella 2006.

Klien saavutti kauden aikana vain kaksi MM-pistettä, kun taas Coulthard sai 14. Kauden kohokohta oli Monacon GP, jossa Teräsmies-teemaan sonnustautunut talli saavutti ensimmäisen palkintosijansa Coulthardin sijoitettua kolmanneksi. Coulthard vastaanotti palkintonsa Teräsmies-viitta yllään.

Talli saavutti kaudella yhteensä 16 MM-pistettä ja sijoittui valmistajien MM-sarjassa sijalle seitsemän.

2007

RB3 Indianapolis Motor Speedwayn varikolla kaudella 2007.

Kausi 2007 oli tallin kolmas F1:ssä. Kuljettajina toimivat David Coulthard, jonka tallikaveriksi palkattiin Williamsilta siirtynyt Mark Webber. Talli vaihtoi taas moottoritoimittajaansa. Tällä kertaa moottorit tallille toimitti Renault. Michelinin poistuttua formuloista talli otti muiden tallien tapaan käyttöönsä Bridgestonen renkaat. Auto nimettiin RB3 nimiseksi.

Kausi ei alkanut aivan toivotulla tavalla, sillä ensimmäiset pisteet talli saavutti kauden neljännessä kilpailussa Espanjassa Coulthardin viidennen sijan myötä. Webber avasi pistetilinsä Yhdysvaltain GP:ssä, jossa hän sijoittui seitsemänneksi. Britannian GP:hen Red Bull osallistui hyväntekeväisyys mielessään. Autojen pinnasta sai ostaa tilaa, johon sai laittaa valokuvan esimerkiksi itsestään tai lemmikistään. Tarkoituksena oli kerätä rahaa Wings for Life -hyväntekeväisyysjärjestölle, joka hakee parannuksia selkärankavammoihin. Kuvia oli autoissa kaiken kaikkiaan 30 000. Kuvan autoon sai ostettua 15 euron hintaan.

Kun 11 kilpailua kaudesta on ajettu, on kauden kohokohta ollut Euroopan GP, jossa Webber sijoittui kolmanneksi ja Coulthard viidenneksi. Webber oli kuitenkin lähellä menettää kolmannen sijansa kilpailun viimeisellä kierroksella, kun hänen autonsa lähti mutkasta hitaasti liikkeelle, jolloin Alexander Wurz oli lähellä ohittaa hänet.

2008

Kauteen 2008 talli lähti kuljettajinaan skotti David Coulthard sekä australialainen Mark Webber. Runkona talli käyttää RB4-mallia. Ensimmäistä kertaa tallin historiassa moottorintoimittaja ei vaihtunut, vaan Renault jatkoi tallin moottorinvalmistajana. Renkaat tallille valmistaa Bridgestone.

Kauden alussa talli kärsi tukivarsiongelmista, ja autoa jopa epäiltiin vaaralliseksi. Kaikki alkoi Australian osakilpailusta, kun Coulthard kolaroi Felipe Massan kanssa ja lennähti kanttareiden yli. Auton eturipustukset hajosivat täysin. Coulthardille sattui sama ongelma uudestaan Malesian osakilpailun harjoituksissa, kun hän leikkasi kanttareiden yli liian rajusti ja auton molemmat tukivarret katkesivat. Pistetili aukesi Malesiassa Webberin seitsemännellä sijalla. Seuraavassa osakilpailussa Webber oli jälleen seitsemäs ja Coulthard puolestaan 18.

2009

Kaudella 2009 Red Bull hankki lopettaneen Coulthardin tilalle kuljettajaksi saksalaisen Sebastian Vettelin, joka oli aiemmin ajanut Red Bullin sisartalli Toro Rossolla ja saavuttanut yhden voiton ja paalupaikan. Kahden pisteettömän kilpailun jälkeen Vettel onnistuikin nostamaan Red Bullin voittajatalliksi, kun kauden kolmannessa kilpailussa Red Bull ajoi historiansa ensimmäisen voiton, paalupaikan ja kaksoisvoiton. Myös toinen kuljettaja Mark Webber ajoi hyviä kilpailuja ja otti uransa ensimmäisen voiton kauden aikana.

Kausi oli Red Bullin paras siihen asti. Talli sijoittui valmistajien MM-sarjassa toiseksi ja Sebastian Vettel oli MM-pisteissä toinen.

2010

Kaudelle 2010 Red Bull lähti yhtenä ennakkosuosikeista. Tallin autolla ajettiinkin paalupaikalle kauden seitsemässä ensimmäisessä kilpailussa, kun Sebastian Vettel nousi paalulle Bahrainissa, Australiassa ja Kiinassa, ja Mark Webber Malesiassa, Espanjassa ja Monacossa. Kauden ensimmäinen voitto nähtiin vasta Malesiassa, kun Sebastian Vettel onnistui kolmannelta sijalta voittamaan kilpailun. Paalulta lähtenyt Mark Webber varmisti kaksoisvoiton sijoituttuaan toiseksi. Tallipäällikö Christian Horner joutui kilpailun alussa kuljettajiensa käydessä kovaa taistelua kärkipaikasta käskemään heitä radion kautta ottamaan rauhallisesti. Espanjan GP:ssä toiselta sijalta lähtenyt Vettel jäi lopputuloksissa Ferrarin Fernando Alonson taakse kolmanneksi Mark Webberin ottaessa ylivoimaisen voiton johdettuaan kilpailua jokaisen kierroksen ajan. Kauden seuraava kaksoivoitto nähtiin kuudennessa kilpailussa Monacossa, jossa Mark Webber otti ensimmäisen ja Vettel toisen sijan. Vettel nousi kolmannesta lähtöruudusta heti lähdössä Renault'n Robert Kubican ohi. Kolmas kaksoisvoitto oli lähellä Turkissa, mutta Vettelin yrittäessä ohittaa Webberiä, autot osuivat yhteen ja Vettel joutui keskeyttämään. McLaren otti kaksoisvoiton ja Webber tipahti kolmanneksi. Kanadassa oli kauden ensimmäinen kilpailu, kun Red Bull ei ollut paalulla, kun Lewis Hamilton otti paalupaikan. Kisassa Hamilton ajoi voittoon. Kun tultiin takaisin Eurooppaan, Euroopan GP:ssä Red Bull otti taas aika-ajoissa eturivin Vettelin komennolla. Kisassa Webber sai huonon startin ja joutuin taipumaan startissa monta sijaa ja varikkokäynnin jälkeen vielä enemmän ja raivotessaan tietään kärkeen törmäsi ohittaessaan Lotuksen Heikki Kovalaiseen ja teki hurjan ilmavoltin ja ajoi päin turva-aitaa, mutta ei loukkaantunut vakavemmin onnettomuudessa, kun Vettel ajoi kisan voittoon kaikessa rauhassa. Britanniassa Red Bull otti taas eturivin ja startissa Webber ohitti heti Vettelin ja, kun Vettel yritti ottaa sijoituksensa takaisin, Lewis Hamiltonin etusiipi osui Vettelin oikeaan takarenkaaseen ja aiheutti rengasrikon. Vettel tuli samalla kierroksella varikolle ja jäi viimeiseksi. Webber ajoi selvään voittoon, kun Vettel onnistui nousemaan pisteille. Japanin kilpailussa talli saavutti jälleen kaksoisvoiton. Korean kilpailussa tallin molemmat kuljettajat keskeyttivät Webberin spinnattua seinään ja Vettelin moottorin hajottua 10 kierrosta ennen loppua kilpailun johtoasemasta. Tämän seurauksena Fernando Alonso siirtyi kärkeen MM-pisteissä. Brasilian kilpailussa Red Bull varmisti ensimmäisen tallimestaruutensa kaksoisvoitollaan. Kauden viimeisessä, Abu Dhabin GP:ssä Vettel ajoi paalulta voittoon, Webber putosi kisan alkuvaiheilla epäonnistuneen varikkotaktiikan takia pistesijojen ulkopuolelle, samoin kävi Alonsolle. Vettel perusajolla sinetöi itselleen voiton ja maailmanmestaruuden, Alonson seitsemäs sija ja Webberin kahdeksas sija eivät riittäneet heitä enää pitämään Vetteliä MM-pisteissä takanaan. Vettel voitti F1-mestaruuden historian kautta aikojen nuorimpana kuljettajana (23 vuotta ja 134 päivää). Ruutulipun jälkeen Alonso jopa näytti epäurheilijamaisesti keskisormea edellään 40 kierrosta ajaneelle venäläiskuljettaja Vitali Petroville, väittäen kisan jälkeen tämän estelleen häntä nousemasta korkeammalle pistesijalle ja lähemmäs maailmanmestaruutta. Red Bull saavutti mestaruuksien lisäksi 15 paalupaikkaa kauden aikana. Edellisen kerran tähän oli pystynyt Williams talli kaudella 1993.

2011

Kaudella 2011 Red Bullit olivat kauden ensimmäisissä kilpailussa täysin ylivoimaisia. Vettel ajoi voittoon 11 kilpailussa ja Webber kauden päätöskilpailussa. Talli saavutti kauden aikana ennätykselliset 18 paalupaikkaa joista 16 oli peräkkäisiä. Ainoastaan Korean kilpailussa Hamilton onnistui katkaisemaan tallin paaluputken. Talli keskeytti vain kaksi kilpailua kauden aikana kun Webber keskeytti Italian kilpailussa etusiiven juututtua auton alle ja Vettel keskeytti Abu Dhabin kilpailussa rengasrikkoon. Vettel rikkoi myös Nigel Mansellin ennätyksen kauden aikana ajetuista paalupaikoista. Talli voitti ylivoimaisesti sekä kuljettajien että valmistajien mestaruudet.

Menestys kausittain

Kausi	Sijoitus	Kilpailut	Pisteet	Voitot	Paalu- paikat	Nopeimmat kierrokset
2005	7.	19	34	0	0	0
2006	7.	18	16	0	0	0
2007	5.	17	24	0	0	0
2008	7.	18	29	0	0	0
2009	2.	17	153,5	6	4	2
2010	1.	19	498	9	15	4
2011	1.	17	595	11	16	7
Yhteensä		125	1349,5	26	35	13

Menestys kilpailuittain

Kausi	Runko/ Moottori/ Renkaat	Kuljettajat	1	2	3	4	5	6	7	8	9	10	11	12	13	14	15	16	17	18	19	20	Pisteet	Sijoitus
2005	RB1 Cosworth V10 M		AUS	MAL	BHR	SMR	ESP	MON	EUR	CAN	USA	FRA	GBR	GER	HUN	TUR	ITA	BEL	BRA	JPN	CHN		34	7.
		David Coulthard	4	6	8	11	8	Kesk.	4	7	DNS	10	13	7	Kesk.	7	15	Kesk.	Kesk.	6	9
		Christian Klien	7	8	Kesk.					8	DNS	Kesk.	15	9	Kesk.	8	13	9	9	9	5
		Vitantonio Liuzzi				8	Kesk.	Kesk.	9
2006	RB2 Ferrari V8 M		BHR	MAL	AUS	SMR	EUR	ESP	MON	GBR	CAN	USA	FRA	GER	HUN	TUR	ITA	CHN	JPN	BRA			16	7.
		David Coulthard	10	Kesk.	8	Kesk.	Kesk.	14	3	12	8	7	9	11	5	15	12	9	Kesk.	Kesk.
		Christian Klien	8	Kesk.	Kesk.	Kesk.	Kesk.	13	Kesk.	14	11	Kesk.	12	8	Kesk.	11	11
		Robert Doornbos																12	13	12
2007	RB3 Renault V8 B		AUS	MAL	BHR	ESP	MON	CAN	USA	FRA	GBR	EUR	HUN	TUR	ITA	BEL	JPN	CHN	BRA				24	5.
		David Coulthard	Kesk.	Kesk.	Kesk.	5	14	Kesk.	Kesk.	13	11	5	11	10	Kesk.	Kesk.	4	8	9
		Mark Webber	13	10	Kesk.	Kesk.	Kesk.	9	7	12	Kesk.	3	9	Kesk.	9	7	Kesk.	10	Kesk.
2008	RB4 Renault V8 B		AUS	MAL	BHR	ESP	TUR	MON	CAN	FRA	GBR	GER	HUN	EUR	BEL	ITA	SIN	JPN	CHN	BRA			29	7.
		David Coulthard	Kesk.	9	18	13	9	Kesk.	3	9	Kesk.	13	11	17	11	16	7	Kesk.	10	Kesk.
		Mark Webber	Kesk.	7	7	5	7	4	12	6	10	Kesk.	9	12	8	8	Kesk.	8	14	9
2009	RB5 Renault V8 B		AUS	MAL	CHN	BHR	ESP	MON	TUR	GBR	GER	HUN	EUR	BEL	ITA	SIN	JPN	BRA	ABU				153,5	2.
		Mark Webber	13	6	2	11	3	5	2	2	1	3	9	9	Kesk.	Kesk.	17	1	2
		Sebastian Vettel	14	15	1	2	4	Kesk.	3	1	2	Kesk.	Kesk.	3	8	4	1	4	1
2010	RB6 Renault V8 B		BHR	AUS	MAL	CHN	ESP	MON	TUR	CAN	EUR	GBR	GER	HUN	BEL	ITA	SIN	JPN	KOR	BRA	ABU		498	1.
		Sebastian Vettel	4	Kesk.	1	6	3	2	Kesk.	4	1	7	3	3	15	4	2	1	Kesk.	1	1
		Mark Webber	8	9	2	8	1	1	3	5	Kesk.	1	6	1	2	6	3	2	Kesk.	2	8
2011	RB7 Renault V8 P		AUS	MAL	CHN	TUR	ESP	MON	CAN	EUR	GBR	GER	HUN	BEL	ITA	SIN	JPN	KOR	IND	ABU	BRA		650	1.
		Sebastian Vettel	1	1	2	1	1	1	2	1	2	4	2	1	1	1	3	1	1	Kesk.	2
		Mark Webber	5	4	3	2	4	4	3	3	3	3	5	2	Kesk.	3	4	3	4	4	1
2012	RB8 Renault V8 P		AUS	MAL	CHN	BHR	ESP	MON	CAN	EUR	GBR	GER	HUN	BEL	ITA	SIN	JPN	KOR	IND	ABU	USA	BRA
		Sebastian Vettel
		Mark Webber

Kuljettajat

•  David Coulthard (2005-2008)
•  Christian Klien (2005-2006)
•  Vitantonio Liuzzi (2005)
•  Robert Doornbos (2006)
•  Mark Webber (2007-)
•  Sebastian Vettel (2009-)

Aiheesta muualla

• Viralliset kotisivut (englanniksi)
• Formula One DataBase (englanniksi)
• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Red Bull Racing Wikimedia Commonsissa

Red Bull Racing

Kilpakuljettajat: 1. Sebastian Vettel  · 2. Mark Webber Testikuljettajat: Sébastien Buemi Formula 1 -autot: RB1  · RB2  · RB3  · RB4  · RB5  · RB6  · RB7  · RB8

Kauden 2012 Formula 1 -tallit ja -kuljettajat

Red Bull	McLaren	Ferrari	Mercedes	Lotus	Force India
Vettel Webber	Hamilton Button	Alonso Massa	Schumacher Rosberg	Räikkönen Grosjean	di Resta Hülkenberg
Sauber	Toro Rosso	Williams	Caterham	HRT	Marussia
Kobayashi Pérez	Ricciardo Vergne	Maldonado Senna	Kovalainen Petrov	de la Rosa Karthikeyan	Glock Pic

Formula 1 -valmistajat

Formula 1 -luokan valmistajien maailmanmestarit

1950-luku: 1958:  Vanwall 1959:  Cooper-Climax	1960-luku: 1960:  Cooper-Climax 1961:  Ferrari 1962:  BRM 1963:  Lotus-Climax 1964:  Ferrari 1965:  Lotus-Climax 1966:  Brabham-Repco 1967:  Brabham-Repco 1968:  Lotus-Ford 1969:  Matra-Ford	1970-luku: 1970:  Lotus-Ford 1971:  Tyrrell-Ford 1972:  Lotus-Ford 1973:  Lotus-Ford 1974:  McLaren-Ford 1975:  Ferrari 1976:  Ferrari 1977:  Ferrari 1978:  Lotus-Ford 1979: Ferrari	1980-luku: 1980:  Williams-Ford 1981:  Williams-Ford 1982:  Ferrari 1983:  Ferrari 1984:  McLaren-TAG 1985:  McLaren-TAG 1986:  Williams-Honda 1987:  Williams-Honda 1988:  McLaren-Honda 1989:  McLaren-Honda	1990-luku: 1990:  McLaren-Honda 1991:  McLaren-Honda 1992:  Williams-Renault 1993:  Williams-Renault 1994:  Williams-Renault 1995:  Benetton-Renault 1996:  Williams-Renault 1997:  Williams-Renault 1998:  McLaren-Mercedes 1999:  Ferrari	2000-luku: 2000:  Ferrari 2001:  Ferrari 2002:  Ferrari 2003:  Ferrari 2004:  Ferrari 2005:  Renault 2006:  Renault 2007:  Ferrari 2008:  Ferrari 2009:  Brawn-Mercedes	2010-luku: 2010:  Red Bull-Renault 2011:  Red Bull-Renault

Red Bull GmbH