Pacific Racing

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee formulatallia. F1-osakilpailusta katso Tyynenmeren Grand Prix.


Pacific

Pacific Racing logo.PNG

Koko nimi Pacific Grand Prix (1994)
Pacific Team Lotus (1995)
Päämaja Thetford, Britannia
Perustajat Keith Wiggins
Henkilökunta Adrian Reynard
Frank Coppuck
Tunnetuimmat kuljettajat

Paul Belmondo Bertrand Gachot Giovanni Lavaggi Jean-Denis Délétraz

Andrea Montermini
Moottorit Ilmor, Ford
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Brasilian GP 1994
Kilpailuja 33
Valmistajien
maailmanmestaruuksia
0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia
0
Voittoja 0
Paalupaikkoja 0
Nopeimpia kierroksia 0
MM-pisteitä 0
Viimeinen kilpailu Australian GP 1995

Pacific Grand Prix (alun perin Pacific Racing), tai lyhyemmin pelkästään Pacific oli vuodesta 1984 vuoteen 1996 toiminut talli, joka osallistui Formula 1, Formula 3000, Formula Ford ja Englannin Formula 3 -luokkiin.

Aika ennen Formula Ykkösiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englantilaisen Keith Wigginsin vuonna 1984 perustama Pacific Grand Prix aloitti kilpailemisensa Euroopan Formula Ford-mestaruussarjassa. Pacificin tunnetuimpia alkuaikojen kuljettajia on J.J. Lehto, Bertrand Gachot, Eddie Irvine ja David Coulthard, jotka ajoivat tallin väreissä Formula Ford- ja Formula 3000 -luokissa.

Pacific Formula ykkösissä (1994-1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikko alku (1994)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Keith Wigginsin perustama kilpatalli päätti lähteä mukaan Formula 1 -sarjaan, Pacific valitsi moottorikseen Ilmorin V10 ja kuljettajikseen Pacificilla jo 1980-luvulla ajaneen Bertrand Gachot'n, joka oli mukana myös tallin omistajapuolella ja tunnetun näyttelijän Jean-Paul Belmondon pojan, Paul Belmondon. Renkaat tulivat Goodyearilta.

Pacificin sarjaantulo myöhästyi vuodella, ja niinpä Reynardin vuodeksi 1993 suunnittelema auto oli kehityksestä jäljessä kaudelle 1994 lähdettäessä eikä Ilmorin alitehoinen kone ainakaan helpottanut tilannetta. Gachot oli selvästi tallin ykköskuljettaja ja selvisikin kilpailuun asti 5 kertaa alkukaudesta mutta joutui jokakerta keskeyttämään kilpailun. Paul Belmondo osoittautui jonkinsortin pettymykseksi ja onnistui pääsemään itse kilpailuun kahdesti kauden aikana. Loppukaudesta ei Pacificin autoja näkynyt lähtöruudukossa, joten loppukausi meni karsiutumisien merkeissä.

Pientä parantumista (1995)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudelle 1995 lähdettäessä Pacificilla elettiin muutosten aikaa. Talli oli yhdistynyt toimintansa lopettaneen Lotuksen kanssa ja sai heikkojen Ilmor-moottoreittensa tilalle hieman paremmat Fordin asiakasmoottorit. Bertrand Gachot jatkoi tallissa, mutta heikosti ajanut Paul Belmondo sai lähteä. Belmondon korvasi Formula 3000:ssa menestynyt Andrea Montermini. Larroussen ja Lotuksen poistuttua kilparadoilta edelliskauden lopun jälkeen merkitsi sitä, että karsinnat poistuisivat ja Pacific pääsisi varmasti jokaisen osakilpailun lähtöruudukkoon.

Montermini teki historiaa kauden avauskilpailussa, kun Montermini ajoi maaliin asti sijalla 9. Kauden 1994 ajan tallin kantavana voimana ollut Bertrand Gachot ei oikein pärjännyt Monterminille ja siirtyi pois kuljettajapaikalta kauden puolivälissä. Gachot'n paikalle saapui Giovanni Lavaggi, joka toi tallille kilpailemisen kannalta elintärkeää rahaa. Lavaggi ajoi neljä kilpailua ja joutui lähtemään, kun hänen sponsorirahatulonsa loppuivat. Lavaggin korvasi toinen "maksukuljettaja", Jean-Denis Deletraz, joka ei kyennyt parempaan kuin Lavaggi. Deletrazin visiitti Formula ykkösissä kesti kaksi osakilpailua, ja kauden viimeiseen kolmeen osakilpailuun Pacificin toiseksi kuljettajaksi palasi Bertrand Gachot.

Vaikka Pacific ei saavuttanut pisteitä, oli kausi ollut parempi kuin tallin debyttikausi F1:ssä. Koko kauden tallissa ajanut Montermini onnistui neljästi, parhaana sijoituksena kahdeksas sija Saksan GP:stä. Gachot pääsi maaliin asti kahdesti ja jätti parhaaksi sijoituksekseen kahdeksannen tilan kauden viimeisessä, Australian GP:ssä.

Tarinan loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talli vetäytyi Formula 1:stä vuoden 1995 jälkeen takaisin Formula 3000 -sarjaan. Menestys ei kuitenkaan ollut yhtä hyvää kuin aikaisempina vuosina, joten talli vetäytyi sarjasta. Tämän jäkeen Pacific yritti vielä osallistua Le Mansin 24 tunnin ajoon, jälleen kerran talli menestyi huonosti, joten se lopetti toimintansa lokakuussa.

Tallin perustaja Keith Wiggins on nyttemmin ollut mukana amerikkalaisessa Champ Car -sarjassa HVM-tallin johdossa. Kauden 2006 lopulla HVM-tallin pääomistajaksi tuli australialainen liikemies Paul Stoddart, ja tallin nimeksi vaihtui Minardi Team USA.

F1-tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi Runko Moottori Renkaat Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Pisteet
1994 Pacific PR01 Ilmor 2175A V10 Goodyear BRA PFC SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR JPN AUS 0
Paul Belmondo DNQ DNQ DNQ Kesk Kesk DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ
Bertrand Gachot Kesk DNQ Kesk Kesk Kesk Kesk DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ DNQ
1995 Pacific PR02 Ford ED V8 Goodyear BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA POR EUR PFC JPN AUS 0
Bertrand Gachot Kesk Kesk Kesk Kesk Kesk Kesk Kesk 12 Kesk Kesk 8
Giovanni Lavaggi Kesk Kesk Kesk Kesk
Jean-Denis Délétraz Kesk 15
Andrea Montermini 9 Kesk Kesk DNS DSQ Kesk NC Kesk 8 12 Kesk Kesk Kesk Kesk Kesk Kesk


Väri Tulos
Sininen Maaliin, ei pisteille
Violetti Ei päässyt maaliin (Kesk)
Punainen Ei selvinnyt karsinnasta kilpailuun (DNQ)
Musta Hylättiin (DSQ)
Valkoinen Ei osallistunut