Olympialaiset

Wikipedia
Ohjattu sivulta Olympiakulta
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nykyaikaisia olympialaisia. Muinaisista olympialaisista katso antiikin olympialaiset.
Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1896 kesäolympialaisten avajaiset

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin olympiakisojen perinteeseen. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu, ammunta ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja, ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

Olympiasymbolit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiarenkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

Olympiatuli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[2] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[2]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[3] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[2].

Olympiahymni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyros Samarasin säveltämä ja Kostis Palamasin sanoittama.

Olympiamaskotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo.

Olympiavala[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Osallistumisoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alunperin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[4] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuunottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[5].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Olympiaboikotit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton-Afganistanin sotaan, ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Olympic boycotts 1976 1980 1984.PNG


Kisoja 1976 boikotoineet maat keltaisella, kisojen 1980 boikotoijat sinisellä ja kisojen 1984 boikotoijat punaisella

Luettelo olympiakisoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2016).
Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).


Kesäolympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

Talviolympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Mitalitilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Menestyneimmät urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2004–2012 18 2 2 22
Neuvostoliiton lippu Larissa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Suomen lippu Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Yhdysvaltain lippu Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
Yhdysvaltain lippu Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
Norjan lippu Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Saksan lippu Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Japanin lippu Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Yhdysvaltain lippu Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Yhdysvaltain lippu Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
Yhdysvaltain lippu Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
  • Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kisojen (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2004–2012 18 2 2 22
Neuvostoliiton lippu Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Neuvostoliiton lippu Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
Neuvostoliiton lippu Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
Italian lippu Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
Japanin lippu Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
Suomen lippu Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Saksan lippu Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Norjan lippu Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Japanin lippu Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Yhdysvaltain lippu Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Venäjän lippu Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija laji vuosi kulta
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2008 8
Yhdysvaltain lippu Mark Spitz uinti 1972 7
Saksan demokraattisen tasavallan lippu Kristin Otto uinti 1988 6
Valko-Venäjän lippu Vitali Stserbo voimistelu 1992 6
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2004 6
Yhdysvaltain lippu Anton Heida voimistelu 1904 5
Yhdysvaltain lippu Willis Lee ammunta 1920 5
Italian vuosina 1861–1946 käytössä ollut lippu. Nedo Nadi miekkailu 1920 5
Suomen lippu Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
Yhdysvaltain lippu Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
Yhdysvaltain lippu Matt Biondi uinti 1988 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija laji vuodet kisat (lkm)
Unkarin lippu Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
Unkarin lippu Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilija laji kisat kulta hopea pronssi Yhteensä
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
Yhdysvaltain lippu Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
Neuvostoliiton lippu Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Edward "Eddie" Eagan,Yhdysvallat, kultaa nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932.
  • Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa, tai ylipäätänsä mitalin sillä pariluistelu jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
  • Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, (taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.)
  • Christa Luding-Rothenburger, Saksa, (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
  • Clara Hughes, Kanada, (pyöräily ja pikaluistelu)
  • Jacob Tullin Thams, Norja, (mäkihyppy ja purjehdus)

Muita kesäolympialaisten ennätyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eniten kesäolympiakisoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välillä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Vanhimmat kultamitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[8]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

Vanhimmat tunnetut osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Nuorimmat tunnetut osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehet:

Naiset:

Muita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[9]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olympialaiset.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. a b c Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  3. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  4. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  5. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  6. Ratsastajaveteraani ennätykseen: kymmenennet olympialaiset 4.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2012.
  7. [1]
  8. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  9. http://www.colby.edu/colby.mag/issues/85n2/spec1.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]