Olympialaiset

Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Olympialaiset ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Historia

1896 kesäolympialaisten avajaiset

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin olympiakisojen perinteeseen. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa on ollut mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu, ammunta ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja, ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

Olympiasymbolit

Olympiarenkaat

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

• Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin aikaan kisat kestivät viisi päivää.
• Renkaat kuvaavat antiikin olympialaisten tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
• Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

Olympiatuli

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin olympiakisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit

Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan. Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi. Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin.

Olympiahymni

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyros Samarasin säveltämä ja Kostis Palamasin sanoittama.

Olympiamaskotti

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo.

Olympiavala

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Osallistumisoikeus

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alunperin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa. Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuunottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin.

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Olympiaboikotit

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton-Afganistanin sotaan, ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Kisoja 1976 boikotoineet maat keltaisella, kisojen 1980 boikotoijat sinisellä ja kisojen 1984 boikotoijat punaisella

Luettelo olympiakisoista

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2016).

Kesäolympialaiset

Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

• Kesäolympialaiset 1896, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 1900, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1904, Saint Louis, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1908, Rooma, Italia > Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1912, Tukholma, Ruotsi
• Kesäolympialaiset 1916, Berliini, Saksa: ei järjestetty ensimmäisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1920, Antwerpen, Belgia
• Kesäolympialaiset 1924, Pariisi, Ranska
• Kesäolympialaiset 1928, Amsterdam, Alankomaat
• Kesäolympialaiset 1932, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1936, Berliini, Saksa
• Kesäolympialaiset 1940, Tokio, Japani > Helsinki, Suomi: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1944, Lontoo, Britannia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Kesäolympialaiset 1948, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 1952, Helsinki, Suomi
• Kesäolympialaiset 1956, Melbourne, Australia
• Kesäolympialaiset 1960, Rooma, Italia
• Kesäolympialaiset 1964, Tokio, Japani
• Kesäolympialaiset 1968, Meksiko, Meksiko
• Kesäolympialaiset 1972, München, Saksa
• Kesäolympialaiset 1976, Montreal, Kanada
• Kesäolympialaiset 1980, Moskova, Neuvostoliitto
• Kesäolympialaiset 1984, Los Angeles, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 1988, Soul, Etelä-Korea
• Kesäolympialaiset 1992, Barcelona, Espanja
• Kesäolympialaiset 1996, Atlanta, Yhdysvallat
• Kesäolympialaiset 2000, Sydney, Australia
• Kesäolympialaiset 2004, Ateena, Kreikka
• Kesäolympialaiset 2008, Peking, Kiina
• Kesäolympialaiset 2012, Lontoo, Britannia
• Kesäolympialaiset 2016, Rio de Janeiro, Brasilia

Talviolympialaiset

Pääartikkeli: Talviolympialaiset

• Talviolympialaiset 1924, Chamonix, Ranska
• Talviolympialaiset 1928, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1932, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1936, Garmisch-Partenkirchen, Saksa
• Talviolympialaiset 1940, Sapporo, Japani > Sankt Moritz, Sveitsi > Garmisch-Partenkirchen, Saksa: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1944, Cortina d'Ampezzo, Italia: ei järjestetty toisen maailmansodan takia
• Talviolympialaiset 1948, Sankt Moritz, Sveitsi
• Talviolympialaiset 1952, Oslo, Norja
• Talviolympialaiset 1956, Cortina d'Ampezzo, Italia
• Talviolympialaiset 1960, Squaw Valley, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1964, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1968, Grenoble, Ranska
• Talviolympialaiset 1972, Sapporo, Japani
• Talviolympialaiset 1976, Innsbruck, Itävalta
• Talviolympialaiset 1980, Lake Placid, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 1984, Sarajevo, Jugoslavia
• Talviolympialaiset 1988, Calgary, Kanada
• Talviolympialaiset 1992, Albertville, Ranska
• Talviolympialaiset 1994, Lillehammer, Norja
• Talviolympialaiset 1998, Nagano, Japani
• Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City, Yhdysvallat
• Talviolympialaiset 2006, Torino, Italia
• Talviolympialaiset 2010, Vancouver, Kanada
• Talviolympialaiset 2014, Sotši, Venäjä
• Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang, Korean tasavalta

Mitalitilastoja

Menestyneimmät urheilijat

Urheilija	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2004–2012	18	2	2	22
Larissa Latynina	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Mark Spitz	uinti	1968–1972	9	1	1	11
Carl Lewis	yleisurheilu	1984–1996	9	1	0	10
Bjørn Dæhlie	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Birgit Fischer	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Sawao Katō	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Matt Biondi	uinti	1984–1992	8	2	1	11
Ray Ewry	yleisurheilu	1900–1908	8 (10)	0	0	8 (10)

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

Urheilija	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2004–2012	18	2	2	22
Larisa Latynina	voimistelu	1956–1964	9	5	4	18
Nikolai Andrianov	voimistelu	1972–1980	7	5	3	15
Boris Šahlin	voimistelu	1956–1964	7	4	2	13
Edoardo Mangiarotti	miekkailu	1936–1960	6	5	2	13
Takashi Ono	voimistelu	1952–1964	5	4	4	13
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1920–1928	9	3	0	12
Birgit Fischer	melonta	1980–2004	8	4	0	12
Bjørn Dæhlie	maastohiihto	1992–1998	8	4	0	12
Japani Sawao Katō	voimistelu	1968–1976	8	3	1	12
Jennifer Thompson	uinti	1992–2004	8	3	1	12
Aleksei Nemov	voimistelu	1996–2000	4	2	6	12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija	laji	vuosi	kulta
Michael Phelps	uinti	2008	8
Mark Spitz	uinti	1972	7
Kristin Otto	uinti	1988	6
Vitali Stserbo	voimistelu	1992	6
Michael Phelps	uinti	2004	6
Anton Heida	voimistelu	1904	5
Willis Lee	ammunta	1920	5
Nedo Nadi	miekkailu	1920	5
Paavo Nurmi	yleisurheilu	1924	5
Eric Heiden	pikaluistelu	1980	5
Matt Biondi	uinti	1988	5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa

Urheilija	laji	vuodet	kisat (lkm)
Aladár Gerevich	miekkailu	1932–1960	6
Steve Redgrave	soutu	1984–2000	5
Pál Kovács	miekkailu	1936–1960	5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

Urheilija	laji	kisat	kulta	hopea	pronssi	Yhteensä
Michael Phelps	uinti	2008	8	0	0	8
Michael Phelps	uinti	2004	6	0	2	8
Aleksandr Ditjatin	voimistelu	1980	3	4	1	8

Muita erityisiä saavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa

• Edward "Eddie" Eagan,Yhdysvallat, kultaa nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932.
• Gillis Grafström, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa, tai ylipäätänsä mitalin sillä pariluistelu jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
• Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson (taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.)
• Christa Luding-Rothenburger, Saksa, (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
• Clara Hughes, Kanada, (pyöräily ja pikaluistelu)
• Jacob Tullin Thams, Norja, (mäkihyppy ja purjehdus)

Kesäolympialaisten ennätyksiä

Eniten kesäolympiakisoja

Miehet:

• 10 Ian Millar, Kanada, ratsastus, 1972–2012

Naiset:

• 8 Josefa Idem, Saksa / Italia, melonta, 1984–2012

Eniten vuosia kultamitalien välillä

Miehet:

• 28 vuotta Aladár Gerevich, Unkari, miekkailu 1932–1960

Naiset:

• 24 vuotta Birgit Fischer, DDR/Saksa, melonta, 1980–2004

Vanhimmat kultamitalistit

Miehet:

• 64 v 8 kk 14 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1912

Naiset:

• 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit

Miehet:

• Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900
• 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

• 13 v 8 kk 25 pv Marjorie Gestring, USA, uimahypyt, 1936

Vanhimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 72 v 9 kk 6 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1920

Naiset:

• 70 v 5 pv Lorna Johnstone, GBR, ratsastus, 1972

Nuorimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

• 10 v 7 kk 5 pv Dimitrios Lundras, GRE, voimistelu, 1896

Naiset:

• 11 v 8 kk 28 pv Luigina Giavotti, ITA, voimistelu, 1928

Muita

• Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.

Katso myös

• Olympialaisten mitalitilasto maiden mukaan
• Luettelo Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaista
• Luettelo olympialajeista
• Nuorten olympialaiset
• Suomi kesäolympialaisissa
• Paralympialaiset
• Deaflympics
• Special Olympics

Kirjallisuus

• Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

Lähteet

Kirjallisuus

• David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

Aiheesta muualla

• Kesäolympialaisten historiaa YLEn Elävässä arkistossa
• Talviolympialaiset YLEn Elävässä arkistossa

Olympiakisat

Olympialajit