Ero sivun ”Suomen Filmiteollisuus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 186: Rivi 186:
* ''[[Mitäs me taiteilijat]]'' (1952)
* ''[[Mitäs me taiteilijat]]'' (1952)
* ''[[Lännen lokarin veli]]'' (1952)
* ''[[Lännen lokarin veli]]'' (1952)
* ''[[Tervetuloa aamukahville|Tervetuloa aamukahville eli Tottako toinenkin puoli?]]'' (1952)
* ''[[Tervetuloa aamukahville|Tervetuloa aamukahville eli tottako toinenkin puoli?]]'' (1952)
* ''[[On lautalla pienoinen kahvila]]'' (1952)
* ''[[On lautalla pienoinen kahvila]]'' (1952)
* ''[[Komppanian neropatit]]'' (1952)
* ''[[Komppanian neropatit]]'' (1952)

Versio 13. joulukuuta 2020 kello 15.01

Tämä artikkeli käsittelee Suomen Filmiteollisuutta (SF). Sitä ei pidä sekoittaa yhtiöön Suomi-Filmi tai samannimiseen 2000-luvulla perustettuun yhtiöön.
Suomen Filmiteollisuus Oy
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1933
Lakkautettu 1965
Suomen Filmiteollisuuden äänittämön ohjauspöytä. Etualalla äänittäjä Kurt Vilja.

Suomen Filmiteollisuus Oy (SF) oli vuosina 1933–1965 toiminut suomalainen elokuvatuotantoyhtiö. Sen perusti Erkki Karu riitauduttuaan aiemman yhtiönsä Suomi-Filmin uudistuneen johdon kanssa. Elokuvaohjaaja, tuottaja ja käsikirjoittaja T. J. Särkkä oli Suomen Filmiteollisuuden keskeinen hahmo ja Karun kuoltua yhtiön toimitusjohtaja vuodesta 1935 aina sen toiminnan päättymiseen saakka. Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa toimivat muiden muassa elokuvaohjaajat Armand Lohikoski, Edvin Laine, Matti Kassila ja Ville Salminen. Yhtiön tunnettuihin elokuviin kuuluu muun muassa Tuntematon sotilas. Suomen Filmiteollisuus julistettiin konkurssiin vuonna 1965.

Kahdenkymmenen katsotuimman kotimaisen elokuvan joukkoon mahtuu neljä SF-tuotantoa: Tuntematon sotilas (1955, sijalla yksi), Kulkurin valssi (1941, sijalla kaksi), Kaivopuiston kaunis Regina (1941, sijalla kuusi) ja Kaunis Veera (1950, sijalla kahdeksan).

Yhtiö rakennutti Helsingin Liisankadulle Suomen Pankin omistamiin entisiin tennishalleihin Pohjoismaiden suurimmat elokuvastudiot, joiden suunnittelusta vastasi Hannu Leminen. Ensimmäinen studioilla valmistunut elokuva oli Lemisen En ole kreivitär, jonka hän ohjasi ja lavasti.[1]

Konkurssi

Joulukuun 13. päivänä vuonna 1965 Suomen Filmiteollisuuden henkilökunnalle kerrottiin, että yhtiön toiminta oli päätetty lopettaa vuoden viimeisenä päivänä ja työt yhtiössä lopetetaan jo 15. päivänä joulukuuta. SF jätti konkurssihakemuksensa, joka hyväksyttiin, vaikka yhtiön varat olivat pesäluettelon mukaan velkoja suuremmat; SF:llä erotus oli 75 968 markkaa ja laboratoriosta vastanneella yhtiöllä 44 067 markkaa. Yhtäkään velkojaa ei ilmestynyt paikalle, kun SF:n konkurssipäätös julistettiin raastuvanoikeudessa.

Yhtiön kuvaus- ja valmistuskalustosta valtaosa myytiin Suomi-Filmille ja elokuvien teatterilevitysoikeudet Kinostolle. Elokuvien televisio-oikeudet oli Yleisradio hankkinut jo aikaisemmin ostamalla Elosalama Oy:n, joka sai SF:ltä televisiolevitysoikeudet kaikkiin vuoden 1961 loppuun mennessä tuotettuihin SF-elokuviin Elosalaman omistamia elokuvateattereita vastaan. Molemmat yhtiöt olivat T. J. Särkän johtamia.

Elokuvat

1930-luku

1940-luku

1950-luku

1960-luku

Katso myös

Lähteet

  • Uusitalo, Kari: T. J. Särkkä – legenda jo eläessään. Helsinki: WSOY, 1975. ISBN 951-0-06860-8.
  • Marjamäki, Tuomas: Naurattajat – suomalaisen komiikan tekijät 2007–1907. Helsinki: Edita, 2007. ISBN 978-951-37-4723-7.

Viitteet

  1. Pajukallio, Arto: Elokuvat. Helsingin Sanomat, 13.9.2011, s. D 5.

Aiheesta muualla

  • Jari Sedergren: Filmiriita 1941-1944Lähikuva 3/1995
  • Kaarninen, Pekka: Suomalainen unelmatehdas. Kirja-arvostelu teoksesta: Laine, Kimmo, Santakari, Minna, Seitajärvi, Juha & Hupaniittu, Outi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla. Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2019. (Agricolan arvostelut 4.6.2019)

Kirjallisuutta

  • Laine, Kimmo, Santakari, Minna, Seitajärvi, Juha & Hupaniittu, Outi (toim.): Unelmatehdas Liisankadulla: Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura; Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, 2019. ISBN 978-951-858-059-4.