Pekka Puupää kesälaitumilla

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pekka Puupää kesälaitumilla
Pekka puupää kesälaitumella.jpg
Ohjaaja Armand Lohikoski
Käsikirjoittaja Reino Helismaa
Tuottaja T. J. Särkkä
Säveltäjä Toivo Kärki
Kuvaaja Kauno Laine
Leikkaaja Armas Vallasvuo
Lavastaja Aarre Koivisto
Pääosat Esa Pakarinen
Masa Niemi
Siiri Angerkoski
Olavi Virta
Ruth Johansson
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomen Filmiteollisuus
Ensi-ilta 16. lokakuuta 1953
Kesto 90 min
Alkuperäiskieli suomi
Edeltäjä Pekka Puupää
Seuraaja Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Pekkapuupääkesälaitumella.jpg

Pekka Puupää kesälaitumilla on Pekka Puupää -sarjan toinen elokuva. Elokuvan on ohjannut Armand Lohikoski ja käsikirjoittanut Reino Helismaa, ja se sai ensi-iltansa 1953.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Justiina lähettää Pekan ja Pätkän vuokraamaan kesähuvilaa. Kiero kiinteistönvälittäjä Adolf Muikku kynii kaksikolta rahat esittelemällä valokuvaa, jossa on vierekkäin suuri miljoonahuvila ja rähjäinen mökki. Pekka ja Pätkä kuvittelevat ostaneensa huvilan ja päättävät perustaa täysihoitola Puunpätkän. Mukaan tulee myös kadulla vastaan kävellyt Pätkän sukulainen Kalevi Vaski.

Puupäät muuttavat huvilaan (ja menevät sisään savupiipun kautta koska avain ei sovi oveen), avaavat täysihoitolansa ja ottavat vastaan arvokkaita helsinkiläisvieraita. Puupäät ja vieraat rellestävät huvilassa kellarista löytyneen konjakin voimalla, kunnes talon oikea omistaja johtaja Riuku perheineen saapuu. Pekalle ja Pätkälle selviää, että he ovatkin ostaneet viereisen mökin. Puupäät heitetään ulos huvilasta ja täysihoitolavieraat poistuvat uhkaillen oikeusjutulla.

Kalevi Vaski ja johtaja Riukun tytär Eeva rakastuvat. Eeva päättää tehdä komeaäänisestä Kalevista iskelmätähden, koska hänen isänsä työskentelee musiikkialalla. Eeva palkkaa Pekan ja Pätkän nauhoittamaan salaa serenadin, jonka Kalevi laulaa hänelle öisellä soutumatkalla. Riukun huvilaan kokoontuu joukko musiikkiteollisuuden kihoja kuuntelemaan koenauhoja, ja Kalevin nauha ujutetaan samaan joukkoon. Nauhan kuultuaan kihot palkkaavat Kalevin välittömästi, ja johtaja Riuku ostaa Puupäiden mökin hyvään hintaan.

Muuta tietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toista Puupää-elokuvaa ryhdyttiin valmistelemaan nopeasti ensimmäisen (Pekka Puupää, 1953) saaman suosion ansiosta. Ensimmäisen elokuvan ohjannut Ville Salminen kieltäytyi jatkamasta, koska ei halunnut jumiutua Puupää-ohjaajaksi. Tilalle määrättiin Armand Lohikoski, josta tuli Puupäiden kesto-ohjaaja[1].

Käsikirjoituksen teki ensimmäisen elokuvan tapaan Reino Helismaa. Myöhemmistä Puupäistä poiketen elokuvaa ei suunnattu yksinomaan lapsille, joten siihen lisättiin Olavi Virran ja Ruth Johanssonin välinen romanssi aikuisyleisöä varten. Virta korvasi ensimmäisessä Puupäässä vastaavaa roolia esittäneen Tapio Rautavaaran. Virta myös laulaa elokuvassa useita ikivihreitä, kuten "Sinun silmiesi tähden" (tekijöinä Helismaa ja Toivo Kärki, joka myös sävelsi Puupää-filmien musiikin). Alkuperäisestä juonesta saksittiin pois pahinta konjakin kanssa rellestystä ja humalahuumoria, jotta filmistä saatiin myös lapsille sopiva. Elokuvassa näyttelee sivuosassa myös myöhemmissä Puupää-elokuvissa talonmies Pikkaraista esittänyt Armas Jokio.

Elokuvan kuvauksissa toisensa ensimmäisen kerran tavanneiden 20-vuotiaan Ruth Johanssonin ja 38-vuotiaan Olavi Virran välille kehkeytyi niiden aikana seurustelusuhde, joka kesti tiettävästi ainakin kaksi vuotta. Suhde oli laajalti tiedossa, vaikka Virta oli koko ajan naimisissa ja asui perheensä luona.[2]

Elokuvasta on tehty myös teatterinäytelmä.

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kritiikissä vuodelta 2012 Siiri Angerkosken roolisuorituksen sanotaan tavoittelevan huikeita mittoja.[1] Toisen kriitikon mukaan elokuvan parasta antia on Olavi Virran laulama ”Sinun silmiesi tähden”.[3]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreditoimattomissa rooleissa esiintyy mm. Nestori Lampi, Juhani Kumpulainen, Rauha Rentola, Armas Jokio jne.

Työryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ohjaus: Armand Lohikoski
  • Käsikirjoitus: Reino Helismaa
  • Kuvaus: Kauno Laine
  • Leikkaus: Armas Vallasvuo
  • Äänitys: Björn Korander
  • Musiikki: Toivo Kärki
  • Lavastus: Aarre Koivisto
  • Tuottaja: T. J. Särkkä
  • Naamiot: William Reunanen
  • Kampaukset: Fanny Cederberg
  • Studiopäälikkö: Alf Salin
  • Alkutekstit: Eka Karppanen
  • Järjestäjä: Lasse Saxelin
  • Laulujen sanat: Reino Helismaa
  • Muusikot ja laulajat: Esa Pakarinen, Masa Niemi, Olavi Virta, Juha Eirto
  • Tuotantoyhtiö: SF Oy
  • Vuosi: 1953

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arto Pajukallio, Elokuvat, Helsingin Sanomat 17.1.2012, sivu D 7
  2. Lasse Erola: Olavi Virta ja hänen maailmansa, s. 102. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.
  3. Päivän elokuvia, Tv-maailma,2 /2012 sivu 17

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]