Kyrkösjärvi
| Kyrkösjärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Seinäjoki, Ilmajoki |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 42.071.2.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 81,3 m [1] |
| Rantaviiva | 19 km |
 Kyrkösjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kyrkösjärvi on Kyrönjoen tulvien säännöstelemiseksi rakennettu tekojärvi. Se kuuluu Seinäjoen valuma-alueeseen ja sijaitsee Seinäjoen ja Ilmajoen rajalla.[2] Kyrkösjärven tekojärven vesipinta-ala on 640 hehtaaria, ja sen valuma-alue on 82 000 hehtaaria. Alun perin järvi oli 1960-luvulla pieni soinen lampi, mutta ruoppauksen ja Seinäjoen uudelleenohjaamisen jälkeen siitä tuli tulvavesien säännöstelyallas. Allas täytettiin ensimmäisen kerran 1980. Rantaviivaa järvellä on noin 19 kilometriä.
Kyrkösjärven padon yhteydessä keskussairaalan Y-talon kohdalla on Kyrkösjärven voimalaitos, jonka putouskorkeus on 42 metriä, rakennusvirtaama 20 m³/s ja koneteho 7,3 MW. Voimalaitokselta vesi johdetaan 1,4 km:n pituiseen tyhjennystunneliin, joka kulkee sairaala-alueen alla ja päättyy Seinäjokeen lähellä kaupungin keskustaa. [3]
Järven rannalla on uimapaikka ja kauempana turvevoimala, joka tuottaa vastapaineprosessilla sähköä ja kaukolämpöä. Järven rannoilla kasvaa lähinnä havumetsää, mutta paikoin rannat ovat räme- ja sekametsävaltaisia. Vesi on ruskehtavaa humuspitoista, soista vettä. Kyrkösjärvellä on myös paljon suuria ajelehtivia ja paikoilleen jumittuneita turvesaarekkeita sekä turvelauttoja.
Kalastus Kyrkösjärvellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kalastusta on Kyrkösjärvellä harjoitettu jo kymmenien vuosien ajan. Järvi tunnetaan erityisen hyvin kuhan vetouistelusta ja ison hauen virvelikalastuksesta. Kyrkösjärven kuhakanta on viime vuosien aikana pysynyt samanlaisena. Keskimääräinen kuha painaa noin 600 grammaa, mutta Kyrkösjärvestä saadaan vuosittain 5–8-kiloisiakin. Lisäksi järveen on istutettu kirjolohta. Järven ahvenet ovat pienikokoisia, mutta niitä on paikoin runsaasti. Talvella järvestä pilkitään pääosin ahventa.
Tunnetuimmat kalapaikat ovat Kyrkösjärven keskellä sijaitseva kapeikko, voimalasta tuleva lämpövesiputki sekä pohjoispuolen uimarannat.
Vesiliikenne Kyrkösjärvellä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyrkösjärveä käytetään yleisesti veneilyyn ja melomiseen.
1970-luvulla tehdyssä hankesuunnitelmassa Kyrkösjärven tekojärven odotettiin monipuolistavan Seinäjoen seudun urheilua, kun se toisi mukanaan melonnan, soudun ja purjehduksen[4]. Odotukset ovat toteutuneet purjehdusta lukuun ottamatta.
Kyrkösjärven veneily perustuu lähinnä kalastukseen. Uusin venelaituri valmistui vuonna 2015 Seinäjoen asuntomessuille[5].
Kyrkösjärven tekojärveä on käytetty melontaan koko sen historian ajan[4]. Melonnan puitteet nousivat uudelle tasolle vuonna 2017, jolloin melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt käynnisti Kyrkösjärven melontaelämyshankkeen. Hankkeeseen kuuluu neljän vajan melontakeskus, suuri laituri ja 20 kilometrin mittainen Kyrkösjärven vesielämysreitti. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluva 150 000 euron hanke valmistuu kesällä 2018.[6] Hankkeessa annetaan myös nimet yli 30:lle Kyrkösjärven saarelle ja luodolle. Aikaisemmin vain Kyrkösjärven suurimmalla saarella on nimi, Perämäki[7].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa (PDF) 26.3.2007. environment.fi. Viitattu 24.1.2009.[vanhentunut linkki] (Arkisto, Ympäristö.fi)
- Orrenmaa, Anssi: Kyrönjoen tulvasota, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2004
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tee karttalinkki Kansalaisen Karttapaikka. Viitattu 24.1.2009.[vanhentunut linkki]
- ↑ Facta2001, WSOY 1981, 7. osa, palsta 450
- ↑ Kyrkösjärven tekojärvi (PDF) 14.9.2007. jarviwiki.fi. Viitattu 14.5.2012.
- ↑ a b Anssi Orrenmaa: Kyrönjoen tulvasota. Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2004.
- ↑ Seinäjoen asuntomessujen loppuraportti[1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ilkka, 28.12.2016.
- ↑ Ilkka, 4.7.2017.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
