Marshall-apu

Marshall-apua saaneet Euroopan maat. Siniset pylväät osoittavat suhteellisen kokonaisavun määrän.

Marshall-avun logo 1948–1953

Marshall-apu, Marshall-suunnitelma tai Euroopan palautumisohjelma oli Yhdysvaltain ensisijainen ohjelma Euroopan jälleenrakentamiseksi toisen maailmansodan jälkeen.

Historia [muokkaa]

Ohjelma oli Yhdysvaltain ulkoministerin kenraali George C. Marshallin idea. Muun muassa Iso-Britannia pääsi jo vuonna 1946 samoihin tuottavuuslukuihin kuin mitä sillä oli ollut ennen sotaa. Ulkopoliittisesti merkittävintä oli Kreikan Marshall-apu, koska siellä pyrittiin vakauttamaan maan tilannetta kommunistien ja länsimielisten käymän sisällissodan jälkeen jälkimmäisten eduksi. Marshall-apu toimi myös Yhdysvaltojen subventiona omaan yksityiseen sektoriin, sillä rahaa virtasi Euroopasta takaisin Yhdysvaltoihin.

Neuvostoliitto liittolaisineen kieltäytyi avusta. Suomi kieltäytyi myös, koska pelkäsi sen vaurioittavan suhteitaan Neuvostoliittoon sen jälkeen kun Neuvostoliitto oli Marshall-avun julkisesti tuominnut ja diplomaattiteitse myös Suomelta kysyttäessä kieltänyt. Suomi olisi tarvinnut kipeästi taloudellista tukea, sillä Suomen piti maksaa sotakorvauksia Neuvostoliitolle. Sodasta kärsinyt Suomi joutui jäämään ulkopoliittisista syistä ilman apua, vaikka muun muassa vauras Ruotsi saattoi sitä nostaa.

Vuosien 1948 ja 1951 aikana Yhdysvallat lahjoitti yli 13 miljardia dollaria (noin 100 miljardia dollaria nykyisillä vaihtoarvoilla) teknistä ja taloudellista apua 16 Euroopan maan uudelleenrakentamiseen, jotka olivat liittyneet OEEC:een (Organization for European Economic Cooperation, nykyisen OECD:n edeltäjä) vastauksena Marshallin kehotukseen yhteisen suunnitelman muodostamiseksi.

Ulkoministeri George C. Marshall sanoi puheessaan Harvardin yliopistossa 5. kesäkuuta 1947: "On luonnollista, että USA tekee kaiken voitavan auttaakseen palauttamaan normaalit ja terveet taloudelliset olosuhteet maailmaan, sillä tämä on poliittisen vakavuuden ja turvallisuuden rauhan edellytys". Historioitsijat korostavat Marshall-avun kantavina motiiveina yleensä pyrkimyksen tukea demokratiaa ja vakaata kehitystä Euroopassa. Apua kanavoitiinkin erityisesti suuriin Euroopan maihin, kuten Ranskaan ja Italiaan, joissa oli vahvat kommunistiset puolueet. Samalla Euroopan talouden kohentuessa saataisiin USA:n teollisuudelle merkittävät vientimarkkinat. Marshall-apu oli suhteessa USA:n bruttokansantuotteeseen suurempaa, kuin mitä länsimaista on koskaan annettu kehitysapuna kehitysmaille ja se inspiroi myöhempää kehitysapua.

Kesäkuun 17. Pariisissa päätettiin avun järjestämisestä Ranskan ulkoministerin Georges Bidaultin ja Ison-Britannian Bevinin kanssa. Lyhyen aikaa myös Neuvostoliitto oli kiinnostunut Marshallin avusta. Neuvostoliitto muutti kantaansa kesken Pariisin kokouksen joka oli alkanut kesäkuun 27. päivänä. Neuvostoliitto perusteli kantaansa, että USA sekaantui Euroopan maiden asioihin ja apu merkitsisi Euroopan joutumista USA:n hallinnon alaiseksi. Neuvostoliitto vetääntyi yhteistyöstä, mikä oli yksi osoitus Euroopan pitkälliseen kahtiajaon, kylmän sodan alkamisesta.

Marshallin suunnitelma nopeutti sodasta kärsineitä maita pääsemään jaloilleen taloudellisesti. Marshall-apuun liittyvä OEEC oli pohjana Euroopan taloudellisen yhteistyön kehittymiseen ensiksi EEC:ksi, sitten EC:ksi ja lopulta EU:ksi sekä Euroopan unionin sisämarkkinoiden muodostumiselle.

Marshall-avun propagandajulisteita

Kulut [muokkaa]

Marshall-apua jaettiin osallistujien kesken suurin piirtein väestömäärän mukaan. Suurempi määrä annettiin tärkeimmille teollisuusalueille, koska niiden uudistumista pidettiin olennaisena Euroopan tervehtymiselle.

Maa	1948/1949(miljoonaa dollaria)	1949/1950(miljoonaa dollaria)	1950/1951(miljoonaa dollaria)	Yhteensä ($ miljoonaa dollaria)
Itävalta	232	166	70	468
Belgia ja Luxemburg	195	222	360	777
Tanska	103	87	195	385
Ranska	1085	691	520	2296
Länsi-Saksa	510	438	500	1448
Kreikka	175	156	45	376
Islanti	6	22	15	43
Irlanti	88	45	0	133
Italia ja Triesten vapaa-alue	594	405	205	1204
Alankomaat	471	302	355	1128
Norja	82	90	200	372
Portugali	0	0	70	70
Ruotsi	39	48	260	347
Sveitsi	0	0	250	250
Turkki	28	59	50	137
Britannia	1316	921	1060	3297
Yhteensä	4 924	3 652	4 155	12 731