Helsingin valtaus

Wikipedia
Ohjattu sivulta Helsingin taistelu
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Helsingin valtaus
Osa Suomen sisällissotaa
Päivämäärä:

10.14. huhtikuuta 1918

Paikka:

Helsinki, Suomi

Lopputulos:

Saksalaisten ja valkoisten joukkojen voitto

Osapuolet

Saksan keisarikunnan lippu Saksan armeijan
       joukot
Flag of Finland 1918 (state).svg Suomen tasavallan
       joukot
(valkoiset)

Red flag.svg Suomen punainen
       kaarti
(punaiset)

Komentajat

Rüdiger von der Goltz
Gustaf Mannerheim

Eino Rahja
F.E Johansson
Edvard Nyqvist

Vahvuudet

noin 6 000 saksalaista
noin 5 000 suomalaista

9 000–12 000

Tappiot

noin 200 kaatunutta saksalaista
noin 20 kaatunutta suomalaista

noin 300 kaatunutta
noin 8 000 vangittua

Suomen sisällissodan taistelut
OuluAhvolaLahtiKuruTampereHelsinkiViipuri

Helsingin valtaus oli Suomen sisällissodan loppuvaiheissa 10.–14. huhtikuuta 1918 käyty taistelu Helsingin hallinnasta, jossa Suomeen maihinnousun tehnyt Saksan Itämeren divisioona Suomen tasavallan joukkojen eli suomalaisten valkoisten tuella valtasi pääkaupungin kapinalliselta Suomen punaiselta kaartilta eli suomalaisilta punaisilta.

Taistelun yleiskartta
Verna Erikson salakuljetti valkoisille patruunoita.

Taisteluun osallistui noin 9 000 saksalaista ja 5 000 valkoista sekä 9 000–12 000 punaista. Taistelussa kuoli noin 200 saksalaista, 20 valkoista ja 300 punaista. Suunnilleen 8 000 punaista joutui Viaporin-Suomenlinnan vankileirille, jossa useat kuolivat aliravitsemukseen ja sairauksiin sekä valkoisten teloittamina.

Helsingin punaisten puolustuksen johto oli tuolloin Helsingin punakaartin I rykmentin päällikön (esikunnan päällikön) Fredrik Edvard Johanssonin ja miliisin päällikkö (järjestyspäällikkö) Edward Nyqvistin käsissä.[1]

Saksalaiset joukot etenivät maitse kaupunkiin Töölön kautta. Laivasto-osasto laski joukkoja maihin Katajanokalla. Rautatieyhteys pohjoiseen katkaistiin rykmentin voimin Tikkurilassa, mistä tämä osasto eteni Helsingin pitäjän kirkonkylään työntäen punaisia edellään.[2] Hyökkäys käynnistyi perjantaina 12. huhtikuuta kello 5 aamulla. Kaupungissa salaa toiminut suojeluskunta Helsingin valkoinen kaarti alkoi liittyä taisteluun puolenpäivän jälkeen, mutta oli varsinaisesti mukana vasta myöhään iltapäivällä. Tutkimuksissa kaartin mukaantulon ajankohta on todettu monissa muistelmissa esitettyä käsitystä myöhemmäksi.[3]

Helsingissä tuhoutui useita rakennuksia, muun muassa Turun kasarmi nykyisen Lasipalatsin tienoilla[4] ja Pitkänsillan eteläpäässä sijainnut Maexmontanin viinatehdas paloivat maan tasalle.[5] Symbolisesti tärkeä Helsingin työväentalo syttyi tuleen saksalaisten tykkitulessa ja sen torni sortui lauantaina noin klo 11.[6] Tällöin oli jo käyty antautumisneuvotteluita. Merkkejä antautumisesta nähtiin iltapäivällä kahden aikoihin.[7]

Antautumisen merkiksi nostettiin valkoinen lippu Kallion kirkon torniin.[8] Senkin jälkeen toimi eri puolilla kaupunkia yksittäisiä sala-ampujia.[9]

Taistelun jälkiä on edelleen nähtävissä Pitkässäsillassa, jossa on useita tykkitulen iskemiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
  • Hoppu, Tuomas (2013): Vallatkaa Helsinki. Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918. ISBN 978-951-20-9130-0.
  • Kolbe, Laura & Nyström, Samu: Helsinki 1918: pääkaupunki ja sota. Jyväskylä: Minerva, 2008. ISBN 978-952-492-138-1. (suomeksi)
  • Suomen vapaussota I - VIII, toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio, Gummerus Jyväskylä 1930.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sisällissodan pikkujättiläinen 2009, 203
  2. Hoppu 2013, 124-125, 141
  3. Kolbe & Nyström 2008, 80; Hoppu 2013, 203
  4. Hoppu 2013, 175-185
  5. Kolbe & Nyström 2008, 87
  6. Hoppu 2013, 324
  7. Hoppu 2013, 330
  8. Hoppu 2013, 331-332
  9. Suomen vapaussota 1918: kartasto ja tutkimusopas 1995, 102

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]