Länsiarmeija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Länsiarmeija oli valkoisten joukkojen armeija Suomen sisällissodassa. Se perustettiin huhtikuussa 1918 uudelleen organisoitaessa valkoista armeijaa. Armeijan toiminta-alue oli Pohjanlahdesta Päijänteeseen. Sen tehtävänä oli hyökätä Riihimäen suuntaan käytössä olevilla värvätyillä rykmenteillä sekä neljällä suojeluskuntarykmentillä. Sen piti yhteistyössä saksalaisten kanssa puhdistaa Etelä- ja Länsi-Suomi punaisista joukoista.

Ylipäällikön 7. huhtikuuta antaman käskyn mukaan Länsiarmeijan tehtävänä oli varmistaa Vesilahden-Pälkäneen-Padasjoen rintama, vallata Pori ja samalla valmistautua etenemään päävoimin Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Helsinkiä kohti sekä pienemmin voimin ryhtyä puhdistamaan Turun lääniä. Komentaja Martin Wetzer jakoi armeijan toiminta-alueen kahteen lohkoon, joiden rajana oli Pyhäjärvi. Länsilohkoa komensi kenraalimajuri Ernst Linder ja itälohkoa eversti Harald Hjalmarson. Yhteysvaikeuksien takia itälohko jaettiin myöhemmin kahtia, minkä jälkeen Pyhäjärven ja Mallasveden välillä oleva Vesilahden-Lempäälän rintama uskottiin Hjalmarsonille ja itäosa everstiluutnantti L. Bergströmin komentoon.[1]

Lahden länsipuolella olleet punaiset antautuivat 2. toukokuuta, jonka jälkeen taistelut keskittyivät itäarmeijan alueelle.

Esikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martin Wetzer
Eversti Erik Grafström
  • Yleisesikunta
Operatiivinen osasto:

Adjutantti ratsumestari E. von Bornstedt, yhteysupseeri ja lennätin- ja puhelinkomennuskunnan päällikkö luutnantti Erik von Frenckell

  • Sisäasiain osasto:

Päällikkö: everstiluutnantti Maximilian Spåre.

  • Intendentuuri:

Armeijaintendentti luutnantti Bruno Swendelin, kamreeri luutnantti Rudolf Bäckman.

  • Aseosasto:

Ase- ja tykistötarkastaja eversti P. Londén, kivääri- ja konekiväärivaraston johtaja herra V. Keynäs.

  • Saniteettiosasto:

Armeijanlääkäri tohtori Ernst V. Knape.

  • Eläinlääkintäosasto

Armeijaneläinlääkäri, eläinlääkäri J. N. Pettersson.

  • Komendantuuri

Esikuntakomendantti kenraalimajuri Torsten Leonard Lode.

  • Oikeuslaitos

Armeijanauditööri varatuomari Per Antell.

Joukko-osastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Komentaja: kenraalimajuri Ernst Linder.

Komentaja: eversti Harald Hjalmarson.

Päällikkö: everstiluutnantti Maximilian Spåre, v.t. päällikkö everstiluutnantti J. A. K. Renvald.

Päällikkö: majuri Martin Ekström.

  • Rintaman takaiset joukot

Vaasan rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö majuri R. Anthoni.

1. Pohjanmaan rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: tohtori I. Karttunen.

2. Pohjanmaan rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: tohtori I. Karttunen.

Porin rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: majuri C. Nordenswan.

1. krenatöörirykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: insinööri E. Lindberg.

2. krenatöörirykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: insinööri E. Lindberg.

Hämeen etappipataljoona

Päällikkö: majuri G. I. Lydman.
  • Länsiarmeijan apujoukot

Pohjois-Savon rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö: reserviluutnantti Gunnar Björk

Etelä-Savon rykmentin täydennyspataljoona

Päällikkö ratsumestari Georg Hjalmar Tulander.

Savon etappipataljoona

Päällikkö: reservikapteeni V. G. Lagerstedt

14. patteri

Päällikkö: kapteeni Erik Beskow.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Toim. Ignatius, Theslöf, Palmén, Grotenfelt, Nordenstreng ja Soikkeli, Suomen vapaussota 1918 osat V ja VI, Otava Helsinki 1924-1925.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 267. WSOY, 1956.