Hotelli Kämp

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hotelli Kämp.

Hotelli Kämp on Helsingin Kluuvissa Pohjoisesplanadin varrella sijaitseva hotelli, joka on perustettu vuonna 1887. Alkuperäisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Kämp oli vuosisadan vaihteessa kaupungin huvielämän keskus ja yksi maan tunnetuimmista hotelleista.[1] Alkuperäinen Kämp purettiin 1960-luvulla uuden toimistorakennuksen myötä, mutta osia siitä – muun muassa Pohjoisesplanadin puoleinen julkisivu – rakennettiin kopioina osaksi uudisrakennusta. Hotellitoiminta käynnistyi uudelleen vuonna 1999.

Kämp sijaitsee osoitteessa Kluuvikatu 2 – Pohjoisesplanadi 29 ja se kuuluu Antiloopin kortteliin. Sen länsipuolella sijaitsee Catanin talo.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotellin logo.

Vanha Kämp[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kämpin tontti oli 1800-luvun alussa vielä Kluuvinlahden rannalla. Hotellin paikalle teetti 1880-luvulla tehtailija ja kunnallisneuvos Fredrik Wilhelm Grönqvist, joka oli aiemmin rakennuttanut viereisen Grönqvistin talon. Grönqvist osti Kämpin tontin vuonna 1886 ravintoloitsija Carl Kämpiltä, joka omisti paikalla seisseen puurakennuksen, jossa toimi kaupungin suurin paperikauppa. Kämp oli ostanut talon vain kahta vuotta aiemmin vuonna 1884 kultaseppä Ekholmilta. Hän oli saanut mainetta Kaivohuoneen ja Oopperakellarin pitäjänä ja halusi rakentaa paikalle mannermaisen loistohotellin, mutta hänen varansa eivät riittäneet hankkeen toteuttamiseen. Grönqvist rahoitti projektin ja vuokrasi hotellin Kämpille kahdeksikymmeneksi vuodeksi; Kämp ehti kuitenkin pitää hotellia vain muutaman vuoden ajan, sillä hän kuoli jo 41-vuotiaana vuonna 1889. Toimintaa jatkoivat Kämpin leski Maria Kämp ja entinen saksalainen näyttelijä Karl König.[1][2][3]

Kämpin suunnitteli Theodor Höijer ja se edustaa uusrenessanssia. Hotellin pohjakerroksessa oli eteishalli, komea pääportaikko ja kaksi liiketilaa. Parhaat hotellihuoneet olivat Esplanadin puolella toisessa kerroksessa, Kluuvikadun puolella vuorostaan suuri ravintolasali ja kuuluisa kahden kerroksen korkuinen peilisali. Hotellilla oli alun perin ranskalaishenkinen vesikatto, mutta rakennusta korotettiin kerroksella vuonna 1914 Lars Sonckin suunnitelmien mukaan ja katto hävisi. Hotellin paalutustyöt olivat huonon maaperän vuoksi vaikeat, joten sen valmistuminen viivästyi. Avajaisia vietettiin lokakuussa 1887: hotelli oli ennennäkemättömän ylellinen ja kaupungin lehdet ylistivät peilisalia, jota valaisi 25 sähkö- ja 24 kaasuvalaisinta. Sisustusta kutsuttiin "mannermaiseksi" ja "kosmopoliittiseksi" ja hotellille oli oma hevoskuljetus satamasta ja rautatieasemalta. Tarjoilijat käyttivät hännystakkien sijaan lyhyitä takkeja ja valkoisia esiliinoja kuten Euroopassa. Huoneita oli alun perin 75 kappaletta. Hotellin kellariin avattiin pian suosittu, Königin pitämä Biertunnel-oluttupa ja kesällä 1891 katukahvila.[1][2][3]

Vuosisadan alussa Kämpissä viihtyivät muun muassa Akseli Gallen-Kallela, Robert Kajanus, Eino Leino, Juhani Aho, Armas Järnefelt ja Jean Sibelius. Kulttuuriväen tapaamisten kerrotaan venyneen vuorokausien pituisiksi: esimerkiksi Järnefeltin sanotaan lähteneen Kämpistä johtamaan konserttia Viipuriin ja palanneen muutaman päivän kuluttua jatkamaan samaa istuntoa. Kajanuksen väitetään kysyneen Järnefeltiltä "Puhelimessako kävit?", kun tämä astui huoneeseen. Taiteilijat ovat antaneet aiheen myös lukuisille muillekin anekdooteille. Jean Sibeliuksen säveltämä Musette-teema näytelmästä Kuningas Kristian II tunnetaan myös nimellä "Minä menen Kämpiin takaisin". Kerrotaan, että se syntyi aamuyöstä, kun Sibeliuksen vaimo Aino Sibelius esti miehensä pääsyn kotiinsa Kämpissä vietetyn illan jälkeen, eikä Sibeliukselle jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä takaisin hotellille. Myös Akseli Gallen-Kallelan maalaus Symposion on saanut inspiraationsa Kämpin illanvietoista.[1][3]

Suomen sisällissodan jälkeen vuonna 1918 Kämpissä toimi jonkin aikaa Helsingin vallanneiden saksalaisten joukkojen päämaja. Samana vuonna hotelli siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen ja sitä uudistettiin. Talvisodan aikana siellä asui ulkomaisia sotakirjeenvaihtajia ja hotellin baari toimi pommisuojana.

Purkaminen ja uudisrakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hotelli nuhjaantui hiljalleen ja sen havaittiin vajoavan Kluuvin pehmeään maaperään. Kansallis-Osake-Pankki ilmoitti vuonna 1961 haluavansa rakentaa paikalle korkean nykyaikaisen hotelli- ja liiketalon. Helsingin maistraatti myönsi pankille rakennusluvan, mutta se edellytti hotellitoiminnan jatkamista, ja hotellin seinät ja osa sisätiloista tuli rakentaa uudelleen. Hotellin purkua vastustamaan syntyi kansanliike, ja purkaminen synnytti tavattoman kohun. Jäähyväisjuhlia hotellissa vietettiin maaliskuun lopussa vuonna 1965, ja rakennus oli purettu kellaria myöten 1967[4]. Uuden liikerakennuksen suunnittelivat Antero Pernaja ja Nils-Henrik Sandell, ja se valmistui 1969. Hotellitoiminnan jatkajaksi ei kuitenkaan löytynyt ketään, ja pankki sijoitti rakennukseen omia toimintojaan.[2][3]

Hotellitoiminta herätettiin uudelleen henkiin vuonna 1999. Antilooppi-korttelin peruskorjauksen suunnitteli Petri Blomstedt, ja sen yhteydessä kortteliin avattiin kauppakeskus Kämp Galleria. Pohjoisesplanadin julkisivu, Kluuvikadun julkisivun alkuosa ja osa sisätiloista ovat rekonstruktioita.[2] Monet julkimot ovat yöpyneet hotellissa, muun muassa Madonna, Lady Gaga, The Rolling Stones, U2 sekä Muse.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Kaija Ollila & Kirsti Torppari: Puhvelista Punatulkkuun: Helsingin vanhoja kortteleita, s. 66–67. Helsingin sanomat, 1975. ISBN 951-9134-69-7.
  2. a b c d Arvi Ilonen: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa: Arkkitehtuuriopas, s. 39. Otava, 2000. ISBN 951-1-16699-9.
  3. a b c d Eeva Järvenpää: Kulttuuriväki juhli Kämpissä yökaudet Helsingin Sanomat. Viitattu 11. heinäkuuta 2009.
  4. Pekka Kärki, Hotelli Kämp purettiin vuonna 1967. Helsingin Sanomat 5.1.2011 sivu C 6

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Koordinaatit: 60°10′04.6″N, 024°56′49.4″E