Alkoholinkäytön terveysvaikutukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alkoholinkäytön terveysvaikutukset ovat moninaisia. Alkoholi, eli juomakäytössä etanoli, aiheuttaa päihtymystilan pian nauttimisen jälkeen. Alkoholia on käytetty lääkkeenäkin, mutta alkoholijuomien pitkäaikainen ja suuri käyttö on terveydelle eri tavoin haitallista.

Alkoholi tappaa maailmanlaajuisesti noin kolme miljoonaa ihmistä ja aiheuttaa noin kuusi prosenttia kaikista maailman kuolemista. Arviolta kolmasosa alkoholin aiheuttamista kuolemista johtuu sydänsairauksista ja diabeteksesta, 17 % onnettomuuksista, 15 % maksakirroosista ja vastaavista sairauksista, 13 % syövästä ja 8 % tarttuvista taudeista. Alkoholinkäytöllä on yhteyksiä ainakin 60 sairauteen. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen lähiympäristöön ja läheisiin. Esimerkiksi vanhempien runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa heidän lastensa fyysiseen ja henkiseen terveyteen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.[1]

Alkoholin käyttöön liittyvät sairaudet ja alkoholimyrkytykset ovat Suomessa syövän jälkeen työikäisten yleisin kuolinsyy.[1] Suomalaisista 1–2 prosenttia on alkoholisteja ja 10–15 prosenttia suurkuluttajia. Alkoholi aiheuttaa vuosittain yli 3 000 henkilön kuoleman. Terveydenhuollolle aiheutuu alkoholista 85–150 miljoonan euron hoitokustannukset. Järjestyksen valvonta aiheuttaa noin 250 miljoonan euron kustannukset vuodessa. Alkoholi aiheuttaa yhteiskunnalle tulonmenetyksiä myös työkyvyn ja työtehon heikentymisen vuoksi.[2]

Vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholijuomien toksikologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kemiassa ”alkoholi” tarkoittaa mitä tahansa yhdistettä, jossa tyydyttyneessä hiilessä on hydroksyyliryhmä (RC-OH). Ruuissa tai juomissa esiintyy myös muitakin alkoholeja kuin etanolia, kuten glyserolia tai propyleeniglykolia, mutta ne eivät tee juomasta ”alkoholijuomaa”. Polyalkoholit kuten glyseroli, ksylitoli tai sokerit käyttäytyvät elimistössä toisin kuin yksinkertaiset alkoholit. Muut yksinkertaiset alkoholit kuten metanoli, propanolit tai butanolit ovat myös kemiallisesti alkoholeja, mutta ne ovat tappavan myrkyllisiä eikä niitä saa juoda. Alkoholit muuttuvat aineenvaihdunnassa vastaaviksi aldehydeiksi ja edelleen karboksyylihapoiksi, jotka aiheuttavat myrkytyksen ja asidoosin. Muiden kuin etanolin tapauksessa nämä aldehydit ja karboksyylihapot ovat sellaisenaan tappavan myrkyllisiä. Etanoliin sen sijaan yleensä kuollaan erittäin suuren annoksen aiheuttaman lamaannuksen tai alkoholismin haittavaikutusten takia.

Ihmisen elimistö pystyy polttamaan etanolin energiaa tuottavana ravintoaineena. Maksassa sijaitsevat entsyymit hapettavat etanolin ensin asetaldehydiksi ja sitten etikkahapoksi. Etikkahapon hajottaminen alkaa sillä, että se (tai sen asetyyliosa, CH3CO-) kytkeytyy koentsyymi-A:han transesteröitymällä asetyylikoentsyymi-A:ksi. Asetyyli-koentsyymi-A vie asetyylin sitruunahappokiertoon, joka tuottaa energiaa hapettamalla asetyylin hiilidioksidiksi. Asetyylikoentsyymi-A käy myös esim. kolesterolin biosynteesiin. Asetyylikoentsyymi-A on etanolin, rasvojen ja sokereiden polttamiselle yhteinen välituote ja glykolyysin eli glukoosin hajottamisen lopputuote.

Muihin alkoholeihin verrattuna etanoli on vain lievästi myrkyllinen. Pienin tunnettu tappava annos on ollut 1 400 mg/kg. Etanoli muistuttaa kemiallisesti vettä niin paljon, että se leviää kaikkeen kehossa olevaan veteen. Naisilla, nuorilla ja kevytrakenteisilla henkilöillä on riski juoda vahingossa liikaa etanolia kerralla, koska kehossa on vähemmän vettä. Etanolin havaittavat vaikutukset alkavat 0,22 promillesta. Riippuen valtiosta, 0,0–1,0 promillea veressä on määritelty humalatilaksi, jossa ei saa esimerkiksi ajaa autoa.

Etanoli vaikuttaa useisiin reseptoreihin hermostossa, kuitenkin erityisesti GABA-, eli gamma-aminobutyraatti -reseptoriin. Muita tähän reseptoriin vaikuttavia aineita ovat gammahydroksivoihappo (GHB), barbituraatit ja bentsodiatsepiinit.

Välittömät vaikutukset ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholi vaikuttaa keskushermostoon lamauttavasti aiheuttaen humalan. Alkoholi ei kuitenkaan tuhoa aivosoluja kuten yleisesti luullaan, vaan vain lamauttaa niiden toiminnan.[3][4]

Humalatila altistaa ihmisen tapaturmille, ja alkoholin osuus onkin tapaturmissa ja vammautumisissa Suomessa merkittävä.[5]

Suuret alkoholiannokset ovat hengenvaarallisia. Tyypillisiä alkoholimyrkytyksen oireita ovat oksentelu, elimistön kuivuminen, hengitysvaikeudet ja tajuttomuus. Raju kertakäyttö voi johtaa aivojen vahingoittumiseen tai aiheuttaa haimatulehduksen tai ohimeneviä dementiaoireita. Alkoholimyrkytys aiheuttaa Suomessa vuosittain yli 400 kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä joidenkin lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa hengenvaaran.[6] Professori Jouko Lönnqvistin mukaan keskivertoihmiselle noin 3–3,5 promillen humalatila alkaa olla jo hengenvaarallinen.[7]

Etanolin liiallinen kertakäyttö aiheuttaa viiveellä tulevan erillisen myrkytyksen eli krapulan. Syitä tähän ovat muun muassa asetaldehydi, matala verensokeri, vedenhukka ja juomien epäpuhtautena esiintyvät muut alkoholit.

Pitkäaikaisen käytön haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juopuneita ihmisiä englantilaisen William Hogarthin maalauksessa Gin Lane.

Alkoholi on suurina annoksina tai usein nautittuna selvästi terveydelle haitallista. Kohtuullinen alkoholinkäyttö (1–3 annosta päivässä kuitenkin yksilölliset erot kuten ikä ja sukupuoli huomioiden) ei Yhdysvaltain ravitsemussuositukset laativien erikoislääkärien mukaan todennäköisesti aiheuta riskiryhmien ulkopuolisille ihmisille terveydellisiä haittoja ja saattaa tuoda eräitä terveyshyötyjä[8]. 2016 julkaistussa 87:n tutkimuksen katsauksessa kohtuukäytön myönteisiä terveysvaikutuksia tukeneet tutkimukset osoittautuivat laadullisesti epäkelvoiksi.[9] Esimerkiksi vertailuksi valikoitui terveydellisistä syistä alkoholia käyttämättömiä.[9] Laajan kanadalaistutkimuksen vuodelta 2009 mukaan jo yksi alkoholiannos päivässä voi lisätä miesten riskiä sairastua useisiin syöpiin, kuten ruokatorven-, haima-, maksa-, suoli- ja eturauhassyöpiin[10].

Alkoholin jatkuva, runsas käyttö aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja.[11] Myös suurten annosten satunnainen juominen kerralla on haitallista. Suuria annoksia kerralla juovilla on suurentunut riski kuolla sydänkohtaukseen ja aivohalvaukseen sekä normaalia enemmän masennusoireita. Suuri kerta-annos on miehellä kuusi ravintola-annosta ja naisella neljä.[12] Runsas alkoholin pitkäaikaiskäyttö surkastuttaa aivoja ja heikentää älyllisiä toimintoja sekä altistaa sydänlihavauriolle, maksakirroosille ja vartalolihasten rappeutumiselle[13].

Alkoholi voi vähentää testosteronin tuotantoa, joten testosteronivajeen eräs hoitomuoto on juomisen vähentäminen.[14]

Alkoholijuomien säännöllinen käyttö pienentää jonkin verran aivojen kokoa jo varsin kohtuullisilla määrillä.[15][16] Jo yhdeksän olutpullon viikoittainen nauttiminen lisää älyllisten toimintojen heikkenemisen riskiä[17]. Alkoholin säännöllinen käyttö saattaa johtaa muistin ja älyllisten toimintojen heikkenemiseen, empatiakyvyttömyyteen sekä käytöshäiriöihin[18]. Osa muistivaurioista saattaa jäädä pysyväksi, vaikka etanolin käyttö lopetettaisiin.

Alkoholijuomien pitkäaikaiskäyttö saattaa johtaa rhabdomyolyysiin eli lihasten hajoamiseen. Rhabdomyolyysi voi johtaa veren myoglobiinipitoisuuden nousuun, joka saattaa vaurioittaa munuaisia jopa kuolettavalla tavalla. Tila diagnosoidaan virtsan myoglobiinipitoisuuden ja veren kreatninikinaasipitoisuuden perusteella.[19]

Alkoholin haitat yhteiskunnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholista johtuvat kuolemat ovat olleet suurin yksittäinen miesten kuolinsyy vuodesta 2005 lähtien ja naisilla vain rintasyöpä on yleisempi kuoleman aiheuttaja. Suuri alkoholinkulutus ja siitä seuraavat lääketieteelliset ja sosiaaliset ongelmat aiheuttavat voimakasta rasitusta terveydenhuollolle. Vuonna 2005 alkoholin suurkulutuksen aiheuttamat välittömät haitat Suomessa olivat arvioiden mukaan 640–850 miljoonaa euroa.[20] Suomessa on erimielisyyttä siitä, onko alkoholi yleisin kuolinsyy[21] [22].

Vuodessa arvioidaan alkoholin vuoksi menetettävän Suomessa noin viisi miljoonaa työpäivää eli 2,5 työpäivää palkansaajaa kohden. Alkoholihaitat heikentävät työterveyttä, työkykyä, työturvallisuutta ja työn tuottavuutta. Juomaputkien ja alkoholisairauksien aiheuttamat työstä poissaolot johtavat pitkittyessään ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Näin menetetään arvokasta osaamista ja kokemusta työelämän kaikilla tasoilla.[23]

Alkoholi voimistaa egoa, lisää aggressiivisuutta ja aiheuttaa uhkarohkeutta, josta seuraa kohonnut onnettomuusalttius. Seitsemän kymmenestä Suomessa tehdystä väkivaltarikoksista on tehty alkoholin vaikutuksen alaisena. Sosiologit ovat havainneet korrelaation käytetyn alkoholin määrän ja väkivaltatapausten kasvun välillä. Alkoholin väärinkäyttö myös tuhoaa monien lapsien lapsuuden epäsuorasti vanhempien alkoholismin kautta, ja aiheuttaa monia muita sosiaalisia ongelmia kuten ongelmia avioliitoissa ja muissa ihmissuhteissa. Suurimpia alkoholin aiheuttamia yksittäisiä ongelmia on rattijuopumus.

Maailmassa alkoholi on keskimäärin syy kuuteen prosenttiin kaikista kuolemista. Venäjällä alkoholi aiheuttaa joka neljännen kuolemantapauksen.[24]

Alkoholi ja muisti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholista on laajalti levinnyt myytti, että jo yksittäinen kertakänni tappaisi aivosoluja. Kyseessä on kuitenkin myytti, eikä tämä pidä paikkaansa.[25]

Alkoholi ei nykytietämyksen mukaan aiheuta yksittäisillä juomakerroilla pysyviä haittoja muistille, vaikka muisti menisikin tilapäisesti. Vasta pitkäaikainen ja rankka alkoholin käyttö saa aikaan pysyvämpiä muutoksia aivoissa. Kuitenkin myös alkoholistien aivot palaavat valtaosin normaaleiksi raitistumisen jälkeen.[25]

Alkoholi ja syöpä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Alkoholi ja syöpä

Etanoli on luokiteltu tunnetuksi karsinogeeniksi. WHO:n Kansainvälisen Syöpäjärjestön mukaan etanoli kuuluu luokkaan I: Tunnettu Karsinogeeni ja Yhdysvaltain kansallisen toksikologiaohjelman mukaan luokkaan ”Tiedetään karsinogeeniseksi”.[26]

On osoitettu, että alkoholi kasvattaa ainakin suu-, kurkku-, nielu-, suolisto-, ruokatorvi- sekä rintasyöpien riskiä.[27] Lisäksi alkoholin runsas ja pitkäaikainen nauttiminen saattaa aiheuttaa maksakirroosia, joka puolestaan kasvattaa huomattavasti maksasyöpään sairastumisen riskiä. Alkoholinkäyttö altistaa maksasairauksien lisäksi muun muassa krooniselle haimatulehdukselle, joka on haimasyövän riskitekijä.[28] Kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) raportin mukaan muutama tuoppi päivässä nostaa kaksin-kolminkertaiseksi riskin sairastua suuontelon, nielun, kurkunpään ja ruokatorven syöpiin täysin raittiisiin verrattuna.[29]

Alkoholin käytön yhteyttä keuhkosyövän syntyyn on tutkittu, mutta yhdysvaltalaisen syöpäjärjestön teettämässä tutkimuksessa kasvaneesta riskistä ei saatu viitteitä.[30] Jotkut tutkimukset väittävät toista, mutta useimmat tutkijat uskovat mahdollisen yhteyden johtuvan siitä, että alkoholin käyttäjät myös tupakoivat muita yleisemmin.[31] Juomisen vaikutus eturauhassyövän riskiin ei ole huomattava.[32] Myöskään leukemian syntyyn alkoholin kulutuksella ei tiedetä olevan osuutta.[33]

Alkoholijuomista olut ja väkevät kasvattavat paksusuolen syövän riskiä. Niillä, jotka juovat viikoittain yli kahdeksan annosta näitä juomia, on 2,5-kertainen riski saada suolisyöpä tai sen esiaste. Viini sen sijaan pikemminkin suojaa suolisyövältä.[34]

On arvioitu, että alkoholia juovilla ja tupakoivilla henkilöillä on noin 10–100-kertainen riski sairastua johonkin syöpätautiin kuin niillä, jotka eivät tee kumpaakaan.[27] Vähäinenkin alkoholin käyttö kasvattaa naisten rintasyöpäriskiä jonkin verran. Uuden laajan kanadalaistutkimuksen mukaan jo yksi alkoholiannos päivässä voi lisätä miesten riskiä sairastua useisiin syöpiin[10].

Kohtuukäytön terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholitutkimusten ongelmana on se, että sitä käyttämättömät ihmiset ovat valikoituneita poikkeusyksilöitä. Tämän valintaharhan kiersi Naturessa julkaistu geneettisesti satunnaistava tutkimus. Sen mukaan alkoholi on huomattavan haitallista aasialaisten sydänterveydelle ja pahentaa monia riskitekijöitä, kuten verenpainetta, vyötärö-lantiosuhdetta, paastoverensokeriarvoa, triglyseridiarvoja sekä HDL- ja LDL-kolesteroliarvoja. The Lancet -lehden artikkeli päätteli, että aiemmin havaitut kohtuukäytön korrelaatiot sydän- ja verisuonitautien suojatekijöiden kanssa ovat pitkälti ei-kausaalisia. Suojaavaa vaikutusta ei juurikaan ole. Sen sijaan alkoholinkulutus lisää tasaisesti verenpainetta ja aivohalvauksen riskiä.[35][36]

Kohtuullinen alkoholin käyttö oli laajan ruotsalaistutkimuksen mukaan yhteydessä naisten alempaan riskiin sairastua munuaissyöpään.[37] Alkoholinkäytäjillä on myös alempi non-Hodgkinin lymfooman riski.[38]tarvitaan parempi lähde

Viiniä ja olutta terassilla.

Holmes ym. (BMJ, 2014) päättelivät 260 000 ihmisen aineistoon perustuvassa tutkimuksessaan, että vähän alkoholia käyttävän sepelvaltimotautiriski pienenee, jos tämä vähentää käyttöä entisestään. Tutkimusta johtaneen professori Juan Casasin mukaan tämä tarkoittaa, että alkoholia pitäisi juoda mahdollisimman vähän. THL:n Kari Kuulasmaa kuitenkin arvioi, että tästä ei ole vielä täyttä varmuutta, vaikka myöntääkin, että vähäisen alkoholinkäytön aiemmin väitetyille terveyshyödyille ei ole aiemminkaan pystytty osoittamaan syy-yhteyttä.[39][40][41]

Vaikka alkoholin on selkeästi osoitettu lisäävän maksakirroosia, loukkaantumisia ja monia syöpiä, kohtuullisen alkoholinkulutuksen vaikutukset sydän- ja verisuonisairauksiin olivat olleet epäselviä.[41] Väestötutkimuksissa havaittu korrelaatio saattoi johtua kohtuukäyttäjien elämäntavoista tai sosiaalisista tekijöistä.[41] Lisäksi jotkut joutuvat olemaan juomatta sairautensa vuoksi, mikä sekin vääristää tuloksia.[40] Koska satunnaiskokeita ei ole, Holmes ym. vertasivat tutkimuksessaan juomista vähentävän geenialleelin kantajia muihin.[41] Näin tulos ei myöskään riippunut siitä, miten rehellisesti ihmiset raportoivat juomisestaan.[40]

Kohtuullisella alkoholin kulutuksella (1–3 annosta päivässä, kuitenkin yksilölliset erot kuten ikä ja sukupuoli huomioiden) on aiemmin monissa tutkimuksissa todettu olevan terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia[42]. Tutkimuksissa on pyritty sulkemaan pois muut vaikuttavat tekijät siten, että henkilöiden väliset erot johtuisivat nimenomaan alkoholin käytöstä. Lisäksi monet laskevat alkoholin hyötyihin sen rentouttavan ja sosiaalisuutta lisäävän vaikutuksen. Toisaalta toiset tutkimukset viittaavat siihen ettei hyötyjä ole[43] tai että ne voivat olla haittoja pienemmät[44]. Terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijat käyvät asiasta keskustelua, mutta ovat yksimielisiä suurten annosten haitallisuudesta varoittamisen tärkeydestä[8].

Muutamat tutkimukset viittaavat siihen, että alkoholijuomia nauttivilla on alentunut riski sairastua Hodgkinin lymfoomaan.[45] Essentiaalisesta vapinasta kärsivillä alkoholi usein lievittää vapinaa jo vähäisellä käytöllä. Krapula kuitenkin voimistaa sairauteen liittyvää vapinaa.[46]

Yhdysvaltalaisten tutkijoiden kartoitus 2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2005 Yhdysvalloissa uudistettujen kansallisten ravitsemussuositusten yhteydessä tehdyssä kartoituksessa (NIAAA) tutkijat korostivat yksilöllisten tekijöiden merkitystä ja muistuttivat ettei koko väestölle voida määrittää yhteistä hyödyllisten tai haitallisen alkoholinkäytön tasoa. Tähän mennessä kertyneiden tutkimustulosten perusteella johtopäätöksissä tehtiin kohtuullisesta alkoholinkäytöstä kuitenkin seuraavat merkittävät huomiot:

  • Raskaana olevilla naisilla jo 1–6 viinilasia viikossa näyttäisi alentavan lapsen älykkyyttä[47] ja runsaampi määrä on yleinen kehitysvammaisuuden syy (esim. FAS). Sikiön iälläkin on vaikutusta haittoihin.
  • Imettävillä äideillä pysyviä vaikutuksia lapsissa ei ole todettu, mutta riittävää aikaväliä alkoholiannoksen nauttimisen ja imettämisen välillä suositellaan.

Muulla väestöllä:

  • 2 alkoholiannosta päivässä miehillä ja 1 naisilla ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittoja.
  • Alhaisin kuolleisuus yleisesti ottaen ilmenee 1–2 alkoholiannosta päivässä juovilla.
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö näyttäisi suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta.
  • Diabeteksen ja aineenvaihduntahäiriöiden todennäköisyys saattaa olla pienempi alkoholin kohtuukäyttäjillä.
  • Kohtuullinen alkoholinkäyttö saattaa ehkäistä vaskulaarista dementiaa.
  • Vähäinenkin alkoholinkäyttö saattaa lisätä rintasyövän riskiä.

NIAAA:n raportissa asiaa ei mainita erikseen, mutta professori Jussi Kauhanen esitti vuonna 2007 Iltalehden haastattelussa, että kohtuullisen alkoholinkäytön dementiaa ehkäisevä vaikutus alkaisi vasta keski-iässä[48].

Raskaus ja alkoholi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskaana olevilla naisilla jo 1–6 viinilasia viikossa alentaa lapsen älykkyyttä pari yksikköä (p = 0,00002).[47][49][50]

Alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiön keskushermostoon pysyvän toimintahäiriön, jonka vaikeusaste riippuu alkoholialtistuksen määrästä, altistuskertojen huippupitoisuuksista sekä altistuksen kestosta suhteessa raskauden kestoon.

Keskushermoston toimintahäiriö vaihtelee kehitysvammaisuudesta lieviin oppimisvaikeuksiin, joista merkittävämmät ovat tarkkaavaisuushäiriö ja matemaattiset erityisvaikeudet. Erilaisia oireita vaikeasta fetaalialkoholisyndroomasta lähes normaaliin lapsiin. FAS-oireisiin kuuluvat kasvun viivästymä, keskushermoston toimintahäiriö, tyypilliset kasvonpiirteet ja erilaiset epämuodostumat. Lievemmissä tapauksissa puhutaan FAE (fetal alcohol defects) -diagnoosista.

Äidin runsas raskaudenaikainen alkoholinkulutus saattaa aiheuttaa lapselle pahimmillaan synnynnäisen kuurosokeuden.[51] Lisäksi erilaisten kehitysvammojen riski kasvaa.

Imetys ja alkoholi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholi poistuu rintamaidosta samaa vauhtia kuin verestä. THL:n mukaan satunnaisesti aterialla juotu viinilasillinen ei estä imetystä. Toisaalta asiasta on hyvin vähän tutkimusta ja pienetkin alkoholimäärät voivat olla haitallisia tai muuttaa maidon tuoksua niin, että vauva ei halua imeä.[52]

NHS arvioi, että lasi pari kerran pari viikossa ei olisi ongelma, mutta sanoo, että voi silti olla hyvä odottaa pari tuntia lasillisen jälkeen ennen imetystä tai pumpata maitoa vauvalle valmiiksi [tuttipulloon] ennen kuin juo alkoholia.[53]

Alkoholin haitat verrattuna huumeiden haittoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedelehti Lancetissa julkaistun tutkimuksen mukaan haitallisin päihde tai huume Britanniassa on alkoholi, sitten heroiini, crack, metamfetamiini, kokaiini, tupakka, amfetamiini, kannabis, GHB, bentsodiatsepaami. Muun muassa anaboliset steroidit, ekstaasi, LSD ja sienet olivat selvästi edellisiä vähemmän haitallisia. Huumeista vain heroiini, crack ja metamfetamiini ovat alkoholiakin haitallisempia käyttäjälle itselleen. Tulokset olivat melko riippumattomia siitä, miten eri haittavaikutuksia painotettiin.[54][55]

Kohtuukäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käytön määrää mitataan standardoituina annoksina. Alkoholiannoksella tarkoitetaan määrää, joka sisältää alkoholia 12 grammaa. Yksi annos on esimerkiksi 0,33 l keskiolutta tai siideriä, 12 cl mietoa viiniä, 8 cl väkevää viiniä tai 4 cl viinaa (40 %).[56]

Alkoholinkäyttö, josta ei ole todennäköisesti riskiä terveelle 18–65-vuotiaalle henkilölle, on miehillä enintään kaksi annosta ja naisilla enintään yksi annos käyttökertaa kohden.

Kohtalaisen riskin taso on miehillä 14 ja naisilla 7 annosta viikossa. Tällä tasolla maksan kunnosta kertovat GT-arvot nousevat.

Korkean riskin taso on miehillä 23–24 annosta viikossa tai noin 3 annosta säännöllisesti päivittäin ja naisilla 12–16 annosta viikossa tai noin 2 annosta säännöllisesti päivittäin. Tällä tasolla sairastavuus lisääntyy ja kuolleisuusriski suurentuu merkittävästi.

Viikoittainen runsas kertajuominen, eli miehillä 6–7 annosta ja naisilla 5–6 annosta kerralla, tai toistuva humalahakuinen juominen suurentaa merkittävästi tapaturmariskiä.[57][58]

Yli 65-vuotiaille riskikäytön raja on 7 annosta viikossa ja kertakäytön maksimi 2 annosta.[59][60]

Suurkuluttajaksi katsotaan henkilö, joka juo säännöllisesti yli korkean riskin tason.[61] Edellä mainitut riskirajat eivät ole turvarajoja. Riskirajaan vaikuttaa myös raskaus ja monet lääkitykset.

Riippuvuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkoholiongelmien aiheuttamat kuolemat miljoonaa asukasta kohden vuonna 2012.
  0–0
  1–3
  4–6
  7–13
  14–20
  21–37
  38–52
  53–255
Pääartikkeli: Alkoholismi

Alkoholi saattaa aiheuttaa voimakkaan, vaikeudeltaan opiaattiriippuvuutta vastaavan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden. Alkoholin vieroitusoireet voivat kuitenkin olla jopa hengenvaaralliset, toisin kuin nikotiinin ja opiaattien. Riippuvuus kehittyy suhteellisen hitaasti verrattuna tupakkaan ja opiaatteihin. Alkoholiriippuvaisella alkoholin nauttimisen lopettaminen pitkään jatkuneen käytön jälkeen voi johtaa juoppohulluuteen. Riippuvuutta hoidetaan A-klinikoilla ja juomattomuuden tueksi määrätään usein alkoholin vieroitusoireita vähentävää diatsepaamia. Alkoholin juomisen ehkäisemiseksi lääkäri saattaa määrätä antabusta.

Alkoholismi on päihderiippuvuus, jossa alkoholisti ei pysty hallitsemaan alkoholinkäyttöään vaan juo suuria määriä alkoholia, erityisesti huolimatta työ- tai muista velvollisuuksista. Hoitamattomina vieroitusoireet (kuten delirium tremens) ovat hengenvaarallisia. Alkoholismin haittavaikutuksiin kuuluu vakavia ajattelu- ja havaintotoimintojen häiriöitä, henkistä taantumista, psykooseja (kuten delirium tremens, alkoholihallusinoosi ja alkoholiparanoia), ravitsemushäiriöitä, diabetes, kihti, sydän- ja verenkiertosairauksia, alkoholimaksasairaus (rasvamaksa, alkoholihepatiitti, maksakirroosi), epilepsiaa ja aivosairauksia ja -häiriöitä ja aivovaurioita kuten Korsakovin syndrooma (Wernicke-Korsakoff's syndrome, WKS). Joka kolmannelle alkoholistille kehittyy pikkuaivoatrofia (ataksia), ja 10–80 prosenttia suurkuluttajista saa alkoholipolyneuropatian[62]. Erään tutkimuksen mukaan alkoholi nostaa psykoosin riskiä miehillä 800 prosenttia ja naisilla 300 prosenttia.[63] Muita erityisiä haittoja ovat ääreishermosto-, ja lihassairaudet, närästys ja ylävatsan, mahalaukun ja suoliston sairaudet, kuten mahahaava, krooninen haimatulehdus, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt sekä sydänperäiset äkkikuolemat, kohonnut verenpaine, impotenssi, kivesten surkastuminen ja hedelmättömyys, osteoporoosi (luukato) molemmilla sukupuolilla ja anemia. Miehillä esiintyy rintarauhasten suurentumista ja naisilla munasarjojen toimintahäiriöitä, kuukautishäiriöitä ja hedelmättömyyttä. Alkoholisteissa esiintyy useammin vakavia tulehdussairauksia kuten verenmyrkytys, keuhkokuume ja tuberkuloosi.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
  1. ↑ a b Huttunen, Jussi: Alkoholi on maailman vaarallisin kemikaali Terveyskirjasto. 5.6.2014. Duodecim. Viitattu 7.6.2014.
  2. ↑ Vartiainen, Erkki: Uuden laillisen huumeen tuominen suomalaiseen kulttuurin toisi lisää ongelmia 21.1.2014. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 7.6.2014.
  3. ↑ Alkoholi tuhoaa aivosoluja – vai tuhoaako sittenkään? Terve.fi. 28.4.2015. Viitattu 2.11.2019.
  4. ↑ Holopainen, Antti: Alkoholi ja aivot Päihdelinkki.fi. 12.12.2005. Viitattu 2.11.2019.
  5. ↑ Pekka Sillanaukee, Peter Eriksson, Kaija Seppä ja Kalervo Kiianmaa: Humala ja sen haitat Aikakauskirja Duodecim. 1996. Viitattu 2.5.2021.
  6. ↑ Holopainen, Antti: Alkoholimyrkytys Päihdelinkki.fi. 6.4.2006. Viitattu 2.11.2019.
  7. ↑ Asiantuntija: Yli viiden promillen humala poikkeuksellinen MTV Uutiset. 30.7.2008. Viitattu 2.11.2019.
  8. ↑ a b National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism: State of the Science Report on the Effects of Moderate Drinking. National Institutes of Health, Bethesda, MD, USA, 2003.
  9. ↑ a b Raittius on sittenkin terveellisempää kuin kohtuujuominen - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. Viitattu 24.3.2016.
  10. ↑ a b Tutkimus: Viinapaukku päivässä voi aiheuttaa syöpää (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. 21.8.2009. Arkistoitu 29.4.2013. Viitattu 22.8.2009.
  11. ↑ Päihdelinkki: Alkoholi
  12. ↑ Tutkimus: Satunnainenkin humalajuominen vaarantaa terveyden (vanhentunut linkki) Helsingin Sanomat. Arkistoitu 25.5.2012. Viitattu 21.5.2010.
  13. ↑ Alkoholi tuhoaa naisten aivot nopeammin kuin miesten. 18.5.2005 Yle Tiedeuutiset Yle Terveys
  14. ↑ (digitilaajille) Hyvä hormonitoiminta pitää pirteänä ja seksuaalisesti halukkaana, Helsingin Sanomat 6.8.2015. (Arkisto)
  15. ↑ Alkoholi pienentää aivoja 6.11.2008. http://www.iltalehti.fi/terveys/200811068549257_tr.shtml
  16. ↑ Carol Ann Paul, MS; Rhoda Au, PhD; Lisa Fredman, PhD; Joseph M. Massaro, PhD; Sudha Seshadri, MD; Charles DeCarli, MD; Philip A. Wolf, MD. Association of Alcohol Consumption With Brain Volume in the Framingham Study. Archives of Neurology, 2008;65(10):1363–1367. http://archneur.ama-assn.org/cgi/reprint/65/10/1363
  17. ↑ Olli-Juhani Piri 19.6.2017: Alkoholin kohtuullinenkin käyttö vaurioittaa aivoja. http://www.terve.fi/alkoholismi/alkoholin-kohtuullinenkin-kaytto-vaurioittaa-aivoja
  18. ↑ Silja Runsten: Alkoholidementia. http://www.alzheimerturku.fi/alkoholidementia_turku0909_(2).pdf
  19. ↑ Rhabdomyolysis: Symptoms, Treatments Cleveland Clinic. Viitattu 2.5.2021.
  20. ↑ Hietala Johanna: Novel use of biomarkers and their combinations for detecting excessive drinking (Verkkojulkaisun ISBN 978-951-44-6857-5) 2007. Tampereen yliopisto. Viitattu 18.11.2008.
  21. ↑ Maksakirroosia esiintyy paljon jo alle 40-vuotiailla (Archive.org) Helsingin sanomat. 1.5.2009. Arkistoitu . Viitattu 2.5.2009.
  22. ↑ Alkoholi ei ole suomalaisten yleisin kuolinsyy 2009. Duodecim.
  23. ↑ Työyhteisössä alkoholisti? -seminaari toukokuussa Seinäjoella (Tampereen yliopiston tiedote 2.4.2007)
  24. ↑ Korteila, Maria: Venäjän talous uhkaa tukehtua viinaan Arvopaperi. 20.7.2009. Viitattu 4.9.2009.
  25. ↑ a b Kertakänni ei aivoja pilaa – pysyvät muutokset aivoissa vaativat alkoholin pitkään jatkuvaa rankkaa käyttöä (digitilaajille) HS.fi. Arkistoitu . Viitattu 1.4.2016.
  26. ↑ Known and Probable Human Carcinogens cancer.org. Viitattu 1.12.2010. (englanniksi)
  27. ↑ a b http://www.cancer.fi/syovanehkaisy/alkoholi/
  28. ↑ http://www.cancerhelp.org.uk/help/default.asp?page=3102
  29. ↑ Tutkimus: Alkoholijuomat aiheuttavat syöpää (vanhentunut linkki) (Arkisto)
  30. ↑ http://www.aim-digest.com/gateway/pages/cancer/articles/lung.htm
  31. ↑ http://www.umm.edu/patiented/articles/who_gets_lung_cancer_000072_4.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ https://web.archive.org/web/20071006011536/http://www.vitacost.com/Healthnotes/Concern/Cancer-Prostate.aspx
  33. ↑ https://web.archive.org/web/20000918090354/http://www.onconurse.com/factsheets/risks_leuk.html
  34. ↑ Olut ja väkevät alkoholijuomat altistavat paksu- ja peräsuolen syövälle
  35. ↑ Iona Y Millwood, Robin G Walters, Xue W Mei, Yu Guo, Ling Yang, Zheng Bian, et al.: Conventional and genetic evidence on alcohol and vascular disease aetiology: a prospective study of 500 000 men and women in China. The Lancet, {{{Vuosi}}}, 393. vsk, nro 10183, s. 1831-1842. doi:10.1016/S0140-6736(18)31772-0}. Artikkelin verkkoversio.
  36. ↑ Yoonsu Cho, So-Youn Shin, Sungho Won, Caroline L Relton, George Davey Smith & Min-Jeong Shin: Alcohol intake and cardiovascular risk factors: A Mendelian randomisation study. The Nature, 21.12.2015, 5. vsk, nro 18422. Artikkelin verkkoversio.
  37. ↑ http://www2.potsdam.edu/hansondj/InTheNews/MedicalReports/Cancer/1137001207.html
  38. ↑ http://www2.potsdam.edu/hansondj/healthissues/1109728149.html
  39. ↑ Tutkimus: Yksikin alkoholijuoma päivässä voi lisätä sydän­sairauden riskiä, Helsingin Sanomat 11.7.2014 (HS 12.7.2014 sivu A11).
  40. ↑ a b c One alcoholic drink a day could raise risk of heart disease, study finds, The Guardian , Friday 11 July 2014.
  41. ↑ a b c d Association between alcohol and cardiovascular disease: Mendelian randomisation analysis based on individual participant data, Michael V Holmes et al., BMJ 2014;349:g4164 doi: http://dx.doi.org/10.1136/bmj.g4164 (Published 10 July 2014).
  42. ↑ Prof. David J. Hanson, nettikooste yli sadan tutkimuksen tuloksista, joista tuoreimmat ovat vuodelta 2010: Alcohol and Health. Alcohol Problems and Solutions, University of New York, Potsdam, NY, USA.
  43. ↑ http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/377381.stm
  44. ↑ http://news.bbc.co.uk/1/hi/health/4491314.stm
  45. ↑ Risks and causes of Hodgkin's lymphoma
  46. ↑ Vapina – TherapiaFennica
  47. ↑ a b Tutkimus: Pari viinilasia viikossa raskausaikana vaikuttaa lapsen älykkyysosamäärään, Yle.fi 15.11.2012.
  48. ↑ Terveydeksi vai ei? Iltalehti 10.7.2007.
  49. ↑ Moderate drinking in pregnancy 'harms IQ', BBC News Health, 2012.
  50. ↑ Fetal Alcohol Exposure and IQ at Age 8: Evidence from a Population-Based Birth-Cohort Study, Lewis et al., PLOS One, 14.11.2012. (p = 0.00002)
  51. ↑ http://www.k12academics.com/deafblindness_causes.htm
  52. ↑ Imetys ja alkoholi, THL.fi, luettu 12.7.2014.
  53. ↑ National Health Service
  54. ↑ Scoring drugs, Nov 2nd 2010, 12:30 by The Economist online
  55. ↑ Drug harms in the UK: a multicriteria decision analysis, Nutt et al., The Lancet, Volume 376, Issue 9752, Pages 1558–1565, 6 November 2010, doi:10.1016/S0140-6736(10)61462-6.
  56. ↑ Juomalaskuri Taitolaji, EHYT ry.
  57. ↑ Alkoholiongelmaisen hoito Käypä hoito -suositus 4.11.2015.
  58. ↑ Miten alkoholia kannattaa käyttää Päihdelinkki 8.12.2015.
  59. ↑ Pullontuoksuiset mummot ja ukit yleistyvät Yle 4.9.2014.
  60. ↑ Ikääntyneiden alkoholinkäytön puheeksiotto ja neuvonta. Hyviä työvälineitä ja arjen käytäntöjä terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisille Helsingin kaupungin sosiaalivirasto 2011.
  61. ↑ Alkoholinkäytön riskirajat eivät ole samat kuin turvarajat THL, Kentällä tapahtuu 2012.
  62. ↑ Alkoholiongelmaisen hoito
  63. ↑ National Center for Biotechnology Information (NCBI), Epidemiological analysis of alcohol and drug use as risk factors for psychotic experiences. Viitattu 30. toukokuuta 2009

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Alkoholinkäytön terveysvaikutukset.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alkoholinkäytön_terveysvaikutukset&oldid=21942966”