Alkoholimyrkytys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alkoholimyrkytys on suuren alkoholimäärän nopean nauttimisen aiheuttama myrkytystila. Se aiheuttaa Suomessa vuosittain yli neljäsataa kuolemantapausta. Myös alkoholin nauttiminen yhdessä tiettyjen lääkkeiden kanssa voi johtaa myrkytyskuolemaan. Tällaisia sattuu Suomessa vuosittain joitakin satoja. Alkoholi- tai alkoholi- ja lääkemyrkytyksiä tapahtuukin Suomessa enemmän kuin muissa pohjoismaissa.

15 prosenttia alkoholimyrkytyskuolemista on korvikealkoholien aiheuttamia.[1]

Vaarallisen suuri annos alkoholia riippuu esimerkiksi juojan iästä ja painosta, mutta jo kolmen promillen humalatila kasvattaa huomattavasti useimpien ihmisten myrkytysriskiä. Yli viisi promillea alkoholia veressä aiheuttaa kuoleman lähes kaikille, ja kokemattomille juojille jo alle kolmen promillen humalatila saattaa olla tappava. Tämän vuoksi varsin alttiita alkoholimyrkytyksille ovat lapset ja nuoret. Useimmat alkoholimyrkytykset Suomessa ovat kuitenkin keski-ikäisille miehelle sattuvia tapaturmia.

Yhä yleisempää on, että alkoholimyrkytyksen yhteydessä potilaalla on sekakäytön seurauksena lääkemyrkytys. Jos potilaalla epäillään alkoholimyrkytyksen lisäksi olevan lääkemyrkytys, hänelle tehdään vatsahuuhtelu.[2]

Alkoholimyrkytyskuolema johtuu yleensä siitä, että alkoholi lamaannuttaa hengityslihasten toiminnan, pysäyttää sydämen tai aiheuttaa oksennukseen tukehtumisen, kun ihminen sammuu juomisen vaikutuksesta. Humalatilassa olevalla on myös suurempi tapaturmariski, mutta tapaturmia ei pidetä alkoholimyrkytyskuolemina. Yli 85 % alkoholimyrkytyksistä aiheutuu etanolista.[2]

Tyypillisiä merkkejä alkoholimyrkytyksestä ovat mm. oksentelu, kouristelu, hidastunut hengitys, hypotermia, kalpeus tai jopa kooma. Vaikka vakavan myrkytyksen saanut selviäisi hengissä, hänellä on pysyvän aivovaurion riski.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]