Ero sivun ”Vasemmistoliitto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Lisätty hallitustieto johdantoon.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
→‎Vaalikausi 2015–2019 oppositiossa: Historiaan myös uusimmat hallituskäänteet, vähän johdantoa laajemmin
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 76: Rivi 76:
=== Vaalikausi 2015–2019 oppositiossa ===
=== Vaalikausi 2015–2019 oppositiossa ===
[[Sipilän hallitus|Juha Sipilän hallituskaudella]] [[Eduskuntavaalit 2015|eduskuntavaalien 2015]] jälkeen puolue toimi oppositiossa, ja vastusti erityisesti pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja hallituksen yksityisten toimijoiden roolia kasvattavaa sote- ja maakuntauudistusta, joka lopulta myös kaatui hallitus mukanaan joitakin viikkoja ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Vaalikauden aikana kesällä 2016 Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jasenaanestys-li-anderssonista-vasemmistoliiton-uusi-puheenjohtaja/db90638c-3003-3efd-b064-f53e4c6e29f5|nimeke=Jäsenäänestys: Li Anderssonista vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja|tekijä=Leena Laakso|julkaisu=Tärkeimmät talousuutiset {{!}} Kauppalehti|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, ja uusi puheenjohtaja onnistui luotsaamaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan puolueen kasvattamaan kannatustaan edellisiin vaaleihin nähden sekä vuoden [[Kuntavaalit 2017|2017 kuntavaaleissa]] että vuoden [[Eduskuntavaalit 2019|2019 eduskuntavaaleissa]].<ref name=":2" /><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/candidates|nimeke=Yle - Tulospalvelu - Ehdokkaat - Eduskuntavaalit 2019 - Yle.fi|julkaisu=vaalit.yle.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Sipilän hallitus|Juha Sipilän hallituskaudella]] [[Eduskuntavaalit 2015|eduskuntavaalien 2015]] jälkeen puolue toimi oppositiossa, ja vastusti erityisesti pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja hallituksen yksityisten toimijoiden roolia kasvattavaa sote- ja maakuntauudistusta, joka lopulta myös kaatui hallitus mukanaan joitakin viikkoja ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Vaalikauden aikana kesällä 2016 Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jasenaanestys-li-anderssonista-vasemmistoliiton-uusi-puheenjohtaja/db90638c-3003-3efd-b064-f53e4c6e29f5|nimeke=Jäsenäänestys: Li Anderssonista vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja|tekijä=Leena Laakso|julkaisu=Tärkeimmät talousuutiset {{!}} Kauppalehti|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, ja uusi puheenjohtaja onnistui luotsaamaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan puolueen kasvattamaan kannatustaan edellisiin vaaleihin nähden sekä vuoden [[Kuntavaalit 2017|2017 kuntavaaleissa]] että vuoden [[Eduskuntavaalit 2019|2019 eduskuntavaaleissa]].<ref name=":2" /><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://vaalit.yle.fi/ev2019/fi/candidates|nimeke=Yle - Tulospalvelu - Ehdokkaat - Eduskuntavaalit 2019 - Yle.fi|julkaisu=vaalit.yle.fi|viitattu=2019-04-15|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

=== Vaalikaudella 2019–2023 Rinteen hallituksessa ===

Puolue aloitti 6.6.2019 [[Rinteen hallitus|Rinteen hallituksessa]] neljän muun puolueen, [[sdp|sosialidemokraattien]], [[suomen keskusta|keskustan]], [[vihreä liitto|vihreiden]] ja [[RKP]]:n kanssa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4095094-ministerivalat-vannottu-rinteen-hallitus-aloitti|nimeke=Ministerivalat vannottu – Rinteen hallitus aloitti|viitattu=7.6.2019}}</ref> Hallitukseen osallistumisesta järjestettiin neuvoa-antava jäsenäänestys, jossa 97 % äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti puolueen johdon tapaan hallitukseen osallistumista. Neuvoteltu hallitusohjelma oli julkaistu kokonaisuudessaan ennen äänestystä. Jäsenäänestystä ja hallituksen aloittamista edeltäneissä hallitusneuvotteluissa kaikkien puolueen asettamien kynnyskysymysten nähtiin täyttyneen uuden hallituksen panostaessa esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan leikkausten sijaan.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4094654-vasemmistoliiton-jasenilta-aanivyory-hallitukseen-osallistumiselle|nimeke=Vasemmistoliiton jäseniltä äänivyöry hallitukseen osallistumiselle|viitattu=7.6.2019}}</ref> Puolue sai hallituksesta [[opetusministeri]]n sekä [[sosiaali- ja terveysministeri]]n salkut, joista ensimmäiseksi valittiin puolueen puheenjohtaja Li Andersson ja jälkimmäinen jaettiin kahdeksi kahden vuoden kaudeksi niin, että [[Aino-Kaisa Pekonen]] toimii soteministerinä kaksi ensimmäistä vuotta ja [[Hanna Sarkkinen]] kaksi jälkimmäistä vuotta.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/4094750-pekonen-ja-sarkkinen-jakavat-vasemmistoliiton-toisen-salkun|nimeke=Pekonen ja Sarkkinen jakavat vasemmistoliiton toisen salkun|viitattu=7.6.2019}}</ref>


== Nimi ja tunnukset ==
== Nimi ja tunnukset ==

Versio 7. kesäkuuta 2019 kello 01.50

Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitto (Vas.,[1] ruots. Vänsterförbundet, pohjoissaameksi Gurutlihttu[2]) on suomalainen poliittiseen vasemmistoon kuuluva puolue. Se sai vuoden 2019 eduskuntavaaleissa 16 kansanedustajaa ja se on siten Suomen kuudenneksi suurin puolue. Puolueen puheenjohtaja on Li Andersson.

Tavoiteohjelmassaan vasemmistoliitto pyrkii parantamaan yhteiskunnan hyvinvointia, ympäristön ja talouden kestävyyttä, ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon. Vasemmistoliiton talouspoliittisena suuntauksena on elvytyksen eli julkisten investointien tukeminen.[3]

Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliiton kärkiteemoina olivat eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ. Puolue tarjosi vaaliohjelmassaan myös keinoja vanhustenhoidon kriisiytyneen tilanteen ratkaisemiseksi: vasemmistoliitto parantaisi palvelutalojen ja kotihoidon hoitajamitoitusta sekä perustaisi vanhusasiainvaltuutetun viran varmistamaan ikäihmisten palveluiden toteutumista.[4]

Puolue aloitti 6.6.2019 Rinteen hallituksessa neljän muun puolueen, sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden ja RKP:n kanssa.[5] Hallitukseen osallistumisesta järjestettiin neuvoa-antava jäsenäänestys, jossa 97 % äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti puolueen johdon tapaan hallitukseen osallistumista.[6] Puolue sai hallituksesta opetusministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin salkut, joista ensimmäiseksi valittiin puolueen puheenjohtaja Li Andersson ja jälkimmäinen jaettiin kahdeksi kahden vuoden kaudeksi niin, että Aino-Kaisa Pekonen toimii soteministerinä kaksi ensimmäistä vuotta ja Hanna Sarkkinen kaksi jälkimmäistä vuotta.[7]

Historia

Puolue luotiin vuonna 1990 Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen pohjalle. Kyseisen vuoden lopulla myös Demokraattisen Vaihtoehdon kansanedustajat liittyivät puolueeseen.

Perustaminen

Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29. huhtikuuta 1990 Helsingin Kulttuuritalolla ja jäähallissa pidetyssä avoimessa kokouksessa, johon otti osaa 3 500 kannattajaa.[8]

Uuden puolueen takana olivat Suomen Kansan Demokraattinen Liitto ja Suomen Kommunistisen Puolue (SKP) sekä naisjärjestö Suomen Naisten Demokraattinen Liitto.[9] Mukaan tulivat myös (SKP:n toiminnasta 1980-luvun puolivälissä suljetut) Demokraattisen Vaihtoehdon kannattajat.

Idea uudesta puolueesta syntyi 1980-luvun lopussa, kun kansandemokraatit alkoivat pohtia, miten voisivat päästä eroon SKP/SKDL-kaksoisorganisaatiosta ja SKP:n sisäisistä riidoista. Vuoden 1988 presidentinvaaleja varten perustettu Liike 88 oli keskeinen välivaihe ajatuksen edistymisessä.[10] Vasemmistoliiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Claes Andersson.

Yksi vasemmistoliiton suunnittelijoista, Reijo Käkelä, siirtyi SDP:hen jo ennen puolueen perustamista, kun SKP:n vähemmistöläiset otettiin mukaan.[11] Uudelleen perustetun SKP:n jäsenet poistuivat vasemmistoliitosta 1990-luvun puolivälissä.

Lipposen hallituksissa

Vasemmistoliitto osallistui sekä Paavo Lipposen ensimmäiseen (1995–1999) että toiseen (1999–2003) hallitukseen pitäen hallussaan kahta ministerinsalkkua. Puoluekokouksessa 1995 vain 17 viidestäsadasta edustajasta äänesti hallitukseen osallistumista vastaan.[8] Kulttuuriministerinä toiminut Andersson joutui väistymään hallituksesta syyskuussa Suvi-Anne Siimeksen tultua valituksi puoluejohtajaksi.[12]

Kansanedustajat Esko-Juhani Tennilä, Mikko Kuoppa ja Veijo Puhjo erotettiin eduskuntaryhmästä heti kauden alussa 1995 näiden äänestettyä hallitusta vastaan. Nämä perustivat sitten oman eduskuntaryhmänsä, Vasemmistoryhmän (Va-r). Ennen seuraavia eduskuntavaaleja kapinalliset kuitenkin hyväksyttiin takaisin ja asetettiin ehdokkaiksi.[13]

Eduskuntavaalien 2003 jälkeen vasemmistoliitto ei päässyt hallitukseen — vaikka haluja olisikin ollut[14] — sillä Anneli Jäätteenmäen hallituksesta tehtiin edeltäjiä kapeapohjaisempi punamultahallitus.

Viialaisen yhdistämishanke

Vasemmistoliiton entinen puoluesihteeri (1990–1995) ja SAK:n apulaisjohtaja Matti Viialainen perusti 2005 Vasemmisto yhteen -yhdistyksen, jonka tarkoituksena on edistää kahden suuren vasemmistopuolueen yhtymistä. Viialainen oli esittänyt vastaavaa usein aikaisemminkin. Ennen yhdistyksen perustamista kiersi vasemmistopiireissä aihetta käsitellyt Viialaisen ja Timo Roppolan kirjoittama muistio.[11] Keskustellessaan muistiosta puoluehallitus katsoi, ettei yhdistämiselle ollut asiallisia perusteita tai kannatusta.[15] Viialainen erosi vasemmistoliitosta viimein keväällä 2006 katsottuaan ”maltillisten voimien joutuneen puolueessa tappiolle”.[16]

Siimeksen ero

Maaliskuussa 2006 vasemmistoliittoa vuodesta 1998 johtanut Siimes ilmoitti yllättäen eroavansa tehtävästään. Erimielisyyksiin puolueensa kanssa ajautunut puheenjohtaja osoitti erotessaan syyttävän sormensa vasemmistoliiton ”entisiin taistolaisiin”, jotka hänen mielestään jarruttivat välttämättömiä uudistuksia.[17]

Siimes oli kritisoinut tovereitaan julkisuudessa usein jo aiemmin, mutta kulminaatiopisteeksi muodostui puolueen eduskuntaryhmän ottama kanta kriisinhallintalain käsittelyssä. Ryhmän enemmistö vaati, että EU:n taistelujoukkojen käyttöön tulisi olla suomalaisten osalta Yhdistyneiden kansakuntien tai Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuutus.[18]

Suvi-Anne Siimes antoi virallisen eroilmoituksensa puoluehallituksen kokoukselle 2. maaliskuuta 2006. Eron myöntänyt hallitus päätti esittää huhtikuussa kokoontuvalle puoluevaltuustolle ylimääräistä puoluekokousta toukokuuksi.[19]

Puheenjohtajan valinta keväällä 2006 ja kesällä 2007

Vasemmistoliiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. toukokuuta 2006 Tampereella pidetyssä ylimääräisessä puoluekokouksessa kansanedustaja ja entinen kuntaministeri Martti Korhonen. Äänestyksessä toiseksi sijoittui 29-vuotias helsinkiläinen eduskunta-avustaja Paavo Arhinmäki. Toisella kierroksella Korhonen sai 273 ja Arhinmäki 150 ääntä. Ensimmäisellä kierroksella mukana olivat lisäksi Markus Mustajärvi (69 ääntä), Katja Syvärinen (55 ääntä) ja Erkki Virtanen (21 ääntä).[20]

Varsinaisessa puoluekokouksessa kesällä 2007 Helsingin kulttuuritalolla Korhonen valittiin jatkokaudelle yksimielisesti ilman vastaehdokasta. Sen sijaan varapuheenjohtajista äänestettiin: ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin helsinkiläinen kansanedustaja Paavo Arhinmäki ja toiseksi varapuheenjohtajaksi riihimäkeläinen lähihoitaja ja kaupunginvaltuutettu Aino-Kaisa Pekonen. Puoluesihteeriksi valittiin Sirpa Puhakka ja puoluevaltuuston puheenjohtajaksi Katja Syvärinen.

Eurovaalit 2009 ja puheenjohtajan vaihdos

Heikosti menneiden Eurovaalien jälkeen puheenjohtaja Martti Korhonen ilmoitti 10. kesäkuuta 2009 eroavansa välittömästi puolueen puheenjohtajan paikalta. Vetovastuun otti ensimmäinen varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki.[21] Uusi puheenjohtaja valittiin 27. kesäkuuta järjestetyssä puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa, jossa Arhinmäki voitti Merja Kyllösen äänin 34–20.[22]

Uudelleen hallituspuolueena

Eduskuntavaalin 2011 jälkeen vasemmistoliitto liittyi Kataisen hallitukseen, jossa se sai kaksi ministerinpaikkaa. Puheenjohtaja Arhinmäestä tuli kulttuuriministeri. Vasemmistoliiton listoilta valitut kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho äänestivät Kataisen hallitukselle epäluottamusta, ja heidät erotettiin eduskuntaryhmästä. He muodostivat tällöin Vasenryhmän, mutta eivät ole pyrkineet uuden puolueen perustamiseen.[23] Kevään 2014 kehysriihen ratkaisut johtivat siihen, että puolue ei katsonut voivansa jatkaa hallituksessa.[24] Arhinmäki perusteli eroamista sillä, että hallitus heikentää pienituloisimpien asemaa samalla kun korottaa veroja vähemmän kuin tekee leikkauksia.[25]

Vaalikausi 2015–2019 oppositiossa

Juha Sipilän hallituskaudella eduskuntavaalien 2015 jälkeen puolue toimi oppositiossa, ja vastusti erityisesti pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia ja hallituksen yksityisten toimijoiden roolia kasvattavaa sote- ja maakuntauudistusta, joka lopulta myös kaatui hallitus mukanaan joitakin viikkoja ennen vuoden 2019 eduskuntavaaleja. Vaalikauden aikana kesällä 2016 Li Andersson valittiin neuvoa-antavan jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi[26], ja uusi puheenjohtaja onnistui luotsaamaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan puolueen kasvattamaan kannatustaan edellisiin vaaleihin nähden sekä vuoden 2017 kuntavaaleissa että vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.[27][28]

Vaalikaudella 2019–2023 Rinteen hallituksessa

Puolue aloitti 6.6.2019 Rinteen hallituksessa neljän muun puolueen, sosialidemokraattien, keskustan, vihreiden ja RKP:n kanssa.[29] Hallitukseen osallistumisesta järjestettiin neuvoa-antava jäsenäänestys, jossa 97 % äänestäneistä puolueen jäsenistä kannatti puolueen johdon tapaan hallitukseen osallistumista. Neuvoteltu hallitusohjelma oli julkaistu kokonaisuudessaan ennen äänestystä. Jäsenäänestystä ja hallituksen aloittamista edeltäneissä hallitusneuvotteluissa kaikkien puolueen asettamien kynnyskysymysten nähtiin täyttyneen uuden hallituksen panostaessa esimerkiksi terveydenhuoltoon, koulutukseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan leikkausten sijaan.[30] Puolue sai hallituksesta opetusministerin sekä sosiaali- ja terveysministerin salkut, joista ensimmäiseksi valittiin puolueen puheenjohtaja Li Andersson ja jälkimmäinen jaettiin kahdeksi kahden vuoden kaudeksi niin, että Aino-Kaisa Pekonen toimii soteministerinä kaksi ensimmäistä vuotta ja Hanna Sarkkinen kaksi jälkimmäistä vuotta.[31]

Nimi ja tunnukset

Rakenne ja organisaatio

Puolueen toimielimet

Vasemmistoliiton korkein päättävä elin on joka kolmas vuosi kokoontuva puoluekokous, jonka tehtävänä on valita puolueelle puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa, puoluesihteeri, puoluehallitus ja puoluevaltuusto. Kokouksissa hyväksytään puolueen ohjelmat ja asiakirjat.

Puoluekokousten välillä ylintä päätäntävaltaa käyttää kaksi kertaa vuodessa kokoontuva puoluevaltuusto ja kuukausittain kokoontuva puoluehallitus.

Jäsendemokratia

Vuonna 2017 Li Andersson valittiin jäsenäänestyksen perusteella puolueen puheenjohtajaksi.[26] Syksyllä 2018 puolue linjasi puheenjohtaja Li Anderssonin aloitteesta, että eduskuntavaalien 2019 jälkeisestä mahdollisesta hallitukseen osallistumisesta järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys.[34]

Eduskuntaryhmä

Pääartikkeli: Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Vasemmistoliittoa eduskunnassa edustaa vasemmistoliiton eduskuntaryhmä. Eduskuntaryhmä toimii vasemmistoliiton kansanedustajien yhteistyöelimenä. Eduskuntaryhmän merkitys eduskuntatyössä on keskeinen: kokouksissa keskustellaan ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä ja muodostetaan kantoja eduskunnan käsittelyssä olevaan asiaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän valtiopäiväkaudella 2015–2019 muodostaa 12 kansanedustajaa. Ryhmän puheenjohtajana toimii kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.[35]

Piirijärjestöt

Puolueen järjestörakenne koostuu paikallis-, piiri- ja keskustasosta. Vasemmistoliitolla on 13 piirijärjestöä.[36]

Lähijärjestöt

Vasemmistoliiton naisjärjestö on Vasemmistonaiset. Nuorisotyötä tekee puolueesta riippumaton, itsenäinen Vasemmistonuoret ja varhaisnuorisotyötä Suomen Demokratian Pioneerien Liitto.

Lähiyhteisöt

Vasemmistoliiton sivistysjärjestö on Kansan Sivistystyön Liitto. Vasemmistoliiton samoin kuin sen edeltäjien päätearkistona toimii Kansan Arkisto, joka on kaikille avoin yksityinen keskusarkisto.

Media

Puolueen pää-äänenkannattaja on kerran viikossa paperilla ja päivittäin verkossa ilmestyvä Kansan Uutiset (KU). Vuonna 1957 ilmestymisensä aloittaneesta lehdestä tehtiin puolueen äänenkannattaja elokuussa 2000,[37] mutta käytännössä lehti oli vastaavassa roolissa myös 1990-luvun. Vasemmistoliittoa lähellä olevia aluelehtiä ovat Porissa ilmestyvä Satakunnan Työ ja oululainen Kansan Tahto. Ruotsinkielistä vasemmistoa palvelee Ny Tid.

Pirkanmaan vasemmisto julkaisee verkkolehteä Vasen Kaista, jota tehdään täysin vapaaehtoisvoimin.[38]

Vasemmistoliitto julkaisi aiemmin verkkolehteä Verstas (2004–2009) ja puolueen eduskuntaryhmä tiedotuslehteä Vau![39].

Kansainväliset jäsenyydet

Vasemmistoliitto liittyi Euroopan vasemmistopuolueeseen vuonna 2009. Euroopan parlamentissa puolue kuuluu Euroopan yhtyneen vasemmiston/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston (GUE/NGL) ryhmään. Pohjoismaiden neuvostossa vasemmistoliitto toimii Vasemmistososialistisessa vihreässä ryhmässä (VSG).

1. helmikuuta 2004 vasemmistoliitto oli perustamassa Pohjoismaiden vihreän vasemmiston liittoa (NGLA) Reykjavíkissa yhdessä Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan veljespuolueiden kanssa.[8]

Vasemmistoliitto kuuluu vuonna 1991 perustettuun Uuteen eurooppalaiseen vasemmistofoorumiin (NELF), jonka kahdesti vuodessa järjestettäviä kokouksia on pidetty myös Suomessa.

Poliittiset linjaukset ja tavoitteet

Vasemmistoliiton kannatus eduskuntavaaleissa 2019 vaalipiireittäin

Eduskuntavaaliohjelma 2019

Eduskuntavaaleissa 2019 vasemmistoliiton kärkiteemoina ovat eriarvoistumisen pysäyttäminen, oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta ja uusi työ.[4]

Jos vasemmistoliitto saisi päättää, seuraava hallitus peruisi aktiivimallin, palauttaisi subjektiivisen päivähoito-oikeuden eikä missään nimessä leikkaisi pienituloisimpien suomalaisten sosiaaliturvaa.[40]

Eriarvoistumisen pysäyttäminen

Vasemmistoliiton mukaan kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa uudistetaan 2019 alkavalla vaalikaudella, lähtökohdaksi täytyy ottaa että jokaiselle taataan vähimmäistasona mahdollisuus päästä lääkäriin viikossa maksutta.[4]

Vasemmistoliitto haluaa hillitä vuokrien nousua kasvukeskuksissa.[4]

Puolue tarjoaa vaaliohjelmassaan myös keinoja vanhustenhoidon kriisiytyneen tilanteen ratkaisemiseksi: vasemmistoliitto parantaisi palvelutalojen ja kotihoidon hoitajamitoitusta sekä perustaisi vanhusasiainvaltuutetun viran varmistamaan ikäihmisten palveluiden toteutumista.[4]

Oikeudenmukainen ilmastonmuutoksen torjunta

Ilmastonmuutoksen torjunnasta ei vasemmistoliiton mukaan tule tehdä Suomea eriarvoistavaa kysymystä, vaan kaikki on otettava mukaan ilmastotalkoisiin. Puolueen puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan monella suomalaisella on pelko, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimet kasvattavat eriarvoisuutta. Vasemmistoliiton tavoitteena on ratkaista ilmastokriisi niin, että lopputuloksena on aiempaa tasa-arvoisempi ja paremmin voiva yhteiskunta.[4]

Vaaliohjelmassaan Vasemmistoliitto nostaa yhdeksi ratkaisuksi ilmastonmuutoksen investoinnit raiteisiin ja muuhun päästöttömään liikenteeseen. Anderssonin mukaan kaikilla suomalaisilla ei ole varaa hankkia sähköautoa ja varallisuus ei saa muodostua esteeksi ilmastotalkoisiin osallistumiselle, vaan kaikilla on oltava mahdollisuus osallistua ilmastonmuutoksen hillintään.[4]

Uusi työ

Vasemmistoliitto loisi Suomeen uutta työtä nostamalla tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta tukemalla itsensätyöllistäjiä ja pienyrittäjiä sekä parantamalla jokaisen suomalaisen mahdollisuutta päivittää osaamistaan työuransa aikana. Puolue parantaisi koulutuksen tasa-arvoa myös maksuttomalla toisen asteen koulutuksella ja 18 ikävuoteen asti jatkuvalla oppivelvollisuudella.[4]

Perusturva

Vasemmistoliitto peruisi perusturvaan viime vuosina tehdyt leikkaukset ja yhdistäisi sitten eri etuudet yhdeksi perusturvaksi, jonka taso korotettaisiin 800 euroon kuukaudessa. Puolue muuttaisi perusturvan lopulta kaikille vastikkeettomaksi perustuloksi, mutta ei vielä alkavalla vaalikaudella.[41]

Tavoitteiden rahoitus

Puolueen vaatimat korotukset sosiaalietuuksiin maksaisivat Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin laskelmien mukaan noin miljardi euroa vuodessa.

Vasemmistoliitto kiristäisi ansio- ja pääomatuloverotuksen progressiota sekä ottaisi käyttöön varallisuusveron. Suurituloisten tuloverotuksen lisäksi Vasemmistoliitto kiristäisi muun muassa listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta sekä perintö- ja lahjaveroa, ottaisi käyttöön kaivos- ja lentoverot, poistaisi yrittäjävähennyksen ja leikkaisi ympäristölle haitallisia tukia puolella miljardilla eurolla.[41]

Puolue on julkaissut 2019 "Tästä rahat!" -asiakirjan, jossa käydään yksityiskohtaisesti puolueen keinot rahoittaa ajamansa muutokset.[42]

Tavoiteohjelma 2016–2019

Tavoiteohjelmassaan vasemmistoliitto pyrkii parantamaan yhteiskunnan hyvinvointia, ympäristön ja talouden kestävyyttä, ihmisten välistä tasa-arvoa, vapautta ja mahdollisuutta työhön ja toimeentuloon. Vasemmistoliiton talouspoliittisena suuntauksena on elvytyksen eli julkisten investointien tukeminen.[3]

Kuntavaaliohjelma 2017

Puolue lähti vuoden 2017 kuntavaaleihin tunnuslauseella Turvallinen tulevaisuus tehdään nyt. Vaaleissa ja niitä seuraavalla valtuustokaudella tavoitteina vasemmistoliitolla ovat maailman paras koulu ja maksuton varhaiskasvatus kaikille, kohtuuhintainen asuminen ja hyvä ympäristö, ja hyvät sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille.

Vasemmistoliitto vaatii esimerkiksi kohtuullisia ryhmäkokoja, huolenpitoa henkilökunnan ja oppilaiden jaksamisesta, laatua rakentamiseen, taidetta ja viheralueita katukuvaan, kuntien energiaviisautta, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämistä, lyhyempiä jonoja palveluihin, tasaisemmin jakautuvaa hyvinvointia, turvallista ja arvokasta ikääntymistä riittävällä hoitajamitoituksella, ennaltaehkäisevään lastensuojeluun ja perhetyöhön kunnon resurssien varaamista, ihmisten kuuntelemista heitä koskevissa asioissa, terveyskeskusmaksujen poistamista, palveluiden tuottamista julkisesti yhteisesti ja demokraattisesti valittujen aluepäättäjien valtaa.[43]

Periaateohjelma 2007

Vuoden 2007 kesäkuussa hyväksytty periaateohjelma määrittelee vasemmistoliiton perusarvoiksi tasa-arvon, vapauden ja kestävän kehityksen sekä sijoittaa puolueen kolmanteen vasemmistoon. Puolueen pää-äänenkannattaja on Kansan Uutiset. Puolueen puheenjohtaja on Li Andersson, joka valittiin puheenjohtajaksi neuvoa-antavan jäsenäänestyksen jälkeen.[44]

Vuoden 2007 periaateohjelma jatkaa vuoden 1998 puoluekokouksen punavihreää ja yleisvasemmistolaista ohjelmaa. Tätä ennen puolueella ei ollut virallista periaateohjelmaa. Puolueen periaateohjelman mukaan kolmea perusarvoa voi edistää ainoastaan demokratiassa, jota on vahvistettava.

Kolmatta vasemmistoa vasemmistoliiton periaateohjelma kuvaa seuraavasti: ”Kolmas vasemmisto on ajatus suurten eurooppalaisten poliittisten aatteiden liberalismin ja sosialismin historiallisesta liitosta paremman maailman rakentamiseksi. Feministinen ajattelu ja ympäristötietoisuus ovat keskeisessä asemassa kolmannen vasemmiston aatemaailmassa.”[45]

Vasemmistoliiton äänimäärä vaalipiireittäin eduskuntavaaleissa 2019.

Periaateohjelmassa puolue haluaa haastaa globaalin kapitalismin esittämällä sille solidaarisen ja kestävän vaihtoehdon. Tämä edellyttää oikeudenmukaista maailmantaloutta ja demokratian lisäämistä. Puolue on huolissaan myös eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Kehittääkseen hyvinvointivaltiota ja sopimusyhteiskuntaa puolue ilmoittaa haluavansa rajoittaa kapitalismin ylivaltaa. Ohjelman mukaan pätkä-, osa-aika- ja vuokratöillä keinottelulle ja työelämän ehtojen huonontamiselle tarvitaan vahva vastavoima ammattiyhdistysliikkeestä.

Vasemmistoliitto haluaa edistää myös ihmisten välistä tasa-arvoa ja tasavertaisuutta perheessä, työelämässä ja yleensä yhteiskunnassa niin, että oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet eivät riipu sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Vasemmistoliitto toivottaa periaateohjelmassa maahanmuuttajat tervetulleiksi Suomeen täysivaltaisiksi kansalaisiksi. Puolue korostaa oikeutta työhön ja toimeentuloon kaikille.

Periaateohjelman mukaan vasemmistoliitolle ei riitä pelkkä mahdollisuuksien tasa-arvo, vaan se tavoittelee arkipäivässä toteutuvaa tasa-arvoa. Uskontoihin puolue suhtautuu neutraalisti, ketään ei saa puolueen mukaan syrjiä uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

Yrittäjyyskannat

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki otti vuonna 2011 kantaa myös pienyrittäjien aseman parantamiseksi. Vanhan ajatusmallin mukainen työväestön edun ajaminen ei ole enää ainoa tavoite, johon vasemmistoliitto pyrkii. Puolue vaati nykyistä vahvempaa lainsäädäntöä, jotta omalla työllään elävät yrittäjät voisivat toimia tasavertaisina suhteessa suurten pääomien hallitsemiin yrityksiin.[46]

Arhinmäki esitti myös kansainvälisiä sopimuksia, jotka estävät hyvinvointivaltioiden rahoituspohjaa kalvavat veroparatiisit, joita suuryritykset ja suuri pääoma käyttävät hänen mukaansa siekailematta hyväkseen. Lisäksi Arhinmäen mukaan tarvitaan käytännön parannuksia yrittäjien jokapäiväiseen arkeen. Keskeisimpänä hän piti yrittäjien sosiaaliturvan parantamista muun muassa työttömyysturvan piirin pääsyä helpottamalla. [47]

Turkistarhauskanta

Vasemmistoliitto kannattaa turkistarhauksen lopettamista Suomessa.[48]

Euroopan unioni

Vasemmistoliitto on kampanjoinut sosiaalisen Euroopan puolesta tarkoittaen tällä sitä, että Euroopan unionin integraatiossa olisi huomioitava myös sosiaaliset kysymykset eikä yhdentymistä pitäisi tehdä vain talouden ehdoilla.

Eurovaaliohjelmassa 2014 vasemmistoliitolla oli viisi kärkiteemaa Euroopan unionin muutamiseksi: demokratian ja läpinäkyvyyden lisääminen, talouspolitiikan oikeudenmukaistaminen, hyvä työ ja sosiaaliturva, ihmisoikeuksien ja rauhan turvaaminen sekä unionin roolin asettaminen ympäristönsuojelussa maailman eturintamaan.[49]

Eurovaaleissa 2019 vasemmistoliitto ajaa hiilineutraalia EU:ta vuoteen 2040 mennessä, ja keinona tähän Green New Deal -tyyppistä ratkaisua jonka puolue nimeää ekologiseksi jälleenrakennukseksi. Puolueen mielestä Euroopan keskuspankin rahoitusmarkkinoiden elvytyksen sijaan tulisi elvyttää taloutta ekologisten investointien kautta, ja näin luoda myös työpaikkoja.[50]

Energiapolitiikka

Vasemmistoliiton tavoitteena on hiilineutraali Suomi 2030-luvun alussa. Puolue kannattaa uusiutuviin energiamuotoihin siirtymistä ja energiatehokkuuden lisäämistä. Kivihiilen käytöstä on puolueen mukaan luovuttava 2025, turpeen käytöstä 2030-luvun alkupuolella, polttoöljyn energiakäytöstä 2030-luvulla ja maakaasusta viimeistään 2040-luvun alussa.[51]

Ydinvoimasta puolue linjaa lokakuussa 2018 julkaistussa ilmasto-ohjelmassaan seuraavasti: "Ydinvoima on ongelmallinen energiantuotantomuoto turvallisuuden, ydinpolttoaineen hankinnan ja jätteen sekä geopolitiikan kannalta. Uusi ydinvoima on myös kallista. Ongelmistaan huolimatta ydinvoima on kuitenkin kasvihuonekaasujen osalta päästötön energiantuotantomuoto, joten sitä voidaan pitää hyväksyttävänä osana energiantuotantopalettia ainakin vielä lähivuosikymmeninä. Kuitenkin tulevaisuudessa älykkäät sähköverkot ja hajautettu sähköntuotanto vähentävät tasaisen perusvoiman tarvetta. Suomessa ei ole tarvetta jo päätettyjen lisäksi uusille ydinvoimaloille.".[51]

Asuntojen lämmöntuotannossa puolue näkee maalämmön keskeisenä ratkaisuna. Vasemmistoliiton mukaan yksityishenkilöiden energiaremontteihin tarvitaan tukea, joka kohdentuu pienituloisille ja niille alueille, jossa investoinnin hintaa ei välttämättä saa asuntomarkkinoiden taantumisen vuoksi takaisin. Puolueen mukaan "sinänsä energiatehokkuutta parantavat investoinnit maksavat itsensä takaisin, mutta pienituloisia helpottaisivat esimerkiksi palvelut, jossa investoinnin esimerkiksi öljykattilasta lämpöpumppuun siirtymisestä voisi maksaa takaisin kuukausimaksulla".[51]

Kannattajakunta

Jäsenet

Vasemmistoliitossa oli vuonna 2017 noin 11 000 jäsentä. Jäsenistä yli puolet oli liittynyt puolueeseen vuoden 2011 jälkeen, ja jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina.[52] 1998 puolue ilmoitti jäsenmääräkseen 14 000.[8]

Alhaisimmillaan puolueen jäsenyys oli 2011 (9 100 jäsentä), josta jäsenmäärä on kasvanut vuoteen 2018 tultaessa 11 400 jäseneen.[53]

Eduskuntavaaleissa 2019 puolueen kaksi eniten, eli yli 10 000 ääntä saanutta ehdokasta olivat 30- ja 31-vuotiaita. Yli 5000 ääntä saaneista ehdokkaista kolme oli 30–39 -vuotiaita, viisi 40–49 -vuotiaita ja yksi 50–59 -vuotias.[28]

Merkittäviä poliitikkoja

Puheenjohtajat
Claes Andersson 1990–1998
Suvi-Anne Siimes 1998–2006
Martti Korhonen 2006–2009
Paavo Arhinmäki 2009–2016
Li Andersson 2016→
Varapuheenjohtajat
Salme Kandolin 1990–?
Kari Uotila 1990–1993
Katja Syvärinen 1992–1995
1 Suvi-Anne Siimes 1995–1998
1 Jorma Vokkolainen 1998–2001
1 Matti Huutola 2001–2004
1 Risto Kalliorinne 2004–2007
1 Paavo Arhinmäki 2007–2009
1 Risto Kalliorinne 2009–2013
1 Aino-Kaisa Pekonen 2013–2016
1 Hanna Sarkkinen 2016→
2 Martti Korhonen 1995–1998
2 Esko Seppänen 1998–2001
2 Minna Sirnö 2001–2007
2 Aino-Kaisa Pekonen 2007–2013
2 Sari Moisanen 2013–2016
2 Juho Kautto 2016→
3 Kalle Hyötynen 2013–2016
3 Veronika Honkasalo 2016→
Puoluesihteerit
Matti Viialainen 1990–1995
Ralf Sund 1995–2001
Aulis Ruuth 2001–2007
Sirpa Puhakka 2007–2013
Marko Varajärvi 2013–2016
Joonas Leppänen 2016→

Eduskuntaryhmän puheenjohtajat

Europarlamentaarikot

Nykyiset kansanedustajat

Katso myös: Luettelo kansanedustajista

Vaalihistoria

Tulokset
Eduskuntavaalit
Vuosi Edustajat Äänet
1991
19 / 200
 274 639 10,08 %
1995
22 / 200
 310 340 11,16 %
1999
20 / 200
 291 675 10,88 %
2003
19 / 200
 277 152 9,93 %
2007
17 / 200
 244 296 8,82 %
2011
14 / 200
 239 039 8,13 %
2015
12 / 200
 211 615 7,13 %
2019
16 / 200
 251 254 8,20 %
Kunnallisvaalit
Vuosi Valtuutetut Äänet
1992 1 319 310 757 11,67 %
1996 1 128 246 597 10,37 %
2000 1 027 219 671 9,88 %
2004 987 228 358 9,56 %
2008 833 223 673 8,77 %
2012 640 199 615 8,01 %
2017 658 226 626 8,8 %
Europarlamenttivaalit
Vuosi Mepit Äänet
1996
2 / 16
 236 490 10,51 %
1999
1 / 16
 112 757 9,08 %
2004
1 / 14
 151 291 9,13 %
2009
0 / 13
 98 690 5,93 %
2014
1 / 13
 161 074 9,32 %
2019
1 / 13
 125 749 6,89 %
Presidentinvaalit
Vuosi Ehdokas Äänet
1994 Claes Andersson 122 820 3,84 %
2012 Paavo Arhinmäki 167 663 5,48 %
2018 Merja Kyllönen 89 977 3,0 %

Vasemmistoliitto osallistuu omilla listoillaan eduskunta-, europarlamentti- ja kunnallisvaaleihin. Presidentinvaalissa puolue on viimeksi asettanut oman ehdokkaansa vuonna 2018, mitä ennen edeltäneet omat ehdokkaat olivat vuosilta 2012 ja 1994. Vasemmistoliitto osallistuu myös ammattiliittojen ja osuuskuntien vaaleihin.

Eduskuntavaalit

Vasemmistoliiton kannatus oli eduskuntavaaleissa 2019 vahvinta Lapissa, Oulun vaalipiirissä, Varsinais-Suomessa, Helsingissä ja Satakunnassa. Puolueella on kansanedustajia kaikissa vaalipiireissä Kaakkois-Suomea, Vaasaa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta.[28]

Kuntavaalit

Vasemmistoliitolla on valtuutettuja yli kahdessa sadassa Suomen kunnanvaltuustossa. Vasemmistoliitto on suurin puolue Kemin (34,6 % äänistä 2008) ja Karkkilan (32,8 %) kaupungeissa. Vuoden 2008 vaaleissa vasemmistoliiton kannatus ylitti 30 prosenttia kuudessa ja 20 prosenttia 21:ssä kunnassa.[27]

Europarlamenttivaalit

Vasemmistoliitto sai edustajia europarlamenttiin vuosien 1996, 1999 ja 2004 vaaleissa, mutta vuonna 2009 puolue jäi niukasti ilman paikkaa. Vuosina 1996–2009 vasemmistoliittoa parlamentissa edustanut ja suuria äänimääriä kerännyt Esko Seppänen ei ollut enää ehdolla. Vaaleissa 2014 puolue palasi parlamenttiin, kun Merja Kyllönen valittiin mepiksi.

Presidentinvaalit

Vuoden 1994 presidentinvaalissa vasemmistoliitto asetti ehdokkaakseen puheenjohtajansa Claes Anderssonin. Hän sai 3,8 prosenttia äänistä ja sijoittui kuudenneksi yhdentoista ehdokkaan joukossa. Vuosina 2000 ja 2006 vasemmistoliitto tuki vaalit voittanutta SDP:n Tarja Halosta. Vaalien 2000 tukea koskeneessa puoluehallituksen päätöksessä ehdokasta ei mainittu nimeltä. Kuusi vuotta myöhemmin vasemmistoliitto ilmoitti tukevansa Halosen uudenlleenvalintaa.[54] Vuonna 2012 ehdokkaana oli puheenjohtaja Paavo Arhinmäki, joka sijoittui 5,5 prosentin ääniosuudella kuudenneksi kahdeksan ehdokkaan joukossa. Vuonna 2018 vasemmistoliiton ehdokkaana oli rauha-teemalla kampanjoinut Merja Kyllönen.

Maakuntavaalit

Kainuun maakuntavaaleissa 2004 ja 2008 vasemmistoliitto oli toiseksi suurin puolue keskustan jälkeen. Puolue sai maakuntavaltuustoon 9 edustajaa (21,4 % äänistä) vuonna 2004[55] ja 12 (18,9 %) vuonna 2008[56].

Liittojen vaalit

Vasemmistoliitolla on suurin ryhmä Rakennusliiton (165 edustajaa / 77,6 % äänistä vuonna 2007)[57] ja Suomen Elintarviketyöläisten Liiton (66 % v. 1997)[58] edustajistoissa. Puolue on kerännyt yli 40 prosentin kannatusta myös muun muassa Metalliliitossa[59] ja Kemianliitossa.[60]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston ohjepankki Kielitoimiston ohjepankki. Viitattu 1.6.2018.
  2. ↑ http://www.vasemmisto.fi/politiikka/gurutlihttu
  3. ↑ a b Vasemmistoliitto: Vasemmistoliiton tavoitteet 2016-2019 www.vasemmisto.fi. 2017. Viitattu 16.4.2017. Suomi
  4. ↑ a b c d e f g h Li Andersson nostaa eriarvoisuuden vaaliteemaksi vasemmisto.fi.
  5. ↑ Ministerivalat vannottu – Rinteen hallitus aloitti kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  6. ↑ Vasemmistoliiton jäseniltä äänivyöry hallitukseen osallistumiselle kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  7. ↑ Pekonen ja Sarkkinen jakavat vasemmistoliiton toisen salkun kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  8. ↑ a b c d The Left-Wing Alliance, Vasemmistoliitto.fi 1998
  9. ↑ Vasemmistoliiton historiaa, Vasemmistoliitto 2008
  10. ↑ Kai Hirvasnoro: Päivänkakkaramiehiä, ay-konservatiiveja ja änkyröitä. Fraktiot taistelevat 15-vuotiaassa Vasemmistoliitossa, Kansan Uutiset Viikkolehti 15.4.2005
  11. ↑ a b Hannu Miettunen: Suvi-Annen toivoton tehtävä, Turun Sanomat 5.3.2006
  12. ↑ Kyösti Karvonen: Siimeksestä tulee ministeri syyskuussa, Turun Sanomat 7.8.1998
  13. ↑ Kapinalliset kelpasivat Vasemmistoliitolle, Yle 22.11.1998
  14. ↑ Siimes: Vasemmistoliitto hallitukseen, Verkkouutiset 18.3.2003
  15. ↑ Turha yhdistämiskeskustelu lopetettava, Vasemmistoliiton puoluehallituksen kannanotto 16.2.2005
  16. ↑ Viialainen jättää Vasemmistoliiton, Yle 14.5.2006
  17. ↑ Siimes eroaa puolueensa johdosta, Yle 2.3.2006
  18. ↑ Kriisinhallintalaki eteni eduskunnassa, Yle 12.3.2006
  19. ↑ Vasemmistoliiton puoluehallitus: Uusi puheenjohtaja toukokuussa, vasemmistoliiton tiedote 2.3.2006
  20. ↑ Martti Korhonen Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi, Vasemmistoliiton tiedote 13.5.2006
  21. ↑ Martti Korhonen eroaa vasemmistoliiton johdosta Yle Uutiset. 10.6.2009. Yleisradio. Viitattu 10.6.2009.
  22. ↑ Arhinmäestä vasemmistoliiton puheenjohtaja 27.6.2009. Yleisradio. Viitattu 29.6.2009.
  23. ↑ Yle Uutiset, viitattu 1.12.2011
  24. ↑ Vasemmistoliitto lähtee hallituksesta yle.fi. 25.3.2014. Yle Uutiset. Viitattu 25.3.2014.
  25. ↑ Köyhimmiltä leikataan: "En pysty selittämään itselleni" KU Viikkolehti. 26.3.2014. Kansan Uutiset. Viitattu 26.3.2014.
  26. ↑ a b Leena Laakso: Jäsenäänestys: Li Anderssonista vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 15.4.2019.
  27. ↑ a b Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017, Tilastokeskus 2017
  28. ↑ a b c Yle - Tulospalvelu - Ehdokkaat - Eduskuntavaalit 2019 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 15.4.2019.
  29. ↑ Ministerivalat vannottu – Rinteen hallitus aloitti kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  30. ↑ Vasemmistoliiton jäseniltä äänivyöry hallitukseen osallistumiselle kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  31. ↑ Pekonen ja Sarkkinen jakavat vasemmistoliiton toisen salkun kansanuutiset.fi. Viitattu 7.6.2019.
  32. ↑ Vasemmistoliitto uudisti visuaalisen ilmeensä - Vasemmisto Vasemmisto. 17.8.2018. Viitattu 17.8.2018.
  33. ↑ Vasemmistoliiton uusi graafinen ohjeistus - Vasemmisto Vasemmisto. 17.8.2018. Viitattu 17.8.2018.
  34. ↑ Vasemmistoliitto ottaa käyttöön jäsenäänestyksen hallitukseen osallistumisesta Vasemmistoliitto. 17.11.2018. Viitattu 15.4.2019.
  35. ↑ Eduskuntaryhmät 21.5.2018. Eduskunta. Viitattu 21.5.2018.
  36. ↑ Piiri- ja kunnallisjärjestöt vasemmisto.fi. Viitattu 29.11.2018.
  37. ↑ Yrjö Rautio: Sitoutumattomaksi ja jälleen puoluelehdeksi. teoksessa Veli-Pekka Leppänen (toim.): Etusivu uusiks! Kansan Uutisten viisi vuosikymmentä (Kansan Uutiset 2007), s. 224–227.
  38. ↑ Vasemmistoliiton Pirkanmaan piirijärjestö: Vasen Kaista (Pirkanmaan vasemmiston verkkoleht) Tampere: Pirkanmaan vasemmisto. Viitattu 16.6.2016.
  39. ↑ Ryhmän tiedotelehti Vau!
  40. ↑ Vasemmistoliitto haluaa aktiivimallin purkamisen hallitusohjelmaan yle.fi. Viitattu 30.1.2019.
  41. ↑ a b Vasemmiston vaaliohjelmassa erilainen lääke työttömyyteen: Puolue pakottaisi kunnat hankkimaan pitkäaikaistyöttömille töitä hs.fi. Viitattu 31.1.2019.
  42. ↑ Tästä rahat! Vasemmistoliitto. 8.3.2019. Viitattu 15.4.2019.
  43. ↑ Vasemmistoliitto: Vasemmistoliitto kuntavaaleissa 2017 www.vasemmisto.fi. 2017. Viitattu 16.4.2017. Suomi
  44. ↑ Vasemmistoliitto valitsi puolueen puheenjohtajiston 11.6.2016. Vasemmistoliitto. Viitattu 11.6.2016.
  45. ↑ Vasemmistoliiton periaateohjelma 16.6.2007. Vasemmistoliitto. Viitattu 25.9.2009.
  46. ↑ Vasemmistoliitto: Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti 2017 www.vasemmisto.fi. 2017. Viitattu 16.4.2017. Suomi
  47. ↑ Arhinmäki parantaisi pienyrittäjien asemaa Kansan Uutiset 17.8.2011
  48. ↑ Vasemmistoliitto: Rikkaus lisääntyy jakamalla. Tavoitteet vuosille 2010-2015 20.6.2010. Pohtiva. Viitattu 10.11.2013.
  49. ↑ Pohtiva - Kohti hyvinvointiunionia - Vasemmiston EU-vaaliohjelma 2014 www.fsd.uta.fi. Viitattu 15.4.2019.
  50. ↑ Vasemmisto puhuu ekologisesta jälleenrakennuksesta, mutta mistä siinä on kyse – Hanna Sarkkinen vastaa Kansan Uutiset. 7.4.2019. Viitattu 15.4.2019.
  51. ↑ a b c Vasemmistoliiton ilmasto-ohjelma: Ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä Vasemmistoliitto. 26.10.2018. Viitattu 15.4.2019.
  52. ↑ Puolet vasemmistoliiton jäsenistä liittynyt vuoden 2011 jälkeen – selvitimme kaikkien eduskuntapuolueiden jäsenmäärät Yle.fi. Viitattu 15.4.2017.
  53. ↑ Aki Koivula: The choice is yours but it is politically tinged. The social correlates of political party preferences in Finland. Turun yliopisto, 18.4.2019. Artikkelin verkkoversio.
  54. ↑ Pekka Vuoristo: Vasemmistoliitto puoluepäätöksellä Halosen taakse Helsingin Sanomat 9.11.2005
  55. ↑ Kainuun maakuntavaalit Oikeusministeriö 27.10.2004
  56. ↑ Kainuun maakuntavaalit Oikeusministeriö 30.10.2008
  57. ↑ Vasemmistorakentajat ja sitoutumattomat vahvistivat asemiaan Rakennusliitossa, liittokokous.rakennusliitto.net 9.3.2007
  58. ↑ Vasemmistoryhmä lisäsi johtoaan elintarvikeväen liitossa Helsingin Sanomat 3.10.1997
  59. ↑ Vaalitilastoja, Metallityöväen liitto 2006
  60. ↑ Upea vaalitulos Reaktio 6/2000

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vasemmistoliitto&oldid=18199858”