Tämä on suositeltu artikkeli.

Pudasjärvi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 19. kesäkuuta 2009 kello 13.32 käyttäjän Lakritsa (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin sopivuus suositelluksi artikkeliksi on kyseenalaistettu.
Tämän artikkelin ehdokassivulla voit ottaa asiaan kantaa.
 Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Osittain "kotiinpäin" vetävää, ei niin tietokirjamaista tekstiä.

Pudasjärvi

vaakuna

sijainti

Sijainti 65°21′35″N, 26°59′50″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Kuntanumero 615
Perustettu 1865
– kaupungiksi 2004
Kokonaispinta-ala 5 867,36 km²
8:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 5 638,35 km²
– sisävesi 229,01 km²
Väkiluku 7 479
128:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 1,33 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,4 %
– 15–64-v. 52,2 %
– yli 64-v. 32,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 97,1 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 2,8 %
Kunnallisvero 9,00 %
126:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila
Kaupunginvaltuusto 35 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • Vas.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • muut
20
5
3
3
2
2
www.pudasjarvi.fi

Pudasjärvi on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan pohjoisosassa, Oulun läänissä, Iijoen keskijuoksulla. Kaupungin väkiluku on 7 479 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 867,36 km2, josta 229,01 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 1,33 asukasta/km2.

Rajanaapureita ovat Ii, Oulu, Posio, Puolanka, Ranua, Suomussalmi, Taivalkoski, Utajärvi ja Yli-Ii.

Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Pudasjärvestä tuli kaupunki 1. tammikuuta 2004.[7] Se on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin kaupunki Rovaniemen jälkeen.[8] Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Läänin pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 86 kilometriä. Pudasjärven yleisten teitten yhteispituus on Suomen viidenneksi suurin.[9]

Vaakunan karhuaihe on saatu vapaaehtoiskomppanian lipusta Kustaa III:n sodan ajalta (1788–1790).[7] Pudasjärven ystävyyskaupunkeja ovat Kronstadt ja Louhi/Pääjärvi Venäjällä sekä Vindeln Ruotsissa.[10]

Hallinto

Viiri ja kokousnuija.

Kaupunginvaltuusto

Pudasjärven kaupunginvaltuustossa on 35 jäsentä, joista 13 on naisia ja 22 miehiä. Muun Pohjois-Suomen tapaan suurin kannatus on Suomen Keskustalla. Poliittinen kädenvääntö johti vuoden 1999 kunnallisvaaleissa siihen, että osa Keskustan jäsenistä siirtyi Pudasjärven Puolesta Yhteislistan riveihin. Vasemmistoliitolla on ollut paikkakunnalla aina kohtalaisen vankka kannatus, mutta eteläisessä Suomessa valtaa pitävät SDP ja Kokoomus ovat jääneet marginaaliryhmiksi. Kaikkiaan 20 valtuustopaikkaa on Suomen Keskustan, 5 Vasemmistoliiton, 3 SDP:n, 2 Pudasjärven Puolesta ry:n ja 2 Kokoomuksen. Vuoden 2008 kuntavaaleissa valitun valtuuston puheenjohtajana toimii Eero Oinas-Panuma (kesk.).[11]

Kaupunginhallitus

Toimeenpanevana elimenä kaupungin päätöksenteossa toimii kaupunginhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kaupunginhallitukseen kuuluu Pudasjärvellä 11 jäsentä ja sen puheenjohtaja on Vesa Riekki (kesk.).[12]

Kaupungin organisaatio

Pudasjärven kaupungin sisäinen organisaatio on jaettu neljään toimialaan:[13]

  • keskushallinto (hallintojohtaja Esko Malinen)
  • sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja Tuija Mikkonen)
  • tekninen toimi (tekninen johtaja Ritva Kinnula)
  • perusturva (perusturvajohtaja Merja Honkanen)

Perusterveydenhuolto

Pudasjärven terveyskeskus käsittää laboratorion, digitaalisen röntgenin, neuvolan, fysikaalisen hoidon, hemodialyysiyksikön, diabetespoliklinikan, mielenterveysyksikön sekä 52-paikkaisen vuodeosaston.[14] Terveyskeskuksen yhteydessä toimii myös hammashoitola.

Koulutus

Pudasjärvellä on nykyisin 13 peruskoulun ala-astetta: Kurenalan ja Lakarin koulut keskustassa sekä Aittojärven, Ervastin, Hetekylän, Hirvaskosken, Kipinän, Paukkerinharjun, Poijulan, Puhoksen, Pärjänsuon, Sarakylän ja Syötteen koulut haja-asutusalueilla.[15] Yläaste on Rimminkankaan koululla.[15]

Pudasjärvellä on myös lukio sekä Oulun seudun kuntayhtymän (OSEKK) hallinnoima Oulun seudun ammattiopisto (OSAO) joka järjestää opetusta Pudasjärven ammattioppilaitoksen tiloissa. Ammattioppilaitoksella koulutetaan opiskelijoita luonnonvara-, sähkö-, matkailu- ja puualoille. Tunnetuin koulun linjoista lienee hevostalouden koulutusohjelma, joka valmistaa opiskelijoitaan hevostenhoitajiksi.

Aikuiskoulutuksesta Pudasjärvellä huolehtii Kehittämiskeskus Pohjantähti yhteistyössä Oulunkaaren Seutukunnan ja paikallisten yrittäjien kanssa. Yhteistyö Oulun yliopiston kanssa on tuottanut Pudasjärvelle muun muassa avoimen yliopiston kursseja, joita pystytään järjestämään myös videoneuvotteluyhteyksin.

Pudasjärvellä sijaitsee myös kansalaisopisto, joka tekee yhteistyötä muun muassa Puolangan kansalaisopiston kanssa. Rehtorin lisäksi opistolla on kolme vakinaista opettajaa sekä useita tuntiopettajia.lähde?

Kulttuuri ja vapaa-aika

Kari Tykkyläisen performanssista "Fellinin pöytä"

Laajan, mutta väestöltään pienen Pudasjärven kaltaisen maaseutukaupungin on nykyisin erittäin hankalaa pitää ylläkenen mukaan? korkeatasoisia julkisia kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluitaan. Väestön vanhetessa ja nuoremman polven muuttaessa opiskelun ja työn perässä muualle varoja keskitetään peruspalveluiden ylläpitoon.

Luonto on kuitenkin suonut Pudasjärvelle huomattavatkenen mukaan? resurssit vapaa-ajanpalveluiden järjestämiseen ja kaupungin henkilöstön lisäksi merkittävä joukko vapaaehtoisia eri järjestöjen piiristä on luonut paikkakunnalle paljon erilaisia tapahtumia. Pudasjärven Urheilijat ry:n panos on ollutkin tässä erittäin suurikenen mukaan? jopa valtakunnallisesti ajatellen.lähde? Kaupungin liikuntatoimi ja em. yhdistys järjestävät yhdessä mm. Umpihankihiihdon MM-kisat, Kesäpilkin MM-kisat ja Pohjantähti Games -yleisurheilukisat. Liikuntatoimi ylläpitää vuonna 1983 valmistunutta liikuntakeskusta, jonka katon alle mahtuvat täysimittainen liikuntahalli, kaksi kuntosalia, pikajuoksurata sekä uimahalli, Virkistysuimala Puikkari.lähde? Kaupunki ylläpitää myös Suojalinnan urheilukenttää, jonka yhteyteen valmistui 2005 uusi ja ajanmukainen huoltorakennus. Suojalinnalla on myös kolme asfalttipinnoitteista tenniskenttää. Jääkiekko ja -pallokaukalot ovat Suojalinnan urheilukentän läheisyydessä, Hirvaskosken, Puhoksen, Poijulan ja Paukkerin kouluilla sekä Honkasenkankaalla keskustassa. Kuntopolut ja hiihtoladut löytyvät kaikkien sivukylien koulujen yhteydestä. Myös koulujen liikuntasalit ovat kansalaisten käytössä. Keskustan tuntumassa sijaitsevat Sivakkarata ja Jyrkkäkoski, jonka ratavalikoimasta löytää mieleiset vaihtoehdot joka kuntoluokalle. Jyrkkäkoskella on lisäksi kaksi hyppyritornia, K-19 ja K-35.lähde? Liikuntatoimi vuokraa tilojaan, kuten Syötteellä Naamankajärven toimintakeskusta ja Iso-Syötteen hiihtomajaa. Syötteen alueen hiihtoladuista huolehtii Syötteen Latupooli.

Kulttuuritoimi järjestää kaupungin kirjastossa säännöllisesti näyttelyitä niin paikkakunnan omien taiteilijoitten kuin muualtakin tulleitten töistä. Huomattavimpia Pudasjärvellä asuvia tai sieltä lähtöisin olevia taiteilijoita ovat Kari Tykkyläinen, Paavo Tolonen, Jorma Luhta, Janne Räisänen, Tapani Kokko, Antti Estamaa, Maarit Bergman, Esko Männikkö ja Martti Aiha. Kulttuuritoimi on mukana myös monessa muussa tapahtumassa yhteistyössä muun muassa Pudasjärven seurakunnan kanssa. Tällainen on esimerkiksi Kotiseutujuhla, joka järjestetään vuosittain kotiseutumuseon alueella ja kirkossa.

Kesäisin Pudasjärvellä, Rajamaan rannassa järjestetään Pudasjärvi Open Air Festival -tapahtuma jossa esiintyy paikallisia ja lähiseudun yhtyeitä, sekä yleensä vähintään yksi tunnetumpi orkesteri, kuten Uniklubi vuonna 2005 ja Kwan vuonna 2006.

Talous ja elinkeinot

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: ei viitteitä

Tunturihotelli Iso-Syöte

Yritykset

Pudasjärven elinkeinorakenne perustuu pitkälti luonnonvaroihin ja niiden jalostukseen. Keskeisiä toimialoja ovat maaseutuyrittäjyys, mekaanisen puun jalostus sekä matkailu.

Pudasjärvellä toimivista teollisuusyrityksistä merkittävimmät ovat mekaaniseen puunjalostukseen keskittyneet Kontiotuote ja Profin. Kontiotuote Oy on kansallisesti merkittävä hirsitalotoimittaja ja sen palveluksessa oli vuonna 2005 269 henkilöä. Profin Oy on puolestaan ikkunoiden ja ovien toimittaja, jonka tuotteet menevät pääsääntöisesti Kauko-Idän markkinoille. Matkailualalla on Syötteellä kahdeksan päätoimijaa, mm. Iso-Syöte Oy, Caravan Iso-Syöte, Syötteen Eräpalvelut Oy ja Kelosyöte Oy.

Muita tärkeitä työllistäjiä paikkakunnalla ovat:Pudasjärven kaupunki, Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy, Lännen Tehtaan Oyj / Apetit, Fortum Sähkönsiirto Oy sekä Spar-, S-, ja K-Marketit. Niemitalon juustola tekee Pohjois-Suomessa varsin tunnettua kollajanjuustoa.

Elinkeinorakenne

Merkittävimpiä työllistäviä aloja Pudasjärvellä ovat julkiset palvelut, maa- ja metsätalous, teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kaupan ja majoitusalan palvelut. Vuonna 2001 Pudasjärvellä kävi töissä muista kunnista 303 henkeä ja Pudasjärveltä kävi muissa kunnissa 422 henkeä.lähde? Merkittävinkenen mukaan? työssäkäyntiliikenteen kohde, niin sisään- kuin ulospendelöinninkin osalta on Oulu. 1990-luvun alun laman seurauksena Pudasjärven elinkeinoelämää leimaa sitkeästi jatkuva korkea työttömyys, joka joulukuussa 2008 oli 18,2%.[16] Kaupungissa toimii maailman suurimpiinlähde? lukeutuva hirsitalotehdas Kontiotuote Oy.

Talous

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Päivitys vuoden 2008 tietoihin.

Talousarvio 2006

Pudasjärven kaupungin vuoden 2006 talousarvion toimintakulut ovat yhteensä 60 194 151 euroa, jossa on kasvua kuluvalle vuodelle 1,5 %. Toimintatuottojen määrä on 59 284 400 euroa, kasvua 4,9 %. Investointien osuus toimintakuluista on 5,7 % ja käyttötalousmenojen osuus 93,1 %.

Käyttötalous

Käyttötalouden toimintakulut ovat 56 054 851 euroa, jossa nousua kuluvaan vuoteen 4,0 %. Käyttötalouden menoista henkilöstökulut ovat 26 311 764 euroa (46,9 %). Henkilöstökulujen kasvu on 0,2 %.

Pääomatalous

Investointimenot vuodelle 2006 on 3 488 300 euroa, joka on 25,3 % pienempi kuin vuoden 2005 investointiohjelman menot. Investointien nettomeno on 2 797 300 euroa (- 22,4 %).

Rahoitus

Talousarvion vuosikate esityksessä on 1 887 549 euroa, joka on 202 euroa / asukas (as. 9 330). Vuosikate on 85,7 % poistoista. Verotuloihin oletettu kasvuprosentti on 2. Rahoituslaskelman mukaan varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitustarve on 909 751 euroa, jota katetaan 3 milj. euron lainanotolla. Lainojen takaisinmaksu on 1 636 000 euroa. Lainamäärä vuoden 2006 lopussa on 1 165 euroa/asukas.

Väestö

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: ei viitteitä

Pudasjärven asukasmäärä 1. tammikuuta 2009 oli 9 029[17]. Väestöstä noin puolet asuu keskustassa Kurenalla ja toinen puolikas haja-asutusalueilla. Suurimmillaan väestö on ollut 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, jolloin se on ollut noin 16 000 henkeä.[17]

Ikä Määrä
0–14 1 558 [17]
15-24 1 077 [17]
25-34 669 [17]
35-44 907 [17]
45-54 1 471 [17]
55-64 1 378 [17]
65 - 1 971 [17]

Ikärakenne

Pudasjärven ikärakenteessa painottuu ikääntyvien suuri osuus.[17] 25-34-vuotiaiden osuus on väestöstä suhteellisesti vähäisin. Toisaalta myös kaikkein nuorimpien ikäluokkien suhteellinen osuus kunnan ikärakenteesta on pieni. Oheinen taulukko kuvaa tilannetta 31. joulukuuta 2008[17].

Muuttoliike

Pudasjärvi on jo pitkään ollut muuttotappiokunta[17], sillä vuosittainen väestön väheneminen on jopa yli 100 henkeä. Sekä lähtö- että tulomuuton kannalta Oulu on tärkeinlähde? yksittäinen kunta. Lähtömuutto läänin pääkaupunkiin on ollut lähes kaksinkertainen verrattuna tulomuuttoon.lähde? Pudasjärveltä pois muuttajat ovat pääasiassa opiskelu- ja työpaikkojen vuoksi muuttavia nuoria. Paluumuuttajien on puolestaan arvioitu olevan suurelta osin eläkeläisiä. Pudasjärven kaupunkistrategianlähde tarkemmin? mukaisesti muuttotappion hillitsemisen kannalta on arvioitu erityisen tärkeäksi koulutusmahdollisuuksien ja työpaikkojen turvaaminen kaupungin alueella. Tärkeiksi seikoiksi asukkaiden kaupunkiin houkuttelemisen kannalta on nähty myös laadukkaat palvelut sekä kaupungin imagon kohottaminen.

Historia

Esihistoria

Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki). Kun noin tuhat vuotta sitten hämäläiset tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon, saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista. 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden ns. eräalue. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi.[7]

Ruotsin aika

Pudasjärven kotiseutumuseon aittoja

1570-luvulla tuli Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana. Vuonna 1639 Pudasjärvi muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi Suur-Iistä. Isonvihan jälkeen 1700-luku oli suotuisan kehityksen vuosisata. Tuolloin asutus levisi vesistöjen varsille ja syntyivät nykyiset pääkylät.[7]

Venäjän vallan alla

1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten olki- ja pettuleipään oli turvauduttava. 1866–1868 Pudasjärvellä kuoli nälkään tai nälän aiheuttamiin tauteihin 962 ihmistä, mutta väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut viimeisen 120 vuoden aikana.[7] Harva asutus varjeli kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat. Nälkävuosien ja niiden kaameiden seuraamusten edesauttamana Pudasjärvelle nimettiin piirilääkäri jo vuonna 1866 ja apteekkikin perustettiin jo vuonna 1884.lähde? Sen sijaan sairaalan saaminen lykkääntyi vuoteen 1909. Pitäjässä edelleen vahvana vaikuttava lestadiolaisuus alkoi saada jalansijaa uskonnollisessa elämässä vuosisadan puolivälin jälkeen. Vuonna 1865 seurakunnallisen ja kunnallishallinnon eriytymisen seurauksena perustettiin Pudasjärven kunta. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa Pudasjärvellä vuonna 1872. Sitä varten v. 1876 rakennettu, vieläkin peruskorjattuna tehtävässään palveleva Lakarin koulu, on tiettävästi Oulun yläpuolisen Suomen vanhin varsinainen koulurakennus. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasikin toimimasta vasta vuonna 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin vuonna 1972. 1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta.[7] Pitäjä olikin tärkeä voin ja tervan tuottaja. 1900-luvun alkupuolella teollisuus oli pääasiassa kotiteollisuutta. Ainoita teollisia yrityksiä olivat saha- ja myllylaitokset. Vasta sotien jälkeen kuntaan syntyi pienteollisuutta. Vuonna 1903 kesällä valmistui Oulun Telefooniosakeyhtiön vetämä puhelinlinja Pudasjärvelle. Tilaajia oli 18.[7]

Itsenäisessä Suomessa

Sotavuodet koettelivat pitäjää ankaralla kädellä. Pudasjärvisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodassa yhteensä 417 miestä.[7] Sodan synkimpiin muistoihin on piirtynyt elokuun alun 1941 taistelut Kiestingissä ja etenkin sen "Kuolemankukkulalla", jossa ansaitsi palkintonsa pudasjärvinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen. Lapin sodan varsinaiset sotatoimet alkoivat yhteenotolla suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä 28. syyskuuta 1944 Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksessä. 1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen. 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille. Pudasjärven lukio rakennettiin 1960 parantamaan paikkakunnan jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Vuonna 1980 alkoi lasketteluharrastus paikkakunnan tavaramerkiksi muodostuneella Iso-Syötteellä. Vuonna 1995 kuntalaisten vastustuksestalähde? huolimatta Pudasjärvi liittyi muun Suomen ohella EU:iin. Sisäasiainministeriön 26. tammikuuta 2001 antaman päätöksen mukaisesti Pudasjärvi siirtyi takaisin juurilleen Oulunkaaren seutukuntaan (silloinen Iin seutukunta) 1. helmikuuta 2001 alkaen. Vuonna 2004 Pudasjärvestä tuli tammikuun alusta lähtien pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. 1. tammikuuta 2006 Suomen suurimmaksi kaupungiksi tuli Rovaniemi Rovaniemen maalaiskunnan liityttyä siihen.

Luonto

Sammakkosuo Olvassuon soidensuojelualueella

Suomen toiseksi laajimman kaupungin luonto on moni-ilmeinen. Kaupungin mainoslause onkin: "Pudasjärvi – luonnostaan tunnettu".[18]

Etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot.

Pudasjärven alue on yksi Suomen soisimmista seuduista. Yli puolet kaupungin pinta-alasta on suota. Soita on ojitettu metsänkasvuun ja viljelyyn sekä viime aikoina turvetuotantoon. Hienoimmillaan Pohjois-Pohjanmaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon suolakeudella. Suopursu onkin koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan nimikkokukka.

Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosien vaara- ja jopa tunturimaastoja hallitsevat jylhät kuusikot. Vaarojen rinteiltä ja notkelmista löytyvät ns. rinne- ja lakisuot. Vaaramaisemassa korkeimmalle kohoaa paljaslakinen Iso-Syöte, jota sanotaan Suomen eteläisimmäksi tunturiksi.

Kaupungin pinta-alasta on yli 200 km² vettä.[18] Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki idästä länteen, vielä luonnontilaisena kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta". Iijokeen yhtyvät monet muut joet ja vesistöt. Eteläosan vesistöt ovat yhteydessä kansainväliseen suojeluohjelmaan kuuluvaan Kiiminkijokeen.

Pitäjän itä- ja keskiosissa vaarojen lomassa on suuria järviä. Muuallakin kaupungin alue on pienten järvien, lampien, jokien ja purojen kattama. Sotkajärvi ja Pudasjärvi saarineen, putaineen ja ruohostoineen ovat tunnettuja linturikkaudestaan. Vesistöissä on kalaa, metsässä riistaa ja pitäjässä on vielä koskemattomia korpia myös harvinaistuville suurpedoille.

Euroopan unionin vanhin (3,5 miljardia vuotta) kallioalue sijaitsee Pudasjärven Siuruankylässä.[7]

Kylät

Pudasjärven kylien rajat
Pudasjärven kylien rajat

Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin osiin. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu haja-asutusalueilla. Pudasjärven kylissä on paljon vapaa-ajan asutusta, mikä on edesauttanut myös laajakaistaisten Internet-yhteyksien rakentamista pitäjän haja-asutusalueille. Useimmat Pudasjärven kylät ovat nykyisin myymäläauton palvelujen varassa, ja alati linja-autoreittien harveneminen työllistää kylien taksiyrittäjiä.

Kollaja

Historiallinen Kollajan kylä levittäytyi nykyisten Siuruan, Aittojärven ja Kipinän kylien alueille. Tänne sijoittuivat ensimmäiset savolaista alkuperää olleet uudisasukkaat. Kalaisa ja hedelmällinen Iijokivarsi oli luonteva paikka uudelle asujaimistolle ja joen merkitys myös liikenneväylänä oli merkittävä. Kaikki nämä kylät sijaitsevat Pudasjärven länsiosassa.[8]

Siurua

Siuruanjokivarteen levittäytynyt Siurua on menettänyt suuren osan asukkaistaan ja sen peruspalvelut ovat nykyisin vähäiset. Siuruan kylässä sijaitsee myös yksi sodan jälkeen rakennettuja asutusalueita, Kalliosuo. Siuruan pohjoislaidalla sijaitsee yksi Suomen suurimpia soidensuojelualueita, Litokaira. Kylä on muutoinkin hyvin soinen, joka taas takaa kylälle kesäisin suuret määrät hillastajia ympäri Suomen.[8]

Kipinä

Kipinän asutus on keskittynyt Iijokivarteen. Aivan kylän tuntumassa sijaitsevat Iijoen suurimmat vapaana virtaavat kuohut, Kipinänkosket ja Varpuvirrat. Heti jäitten lähdön jälkeen kalastajat alkavat suurina joukkoina saapua kylälle ja lopettavat harrastuksensa vasta, kun joki alkaa jäätyä. Kylällä on koulu. Pääosa nykyisestä asutuksesta on joen varrella olevista Kantolanharjulla ja Kollajanniemellä sekä Kipinän kylässä. Lisäksi asuttuja alueita ovat Ahosen ja Hakulin rannat sekä Vuorman ja Konttilan alueet. Kipinän kylän alueella, Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksen maastossa käyty tulitaistelu aloitti 28. syyskuuta 1944 varsinaiset sotatoimet Lapin sodassa.[8]

Aittojärvi

Aittojärvi on pinta-alaltaan pieni kylä Siuruan ja Kipinän välissä pitäjän länsiosassa. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.lähde? Aittojärven koulu vastaanottaa myös Siuruan suunnasta tulevat oppilaat. Kauppa ja posti on lakkautettu Kurenalan läheisen sijainnin takia jo 1980-luvulla.[8]

Jaurakkajärvi

Saamelaisasutuksen aikaa edustaa ainakin nimistönsä puolestä muun muassa Puhos ja Jaurakkajärvi. Kylien sijainti on kaupungin alueen kaakkoiskulmassa ja niille ominaisia piirteitä ovat suuret järvet ja lukuisat vaarat. Korpisen kylä on osa Jaurakkajärveä ja sitä on "Pudasjärven Sveitsiksikin" kutsuttu. Kylään kuuluu myös suuri asutusalue, Malisensuo.[8]

Puhos

Puhos on elinvoimainen 290 asukkaan kylä ja siellä on yksi kyläkauppa.[19] Asutus ja viljelykset ovat sijoittuneet Puhoksen kylän ohella niemiin, kuten Juurikkaniemeen, Materoniemeen, Puhosniemeen ja Pääahoon.[19] Puhoksen läheisyydessä sijaitsee myös Julmaharju, jonka harjumetsät, lammet ja lähteet sekä suppamuodostelmat on Luonto-Liiton inventoinneissa arvioitu arvokkaiksi uhanalaisten eliölajiensa vuoksi.[8]

Sarakylä

Pudasjärven pohjoisosassa sijaitseva Sarakylä on ollut vuosikausia suurimpia Pudasjärven muuttotappiokyliä. 1960-luvulla kylällä oli asukkaita noin 2 000 kappaletta.[20] Kylä on kyennyt säilyttämään vielä oman koulun, kyläkaupan ja pankin.[21] Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja tämä vaaraseutu on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Sarakyläntien ja Livojoen risteyskohdassa sijaitsee kyläkaupalla ja huoltoasemalla varustettu Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuolle ja Ruuhensuolle, kahdelle sodanjälkeiselle asutusalueelle. Livojoki on täynnä kalapaikkoja ja koskia, joista jotkut ovat kyläläisten keskuudessa erittäin suosittuja.[8]

Kokkokylä

Pitäjän pohjoisosaan Sarakylän ja Siuruan väliin sijoittuu myös pieni Kokkokylä. Sen palveluvarustus on nykyisin heikohko, mutta kulkuyhteydet ovat hyvät kylän halki kulkevan kantatien 78 ansiosta.[8]

Pärjänsuo

Pärjänsuon kylään Pudasjärven pohjoisosassa kuuluu nykyisin vanha ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Livon kylä. Livo on levittäytynyt Livojokivarteen ja Pärjänsuo itse on oikeastaan sodanjälkeinen suuri asutusalue. Suvanto, joka voidaan myös mieltää Yli-Livoksi, on myös Pärjänsuon osa ja se sijaitsee kylän koillislaidalla aivan Livojoen tuntumassa. Jyrkkätörmäinen Livojokivarsi on kesäisin suosittu kalastus- ja vesiretkeilykohde. Livolla on myös kylätoimikunta.[8]

Pudasjärven keskusta-aluetta satelliittikuvassa.

Kurenala

Erityispiirteenä Pudasjärvi on säilyttänyt keskustaajamansa oman nimisenään, Kurenalana. Kirkko on rakennettu Pudasjärvi-nimisen järven rannalle ja onpa seutua voitu aikoinaan pitää pitäjän hallinnollisena keskuksenakin pappiloineen ja käräjätupineen. Oulu–Kuusamo-tien rakentaminen siirsi kuitenkin painopisteen sen varteen Iijoen törmälle. Kylä sai nimensä joessa kuohuavan monikilometrisen kosken, Kurenkosken mukaan, jonka alapuolelle se on rakennettu. Näin Pudasjärven kylä jäi kirkkoineen hieman syrjään maailmanmenosta. Kurenalla asuu nykyisin noin puolet koko kaupungin väestöstä.[8]

Pudasjärvi

Pudasjärven kylän muita osia ovat kirkonkylän lisäksi muun muassa Taipaleenharju, Jonku ja Ruottisenharju. Kylä on saanut myös uusia asukkaita, joita on houkuttanut kaunis harjumaisema sekä hyvät kulkuyhteydet niin Oulun kuin Kurenalankin suuntaan. Parikymmentä kilometriä keskustasta kaakkoon sijaitsee Jongun kylä. Kylän asutus on sijoittunut pääsääntöisesti samannimisen järven ympärille, joka on Pudasjärven suurin yhtenäinen vesistöalue. Runsaat kala-, marja- ja riistamaat houkuttelevat kävijöitä, niin läheltä kuin kaukaa. Jongun kylän Paukkerinharjulla toimii Pudasjärven toiseksi vanhin koulu. Kylällä käy kauppa-auto neljä kertaa viikossa ja kirjastoauto joka kolmas viikko.[8]

Syötekylä

Syötekylässä sijaitsee kaksi laskettelukeskusta ja kansallispuisto. Niitten ansiosta kylällä onkin lähes täysi palveluvarustus kahta hotellia, kauppaa ja huoltoasemaa myöten.[8]

Iinattijärvi

Syötekylän eteläpuolella on vanha Iinattijärven kylä, joka on kohonnut saman nimisen järven ympärille. Korkealle kohoava Hampusvaara on yksi Iinattijärven maamerkeistä. Kylän alueella sijaitsi 1700-luvulla myös kuparikaivos.[8]

Pintamo

Pintamo sijaitsee Pudasjärven itä-laidalla valtatien 20 välittömässä tuntumassa, noin 20 kilometriä Syötteestä etelään. Kylä on rakennettu saman nimisen suurehkon järven ympärille. Pintamolle ominaista ovat hiekkainen, kumpuileva ja kuiva kangasmaasto, jota läikittävät lukuisat kirkasvetiset lammet ja järvet. Kylän etelälaitaa halkoo huimista taimenistaan ja nieriöistään tunnettu Iijoki,kenen mukaan? jonka törmällä sijaitsee myös Pintamon nykyinen osa, Kuren kylä. Pintamolla on edelleen vireitä karja- ja viljelytiloja ja kesäisin myös lampaat ilahduttavat rannoilla osana vaaramaista järvimaisemaa.

Pintamon halki kulkee erämainen UKK-reitti, jonka varrella voi kokea koillismaalaisen maaston kaikki ainutlaatuiset ominaispiirteet. Metsästys on Pintamon pysyväisasukkaille tärkeä elinkeino ja intohimoinen harrastus, kylän metsästyskoirat ovatkin huippuunsa viritettyjäkenen mukaan? taidoissaan ja asenteessaan - kuten myös heidän isännät. Pintamon ominaispiirteitä ovat runsas porokanta ja varsinkin kesäisin hyvin vireä kulttuurielämä. Pintamon Ponnistus r.y. on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu urheiluseura. Erityisen osaavia ovat pintamolaiset mölkyn pelaajina - osa heistä on kohonnut jopa globaalille tasolle ja lakkaamattomien kisailujen äänet kuuluvat kesäilloissa kautta laajan kaupunginosan. Upeaa vaara- ja järvimaisemaa voi ihailla entisen hyppyrimäen huimalta kummulta.

Hetekylä

Pudasjärven etelälaidalla sijaitseva Hetekylä on laajalle Ylikiimingin tien varteen levittäytynyt kylä. Olvassuon soidensuojelualue sijaitsee osittain Hetekylän alueella. Kylässä on lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita. [8]

Hirvaskoski

Hirvaskoski sijaitsee noin 20 kilometrin etäisyydellä Kurenalta valtatien 20 ja kantatien 78 risteyksen tuntumassa. Kylä on ollut viime vuosina muuttovoittoinen oman koulun ja oivallisenkenen mukaan? sijaintinsa ansiosta. Ervastin kylä sijoittuu Hirvaskosken etelälaitaan ja se on tullut tunnetuksi vapaa-ajankalastuskohteestaan Iijoen varrella, Jaaskamonkoskesta.

Syöte

Iso-Syöte

Syöte on alue, joka sijaitsee Pudasjärven koillisosassa noin 50 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta Kurenalta. Alueelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuret korkeuserot, rinnesuot, maisemaa laikuttavat pienet lammet ja talvisin runsas lumentulo.lähde? Nimensä seutu on saanut kahdesta huomattavasti ympäristöään korkeammalle kohoavasta huipusta, Iso- ja Pikku-Syötteestä. Iso-Syötettä markkinoidaan Suomen eteläisimpänä tunturina, sillä aivan sen huipulla on puuton alue, joskin sen pinta-ala on ainoastaan joitain aareja.lähde? Nykyisin Syöte tunnetaan paitsi näillä kahdella huipulla sijaitsevasta laskettelukeskuksesta, myös kansallispuistostaan.

Kansallispuisto

Pääartikkeli: Syötteen kansallispuisto

Syötteen kansallispuisto sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella. Se perustettiin vuonna 2000 suojelemaan Pohjois-Pohjanmaan merkittävää ja monipuolista vaara-, metsä- ja suoluontoa.[22] Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat vanhat metsät, aapasuot, jopa yli 300 metrin korkeudessa sijaitsevat rinnesuot sekä pienimuotoiset rehevät puronvarsilehdot. Oman leimansa kansallispuistolle antavat luonnossa näkyvät merkit entisajan suoniittykulttuurista, kaskiviljelystä ja poronhoidosta.[22]

Vuonna 2004 Syötteen kansallispuisto hyväksyttiin European Charter-ohjelmaan, jonka tavoitteena on kestävän matkailun kehittäminen.[22]

Syötteen kansallispuistossa esiintyy monia levinneisyysalueensa äärirajoilla olevia eläinlajeja.lähde? Kaskeamisen synnyttämissä lehtipuuvaltaisissa sekametsissä asustaa elinvoimainen liito-oravakanta. Yhtenäiset vanhat metsät tarjoavat piilopaikkoja arkana ja piiloutuvana lajina tunnetulle sinipyrstölle. Suurpedoista karhu, ahma, ilves ja susi kuuluvat Syötteen eläimistöön. Saukko viihtyy korpipurojen varsilla. Kasveista normaalisti idässä ja pohjoisessa esiintyvä pohjansinivalvatti sekä ultraemäksisten kallioiden etelänuurresammal ovat Syötteen kansallispuistossa esiintyviä uhanalaisia kasviharvinaisuuksia.lähde?

Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat kesäaikaan mahdollisuuksia sekä päiväretkeilyyn että pidempiaikaiseen vaellukseen. Talvella kansallispuiston luonto avautuu laajaa latuverkostoa sivakoiden. Niin kesä- kuin talviretki kannattaa aloittaa Syötteen luontokeskuksesta, missä Metsähallituksen oppaat neuvovat reitit sekä tauko- ja tulipaikat. Luontokeskuksen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksessa on myös auditorio ja kahvila-ravintola.lähde?

Kansallispuiston sydämessä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila.

Alueen historiasta kertoo 1852 rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorppa, joka on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Metsähallituksen entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia reppumatkalaisia.

Laskettelukeskukset

Iso-Syötteen huipulla. Taustalla Syötekeskuksen rinteitä.

Iso-Syöte

Suomen eteläisimmän tunturin Iso-Syötteen laki kohoaa 432 m:n korkeuteen merenpinnasta.[23] Hiihtokeskus tarjoaa 15 erityyppistä rinnettä ja on tullut tunnetuksikenen mukaan? erinomaisena lapsiperheitten matkailukohteena sen hyvän tavoitettavuuteensa ja rauhallisuutensa ansiosta.lähde? Harvinaislaatuinenkenen mukaan? tunturin huipulla sijaitseva hotelli puolestaan tarjoaa täydet palvelut joko sen omissa huoneissa tai kelomökeissä, joista avautuvat näköalat kohti vaaramaisemia ovat henkeä salpaavia. Laskettelukausi kestää jopa lokakuun lopusta aina äitienpäivään saakka toukokuun alkuun.lähde? Kauden avajaiset pidetään kuitenkin perinteisesti itsenäisyyspäivän lähettyvillä. 2000-luvun alussa Iso-Syötteen omistajuusjärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen.lähde? Nykyisin hotellin ja sen oheistoimintojen pääomistaja on Pudasjärven kaupunki ja rinnetoiminnoista vastaa Iso-Syöte Oy. Tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta:kenen mukaan? asiakasvirrat ovat jatkuvassa kasvussa ympäri vuoden ja eritoten ulkomaalaisten vieraitten määrät ovat huomattavastikenen mukaan? kasvaneet.

Syötekeskus

Syötekeskus sijaitsee Pikku-Syötteellä noin neljän kilometrin päässä Iso-Syötteestä. Pikku-Syötteen huippu kohoaa noin 370 metrin korkeuteen merenpinnasta.lähde? Syötekeskuksessa on kymmenen laskettelurinnettä sekä erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltuja tiloja ja palveluita. Tästä laskettelukeskuksesta onkin tullut Suomen suosituimpia kansainvälisten leirikoulujen pitopaikkoja. Kaikkien rinne- ja hotellipalvelujen lisäksi keskuksessa on mahdollistaa harrastaa seinäkiipeilyä, harjoittaa sisäpalloilulajeja tai vaikkapa tiirailla tähtiä observatoriossa.lähde? Niin hotelli-, ravintola- kuin rinnetoiminnoistakin vastaa Oulun Seudun Setlementti ry.lähde? Helmikuun alkupuoliskolla järjestettävät Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisat pitävät Syötekeskusta tukikohtanaan kisaviikonlopun ajan. Syötekeskuksessa pitää nykyään majaansa myös Syötteen koulu.

Iijoki

Iijokisoudun päätöstapahtuma Kipinän kylässä

Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki idästä länteen vielä luonnontilaisena.lähde? Yläosilta joen törmät ovat harvaan asuttuja ja joki virtaa pääosin vaaramaisemien keskellä. Alempana Iijoen törmillä on alavia rantaniittyjä sekä rannoille asettuneita kyliä.

Iijoen alueella on mahdollisuus harrastaa virkistyskalastusta monella eri tavalla; perhostellen, uistellen tai veneellä. Iijoki on helposti saavutettavissakenen mukaan? ja sen kalakanta on vahva ja monipuolinen: taimenta, harjus, siikaa ym. Hyvin hoidetutkenen mukaan? kalavedet tarjoavat mahdollisuuden runsaaseenkin saaliiseen.

Vuosittain heinäkuussa järjestettävä Iijokisoutu lähteen Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärvellä Kipinän koskelle. Soutuun saa osallistua kuka vain ikään katsomatta ja sen voi suorittaa alusta loppuun tai vain tietyillä osuuksilla. Liki viikon kestävään tapahtumaan voi osallistua soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla.

Muita tutustumis- ja käyntikohteita

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: ei viitteitä

Luontokohteet

Kupson kutsun varrella Jaurakkavaaralla

Iinattijärvellä sijaitsevan Hampusvaaran laki on avautuvan maiseman ansiosta käyntikohde, jossa on myös kalliokiipeilty.[24] Kaupungin kaakkoiskulmassa sijaitsevan Jaurakkavaaran lakipiste kohoaa 340 metrin korkeudelle merenpinnasta, eli sen huippu on 216 metriä korkeammalla kuin lähellä sijaitsevan Jaurakkajärven pinta. Vaaran huipulla kiertelee Kupson kutsu -niminen retkeilyreitistö, jonka kolmen reittivaihtoehdon varrelle on pystytetty levähdys- ja nuotiopaikkoja.

Puhoskylässä sijaitseva Julmaharju on aarniomaisten harjumetsien, lähteikköjen, suppien ja pienten lampien kokonaisuus. Monet pitävät sitä yhtenä Pudasjärven kauneimmista maisemista.lähde? Harjun alueelta on löytynyt Luonto-Liiton inventoinneissa useita vaateliaita ja valtakunnallisesti uhanalaisia vanhan metsän sienilajeja.lähde?

Pudasjärven kaakkoiskulmassa Korpisen kylässä sijaitseva Jumalanhauta on suuri, halkaisijaltaan 30-metrinen ja syvyydeltään 15-metrinen kattilamainen hiidenkirnu. Sen pintaa peittää ihmisen pään kokoiset kivimassat.lähde?

Noin kuuden kilometrin päässä Pudasjärven keskustasta sijaitseva Jyrkkäkoski oli 1980- ja 1990-luvulla yksi Pohjois-Suomen vilkkaimmistakenen mukaan? huvipaikoista. Nykyisin paikka on hiljentynyt, mutta monta muistoa elää edelleen.kenen mukaan?

Ruuhensuon asutusalueen lähellä Sarakylässä sijaitsee mannerjäätikön aikojen alussa muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi. Lampi on saanut nukkua rauhaisaa ruususenuntaan lähinnä syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie erinomainen pitkospuilla varustettu 3,5 km:n mittainen polku.

Kipinänkosket ovat Iijoen vapaana virtaavista koskista kaikkein vuolaimmat. Kesäisin koskille kerääntyy perhokalastajia sankoin joukoin ja joen päätapahtuman Iijokisoudun loppuhuipennus tapahtuu laskemalla tämän kosken "tohon" lävitse. Kosket sijaitsevat Kipinän kylässä aivan Valtatie 20:n lähellä. Kosket voivat yllättää ensikertalaisen koollaan,kenen mukaan? sillä normaalivedenkin aikaan joki on noin 100 metriä leveää virtaa.

Korpisen kylässä sijaitsevaan kirkasvetiseen Kirkasheteeseen matkailijat ovat heitelleet kolikkoja ja esittäneet toiveita jo vuosikymmenten ajan.lähde? Heteelle saavuttaessa on autotien varressa laavu, jonka edustalla voi pitää tulta.

Poikavaaran rinteeseen Korpisen kylässä avattiin Viettelys-niminen taukotulipaikka syyskesällä 1998. Autolla on mahdollista päästä aivan grillikodan viereen. Tulipaikalta on komeat näkymät koko Korpisenjärven alueelle. Makkaraa pääsee grillailemaan myös talvisin lähellä kulkevan moottorikelkkareitin ansiosta.lähde?

Paikoin vaikeakulkuinen, jopa 20 metriä syvä Portinkuru sijaitsee UKK-reitin varrella Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa. Kuru on osa Syötteen kansallispuistoa ja sen eteläreunalla on laavu tulipaikkoineen.lähde?

Puolakkavaara kohoaa korkealle läntisen Pudasjärven suotasankojen yläpuolelle Siuruan kylässä. Vaara on jääkauden jälkeen ollut saari Litorinameressä ja näiltä ajoilta on muistona pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin "rantakivikot".lähde? Vaaralla on sijainnut myös moni palovartiotorni.

Rantaraitti on Iijoen törmälle aivan Kurenalan keskustan tuntumaan rakennettu jokivartta seuraileva noin 1,5 km pitkä maisema- ja kuntopolku. Maisemien lisäksi sen varrella voi ihailla rakennettua perinnemaisemaa tai vaikkapa syöttää pellolla laiduntavia lampaita. Polun varrella on taukopaikkoja ja onpa Liepeen entisen pappilan peltojen läheisyydessä tulipaikkakin. Raitti kulkee pitkin joessa tyrskyävän Kurenkosken rantaa ja niinpä kuohuissa näkee kesäisin paljon kalastajia ja rantakivien katveeseen aseteltuja muikkurysiä.lähde?

Euroopan unionin vanhinlähde? kallioperä on Siuruan kylän Siuruankankaalla. Päällisin puolin varsin vaatimattomankenen mukaan? näköinen kalliokko on kuitenkin 3,5 miljardia vuotta vanhaa. Sen pintaa on siis hionut monet jääkaudet ja se on sijainnut joskus Päiväntasaajan seudulla.

Viime jääkauden sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten kovertama Vattukuru sijaitsee 2,1 km:n mittaisen luontopolun varrella Iso-Syötteeltä Taivalkosken suuntaan. Kurun pohjalla on myös hyvin varustettukenen mukaan? taukopaikka laavuineen ja tulipaikkoineen.

Vasta aivan viime vuosikymmeninä on havahduttu huomaamaan suoluontomme ainutlaatuisuus ja sen kasvi- ja eläinkunnan rikkaus. Valtio ja alueen kunnat ovatkin perustaneet soidensuojelualueita turvaamaan näiden herkkienkenen mukaan? eliöyhteisöjen tulevaisuutta myös jälkipolville. Pudasjärvellä näistä huomattavimpialähde? ovat Litokaira, Olvassuo ja Hirvisuo.

Pudasjärven keskiosassa, missä läntiset laajat suoalueet muuttuvat Koillismaan vaaroiksi sijaitsee Ohtavaaran - Ohtosensuon maisemallisesti rikas lähes luonnontilassa oleva alue. Ohtosensuo on yksi Pudasjärvelle perustetuista soidensuojelualueista. Alueen erityispiirteitä on luonnontilaiset suot, vanhojen metsien suosaarekkeet, lammet: Ohtonen, Pikku-Ohtonen ja Koivulampi. Erityispiirteen alueen maisemalle antaa Ohtavaara. Ohtosenlammen, suoalueen yleensä ja Ohtavaaran korkeusero on huomattavan suuri. Vaaran kallioiset rinteet nousevat paikoitellen kymmeniä metrejä, lähes seinä jyrkästi alueen suotasangoista. Vaaran rinteessä on ravinteikkaita, reheviä sekä runsas puustoisia lehtomaisia puronvarsi korpia. Alueella on lukuisia lähteitä. Ohtavaaran rinteillä 190 - 210 m korkeuskäyrillä sijaitsee kilometrien pituiset muinaiset merenranta vallit, kivipellot (pirunpellot).lähde? Alueella on Metsähallituksen ylläpitämä, Ohtosen saaressa sijaitseva autiotupa. Autiotuvalle kulku on kesäisin kokemus, saari jossa tupa sijaitsee on keskellä vetistä ja rimpistä suota. Aleelle ei ole rakennettu pitkospuu/polku verkostoa.

Museot ja muistomerkit

Pudasjärven kotiseutumuseon tuulimylly

Pinta-alaltaan noin kolme hehtaaria oleva Pudasjärven kotiseutumuseo on yksi Pohjois-Suomen laajimmista kotiseutumuseoista.[25] Alueella on lähes kaksikymmentä rakennusta, jotka sisältävät yli 8 000 esinettä.[26] Lapin sodan muistomerkki sijaitsee Kipinän kylässä valtatie 20:n ja Hetekyläntien risteyksessä. Tässä käytiin ensimmäinenlähde? manner-Suomessa tapahtunut aseellinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen kesken 28. syyskuuta 1944. Toisen Pudasjärvellä käydyn taistelun muistoksi on pystytetty muistomerkki Aittojärvelle, jonne suomalaiset koukkasivat Iijoen yli Kipinästä.

Syötteen kansallispuiston sydämessä sijaitseva Rytivaaran kruununmetsätorppa on muistomerkki entisaikojen uudisraivaajahengestä. Alun perin vuonna 1852 rakennettu torppa on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Näinä päivinä Metsähallituksen entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia vaeltajia. Lyhimmillään kävelymatkaa torpalle tulee Ukonvaaran pysäköintialueelta, noin neljä kilometriä.

Pudasjärven ensimmäinen kirkkoherra Josephus Palmannus ja hänen perheensä hukkuivat Pudasjärveen ollessaan palaamassa helluntaikirkosta vuonna 1666. Tapahtuneen muistoksi on kirkkopihalle pystytetty kivinen muistomerkki.[27]

962 ihmistä kuoli nälkään suurien nälkävuosien koetellessa Pudasjärveä vuosina 1866–1868. Kirkon pihamaalla on näitten ihmisten muistoksi pystytetty muistomerkki.

Pudasjärven hautausmaalle on haudattu yhteensä 417 Talvi-, Jatko- ja Lapinsodissa kaatunutta pudasjärveläistä. Taiteilija Paavo Tolosen suunnittelema sekä kivestä ja pronssista toteuttama sankarimuistomerkki paljastettiin 1978.lähde? Reliefissä sotilas ja äiti lapsineen rakentavat uutta tulevaisuutta sodan runtelemassa maailmassa.

Taide ja kulttuuri

Kuvanveistäjä, taidemaalari ja valokuvaaja Kari Tykkyläisen kotinäyttely on avoinna kesäisin maksutta Konttilassa Yli-Siurualla, lähellä kantatie 78:aa.

Yli-Kollajalla Kipinän kylässä sijaitsee taidemaalari Paavo Ahosen kotiateljee. Ateljee on avoinna tilauksesta ja käynti on maksuton.

Kuvanveistäjä ja runoilija Eero Räisänen kesänäyttely "Eeten" sijaitsee Iijoen rannalla Parkkilassa Pudasjärven kylässä. Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Luontokuvaaja Jorma Luhdan Pudasjärven luonnosta kertovia valokuvia on nähtävillä ympäri vuoden maksutta Syötteen luontokeskuksessa. Lisäksi nähtävillä on myös Syötteen alueen historiasta kertovia kuvia.

Kaupunginkirjastossa on jatkuvasti nähtävillä eri alojen taiteilijoitten töitä.

Toiminnallisia käyntikohteita

Virkistysuimala Puikkari

Kelosyötteen lomakylän reunamilta lähtee parin kilometrin mittainen Peikkopolku, jonka varteen kuka tahansa saa pystyttää oman peikkonsa.lähde?

Nykyinen Pudasjärven kirkko on valmistunut vuonna 1781.[27] Kirkkorakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat kappeli ja kellotorni, jonka huippua koristavat ainoat tunnetut Mikael Toppeliuksen ulkomaalaukset.[27] Hautausmaata ympäröi 1 370 metriä pitkä hirsiaita ja sen keskellä on Paavo Tolosen suunnitteleman muistomerkin koristama sankarihauta-alue.lähde?

Virkistysuimala Puikkari on vuosituhannen vaihteessa rakennettu uimahalli keskustassa Kurenalla. Pääaltaan lisäksi sieltä löytyvät myös tenava-allas, poreallas, monitoimiallas, kylmäallas, opetusallas sekä liukuallas ja -mäki. Puikkarissa on myös Pudasjärven liikuntakeskuksen kahvio.

Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä on Euroopan suurimpiinlähde? kuuluva purjelentoalue G41. Kentän sisääntuloporttia vartioi Ilmavoimien lahjoittama käytöstä poistettu Draken-hävittäjä.

Tapahtumia

Umpihankihiihdoissa Syötteen maastossa 2006

Umpihankihiihdon MM-kisat ovat monipuolisia erätaitoja ja hyvää hiihtokuntoa vaativa kisa, jonka Pudasjärven Urheilijat ry on järjestenyt helmikuisin vuodesta 1998 asti.

Samainen yhdistys järjestää keskellä kesää Kesäpilkin MM-kisat, jonka pituus on täysi viikko. Alkukilpailujen, välierien ja pikkufinaalin jälkeen 25 parasta pilkkijää kisaa maailmanmestaruudesta Pudasjärven laineilla kelluvien, "avantoreiällä" varustettujen lauttojen päällä.lähde?

Pohjantähti Games on juhannuksen alla pidettävä kansainvälinen yleisurheilukilpailu. Järjestävänä tahona on tässäkin Pudajärven Urheilijat ry ja kilpailu pidetään Suojalinnan urheilukentällä.

Perinteeksi muodostuneet Pudasjärvi Markkinat ovat yksi Pohjois-Suomen suurimmistalähde? markkinoista keskellä kesälomakautta, joten keskusta-alueen väestömäärä saattaa jopa kolminkertaistua markkinoiden aikana.lähde?

Vuodesta 1983 järjestetty Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinän kylään. Soutu suoritetaan joko soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla, eikä tapahtumaan ole ikärajoja. Matkaa kertyy noin 160 km ja aikaa tähän kuluu viisi vuorokautta. Iijokisoudun tarkoitus on tehdä tunnetuksi Iijoen matkailulliset arvot ja saada Iijoki kunnostettavaksi vaelluskalakelpoiseksi sekä tukea Iijoen vesistönsuojelua.lähde?

Sunny Night Fly-in -ilmailutapahtuman tarkoituksena on kerätä Euroopan ilmailuhenkiset harrastajat yhteen kokonaisen viikon ajaksi. Tapahtuma järjestettiin heinäkuussa 2006 ensimmäisen kerran ja järjestäjät luonnollisestikenen mukaan? toivovat tapahtumasta katkeamatonta perinnettä.

Kuuluisia pudasjärveläisiä

Metalliyhtyeet Eternal Tears of Sorrow, National Napalm Syndicate ja Kalmah on perustettu Pudasjärvellä, ja kunkin yhtyeen ydinryhmä on edelleenkin pudasjärveläislähtöinen. Muita pudasjärveläisiä levyttäneitä yhtyeitä ovat mm. Tanna ja IC Rock.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 15.2.2009.
  7. ↑ a b c d e f g h i Pudasjärven kaupunki pudasjarvi.fi. Viitattu 3.6.2009.
  8. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Pudasjärven kaupungin alue pudasjarvi.fi. Viitattu 3.6.2009.
  9. ↑ Pudasjärven kunnan tievotuslehti 3 2002 pudasjarvi.fi. Viitattu 3.6.2009.
  10. ↑ Pudasjärven ystävyyskaupungit pudasjarvi.fi. Viitattu 3.6.2009.
  11. ↑ Kaupunginvaltuusto Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007.
  12. ↑ Kaupunginhallitus Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007.
  13. ↑ Kaupungin organisaatio Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007.
  14. ↑ Terveydenhuoltopalvelut Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007.
  15. ↑ a b Peruskoulut Pudasjärven kaupunki. Viitattu 2.9.2007.
  16. ↑ Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus: Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen työllisyyskatsaus 2008 (pdf) Joulukuu 2008. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuk. Viitattu 20.1.2008. (suomeksi)
  17. ↑ a b c d e f g h i j k l Väestö pudasjarvi.fi. Viitattu 4.6.2009.
  18. ↑ a b Luonto pudasjarvi.fi. Viitattu 4.6.2009.
  19. ↑ a b Info Puhoskylän kotisivuit. Viitattu 4.6.2009.
  20. ↑ Historia Sarakylän kotisivut. Viitattu 4.6.2009.
  21. ↑ Palvelut Sarakylän kotisivut. Viitattu 4.6.2009.
  22. ↑ a b c Syötteen kansallispuisto Luontoon.fi: Metsähallitus. Viitattu 5.6.2009.
  23. ↑ Iso-Syöte Pudasjärven kaupunki. Viitattu 4.6.2009.
  24. ↑ Hampusvaara Pudasjärven kaupunki. Viitattu 5.6.2009.
  25. ↑ Pudasjärven kotiseutumuseo Pudasjärven kotiseutumuseo. Viitattu 4.6.2009.
  26. ↑ Esinetietokanta Pudasjärven kotiseutumuseo. Viitattu 4.6.2009.
  27. ↑ a b c Kirkko Pudasjärven seurakunta. Viitattu 4.6.2009.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pudasjärvi.
Pudasjärvi
Kylät ja alueet

Aittojärvi: Aittojärvi
Hetekylä: Hetekylä – Keinäsperä
Hirvaskoski: Ervasti – Hirvaskoski – Kurki – Poijula
Iinattijärvi: Iinattijärvi
Jaurakkajärvi: Jaurakkajärvi
Kipinä: Kipinä – Kollaja – Panuma – Taipaleenharju
Kurenala: Kurenalus (keskustaajama)
Pintamo: Pintamo
Pudasjärvi: Jaalanka – Jonku – Pudasjärven kirkonkylä – Ruottisenharju – Siivikko
Puhos: Puhos
Pärjänsuo: Livo – Pärjänsuo – Rytinki – Yli-Livo
Sarakylä: Kipinäsuo – Ruuhensuo – Sarajärvi
Siurua: Ala-Siurua – Siurua
Syötekylä: Syötekylä

Järviä, jokia ja muita vesistöjä

Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi

Nähtävyyksiä

Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto

Muuta Pudasjärveen liittyvää

Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat

Malline:Oulun läänin kunnat

Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pudasjärvi&oldid=6906858”