Tuomas Sammelvuo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuomas Sammelvuo
Sammelvuo San Giustinon paidassa 2012.
Henkilötiedot
Nimi Tuomas Sammelvuo
Kansalaisuus Suomen lippu Suomi
Syntynyt 16. helmikuuta 1976 (ikä 41)
Pudasjärvi, Suomi
Pituus 193 cm
Paino 90 kg
Lentopallotiedot
Nyk. joukkue Suomen lippu Suomen miesten lentopallomaajoukkue
Pelaajaura
Ammattilaisjoukkueet
1993–1994
1994–1997
1997–1998
1998–2000
2000–2002
2002–2003
2003–2005
2005–2006
2006–2008
2008–2009
2009–2010
2010–2011
2011–2012
2012–2013
Suomen lippu Raision Loimu
Suomen lippu KuPS-Volley
Ranskan lippu RC Strasbourg
Ranskan lippu Poitevin
Italian lippu Piemonte Volley
Italian lippu Copra Piacenza
Ranskan lippu Tours Volley-Ball
Japanin lippu Trefuerza
Venäjän lippu Dynamo-Jantar
Italian lippu Volley Tonno Callipo
Puolan lippu ZAKSA
Venäjän lippu Lokomotiv Novosibirsk
Italian lippu San Giustino
Venäjän lippu Lokomotiv Novosibirsk
Maajoukkueet
1993–2012 Suomen lippu Suomi 296

Tuomas Sammelvuo (s. 16. helmikuuta 1976 Pudasjärvi) on suomalainen lentopallovalmentaja ja entinen pelaaja. Hän on toiminut Suomen miesten lentopallomaajoukkueen päävalmentajana vuodesta 2013[1] ja jatkaa tehtävssään nykysopimuksen mukaan aina vuoteen 2020 asti.[2] Sammelvuo teki debyyttinsä seurajoukkueen päävalmentajana kaudella 2016-17 Venäjän Superliigassa Kemerovin riveissä.[3] Hän solmi tammikuussa 2017 3+2-vuotisen jatkosopimuksen seuran kanssa.[4]

Pelaajaurallaan Tuomas Sammelvuo voitti muun muassa Mestareiden liigan (2005) ja Ranskan Pro A1 -liigan kahdesti (1999, 2005). Meriiteiltään Pudasjärven Urheiljoiden kasvatti on kaikkien aikojen menestyksekkäin mieslentopalloilija Suomessa. Kolme kertaa kauden lentopalloilijaksi (1997, 2000, 2001) valittu Sammelvuo on kaikkiaan yhdeksänkertainen eri maiden liiga- tai cup-mestari.[5] Vuonna 2014 Sammelvuo valittiin vuoden valmentajaksi ja lentopallomaajoukkue vuoden joukkueeksi Suomen Urheilugaalassa.[6]

Sammelvuo toimi pitkään Suomen lentopallomaajoukkueen kapteenina ennen kuin hän lopetti maajoukkueuransa vuonna 2009. Hän teki kuitenkin vuoden tauon jälkeen paluun lentopallomaajoukkueeseen kesäksi 2011 ja päätti maajoukkueuransa lopullisesti vuotta myöhemmin kesällä 2012.[7] Seurajoukkuetasolla hänen pelaajauransa päättyi Venäjän Superliigan Novosibirskin joukkueessa keväällä 2013, kun Sammelvuo otti Suomen maajoukkueen vetovastuun.[1]

Urallaan Sammelvuo pelasi 296 miesten A-maaottelua, mikä on Kari Kalinin (312) jälkeen toiseksi eniten maan lajihistoriassa.[8]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuoruusvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo aloitti lentopallon vuonna 1985.[9] Hän edusti Pudasjärven Urheilijoita vuoteen 1992 saakka, jolloin nuorukainen siirtyi Oulun Ettaan, joka pelasi lentopallon 2-sarjassa (kolmanneksi ylin sarjataso Suomessa).[10] Nuoruudessaan Sammelvuo harrasti myös mäkihyppyä. Hän oli tinkimätön harjoittelija jo juniorina. Sam­mel­vuo oli paik­ka­kun­nal­la ikäis­ten­sä jou­kos­sa yli­voi­mai­nen len­to­pal­loi­li­ja. Hänen isänsä Seppo Sammelvuo istui monet illat poikansa sängyn vieressä ja piti poikansa jalat maassa. Sammelvuo vietti tunteja lentopallosalilla treenaten: Oman jouk­kueen­sa har­joi­tus­ten jäl­keen hän ky­syi häntä van­hem­mil­ta pojilta, saisiko hän harjoitella heidän kanssaan. Jos ei saa­nut, niin poi­ka pom­pot­te­li pal­loa hal­lin sei­nään ja jat­koi lop­puil­las­ta vie­lä ko­to­na.[11]

"Tuo­mas oli ve­tä­nyt ve­li­poi­kien­sa kans­sa na­run pe­rä­kam­ma­rin sei­näs­tä sei­nään. Mi­nun oli vä­lil­lä haet­ta­va pal­lo pois ja po­jat jää­hyl­le, kun ta­va­rat tip­pui­vat sei­nil­tä", isä Sep­po muis­te­li Helsingin Sanomien artikkelissa 1. syyskuuta 2014.[11]

Har­joit­te­lun li­säk­si Sammelvuo tut­ki vi­deoil­ta tark­kaan esi­mer­kik­si ame­rik­ka­lai­sen huip­pu­len­to­pal­loi­li­jan Karch Kiralyn ot­tei­ta. Nuorukainen teki tilastoja siitä, minne Kiraly löi ja miten hän toimi eri tilanteissa.[11]

"Kö­pi (Sam­mel­vuo) ei ole fyy­si­ses­ti tai tai­dol­li­ses­ti lah­jak­kain pe­laa­ja, mut­ta hä­nel­lä on lah­jak­kuuk­sis­ta suu­rin: raa­ka työn­te­ko ja ar­mo­ton mo­ti­vaa­tio. Juu­ri se rat­kai­see, ku­ka pää­see maail­man hui­pul­le", maa­jouk­kuet­ta vuo­si­na 1995–2004 val­men­ta­nut Timo Hoivala sa­noi Sammelvuosta vuonna 2014.[12]

Keväällä 1991 Kaleva kirjoitti pudasjärveläislahjakkuudesta, että poika ratkaisi lähes yksin Pudasjärven Urheilijoille C-nuorten Suomen mestaruuden.[13] Sammelvuo ei erottunut vielä edukseen 12-vuotiaana lentopalloilijana, mutta muutamassa vuodessa hänen kehittymisensä oli valtaisaa.[14]

Neljä vuotta myöhemmin Sammelvuo johti kapteenina nuorten maajoukkueen MM-kilpailuissa historian parhaimpaan sijoitukseen, neljännelle sijalle. Hän opiskeli vuoden verran Varalan lentopallolukiossa Tampereella nuorten lentopallomaajoukkueen mukana, mutta viimeiset kaksi lukiovuottaan hän opiskeli sekä harjoitteli kotikaupungissaan.

Suomen lentopalloliiga[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo pelasi ensimmäisen SM-liigaottelunsa jo 17-vuotiaana Raision Loimun riveissä kaudella 1993–1994.[9] Kyseisellä kaudella Loimu sijoittui runkosarjan viidenneksi ja pääsi pudotuspeleihin. Puolivälierissä Loimu kohtasi Pallavolon, jonka se voitti suoraan voitoin 2–0. Välierissä Loimu sai vastaansa sarjavoittaja KuPS-Volleyn, jolle Loimu hävisi voitoin 3–0. Pronssiottelut Loimu voitti Poliisien Palloseuraa vastaan voitoin 3–1 ja näin Sammelvuo saavutti uransa ensimmäisen SM-mitalin aikuistasolla.[15]

Seuraavat kolme kautta Sammelvuo edusti kuopiolaista KuPS-Volleyta. Hän voitti seuran paidassa heti lentopallon Suomen cupin vuonna 1994.[9] Runkosarjan päätteeksi Kups-Volley oli sarjan ensimmäisenä hävittyään kauden aikana ainoastaan kaksi ottelua.[15] Tämän johdosta seura pääsi ylempään jatkosarjaan, jonka se myös voitti. Kauden päättäneissä pudotuspeleissä KuPS-Volley kohtasi välierissä Perttelin Peikot, jonka se voitti puhtaasti voitoin 3–0. Myös loppuottelusarjan Tampereen Isku-Volleyta vastaan Kups-Volley voitti puhtaalla pelillä, jolloin se varmisti Suomen mestaruuden. Myös seuraavalla kaudella KuPS-Volley oli runkosarjan ensimmäinen joukkue.[16] Tämän lisäksi se voitti Suomen cupin.[9] Joukkue sai pudotuspelien ensimmäisessä osassa vastaansa Vammalan Lentopallon, joka hävisi sille voitoin 2–0. Välierässä Kupsin vastustajaksi asettui Loimu, jonka Kups voitti myös suoraan voitoin 2–0. Loppuottelusarjassa olivat vastakkain Kups-Volley sekä Perttelin Peikot. Tämän sarjan voiton vei Kups-Volley, jolloin Sammelvuo voitti toisen Suomen mestaruutensa.

1996–1997 Sammelvuon viimeisellä kaudella Suomessa Kups-Volley ei enää voittanutkaan runkosarjaa. Seura oli runkosarjan päätteeksi kuudes, jolloin se oli viimeinen SM-karsinnat välttänyt joukkue ja pääsi samalla pudotuspeleihin. Kups-Volley aloitti pudotuspelien puolivälierät voittaen Perttelin Peikot otteluvoitoin 2–0. Välierissä Kups kohtasi Poliisien Palloseuran voittaen sen voitoin 3–1. Loppuottelusarjan Kups kuitenkin hävisi Rientoa vastaan suoraan voitoin 0–3.[16] Kauden päätteeksi Sammelvuo valittiin kauden parhaaksi liigapelaajaksi ja SM-liigan tähdistökentälliseen.[9]

Siirto Ranskaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo teki vuoden sopimuksen ranskalaisen Strasbourgin kanssa kaudeksi 1997. Hän harjoitteli tinkimättömästi ja kovaa uransa ensimmäisellä ammattilaiskaudella. Strasbourgissa oli vain yksi joukkueharjoitus päivässä Sammelvuon joukkueella, joten tuolloin 21-vuotias suomalainen harjoitteli kahdesti päivässä yksinään. 

"Aamulla puntti, päivällä hyppelyharjoitus ja illalla joukkueen treeni. Rakensimme maajoukkueen fysiikkavalmentajan kanssa ohjelman, jota noudatin", Sammelvuo muisteli Urheilusanomien haastattelussa (12/2014).[17]

Vuoden Strasbourgissa pelattuaan Sammelvuo kiinnitettiin sarjan suurimpiin seuroihin lukeutuvaan Poitiersiin kahdeksi vuodeksi. Poitiersissa Sammelvuo voitti ensimmäisellä kaudellaan Ranskan liigan kultaa ja seuraavana vuonna hopeaa. Sammelvuo pelasi seuraavat kolme kautta Ranskassa ja teki sitten vuonna 2000 sopimuksen Italian A1-liigaan.

Italian liigaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alun perin Sammelvuon oli tarkoitus pelata Seria B:ssä – toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Italiassa – Torinon riveissä, mutta sitten hän sai tiedon, että Seria A:ssa pelaava perinteikäs Cuneon joukkue oli kiinnostunut hänestä. Sammelvuo teki sopimuksen Cuneon kanssa lopulta ja alkoi pelata Seria A:ssa, jota pidettiin tuolloin maailman parhaimpana lentopallosarjana.[18]

Kahden Cuneossa pelatun kauden jälkeen Sammelvuo siirtyi Italiassa pelaavan Piacenzan joukkueeseen. Piacenzassa hän saavutti ensimmäisellä kaudellaan Italian Cupin voiton. Kolme vuotta Italiassa vietettyään suomalainen päätti palata Ranskaan vuonna 2003, Toursin joukkueeseen.

Paluu Ranskaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toursissa Sammelvuo pelasi ehkä uransa menestyksekkäimmät vuodet: hän voitti ensimmäisellä kaudellaan Ranskan liigan kultaa ja Mestareiden liigan pronssia.[19] Toisella kaudellaan Sammelvuo oli mukana voittamassa arvostetuinta seurajoukkuekilpailua Mestareiden liigaa ensimmäisenä suomalaisena mieslentopalloilijana. Naisissa kyseisen seurakilpailun oli aiemmin voittanut Riikka Lehtonen. Sammelvuo voitti myös samalla kaudella Ranskan liigan pronssia.

Siirto Japaniin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo siirtyi rahakkaaseen Japanin liigaan 2005–2006 kaudeksi, Toyoda Gosein joukkueeseen. Hänellä oli jo valmis sopimus Italian liigassa pelaavan Cuneon kanssa ja kolme muutakin italialaisseuraa oli kiinnostuneita suomalaisesta sisupussista.[20] Japanin liigassa yhdessä joukkueessa sai olla vain yksi ulkomaalainen vahvistus, joka toi myös suuren paineen ulkomaalaisvahvistukselle. Sammelvuo oli myös ensimmäinen suomalaispelaaja, joka esiintyi Japanin liigassa.[21] Japanin liigassa Sammelvuo valittiin All Stars -joukkueeseen.

Kaksi kautta Venäjän superliigaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden Japanissa palaamisen jälkeen Sammelvuo halusi palata Suomeen, SM-liigaan. Hän teki sopimuksen Pielaveden Sammon kanssa, jonka osakkeita hän myös omisti tuolloin. Sammelvuo ei kuitenkaan palannut Suomeen niin kuin luultiin, vaan hänet vuokrasi Sammolta Venäjän liigassa pelannut Dynamo Jantar.

Venäjällä Sammelvuo pelasi ehkä uransa parhaan kauden. Venäjän Superliiga oli noussut haastamaan jo tuolloin Italian A1-liigan maailman kovatasoisimpana lentopallosarjana. Sammelvuon joukkue sijoittui liigassa kuudenneksi. Uransa parhaan kautensa Venäjällä pelannut Sammelvuo päätti jatkaa Dynamossa vuokralla Sammosta myös seuraavalla kaudella. Sammelvuon uusi sopimus oli huhujen mukaan peräti 350 000 euroa, joka merkitsi sitä, että hän ansaitsi kaudella enemmän kuin kukaan suomalainen koskaan aikaisemmin lentopallokentillä. Sammelvuo valittiin Venäjällä liigan kolmanneksi parhaimmaksi pelaajaksi kaudella 2007.

Sammelvuo kärsi nilkan kipeytymisestä EM-kisojen jälkeen, 2007–2008 kauden alussa. Hän pelasi kuitenkin kipeällä nilkalla Venäjän Cupin semifinaaliturnauksessa, jossa hänet valittiin parhaaksi hyökkääjäksi. Dynamo Jantar ei kuitenkaan selviytynyt cupin finaaliin, kun se hävisi Iskra Odintsovalle.

Sammelvuo valittiin kauden puolivälissä Venäjän liigan tähdistöotteluun, jossa muu maailma kohtasi Venäjän maajoukkueen. Sammelvuo pelasi ottelussa liberona.[22]

Italian ja Puolan kautta takaisin Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 2008 jälkeen Sammelvuo palasi Italian A1-liigaan kun hän teki sopimuksen Tonno Callipon kanssa.[23] Kaudeksi 2009–2010 hän siirtyi puolalaiseen ZAKSA Kędzierzyn-Koźleen.[24] Kaudeksi 2010–2011 hän siirtyi venäläiseen Novosibirskin joukkueeseen.[25] Novosibirskissa hän voitti joulun tienoilla 2010 Venäjän Cupin mestaruuden ensimmäisenä suomalaispelaajana kautta aikojen.[26] Sammelvuon vuodenvaihdetta haittasivat Venäjän liigassa polvivaivat, joiden vuoksi hän joutui jättämään muun muassa Venäjän liigan tähdistöottelun väliin, jonne yleisö äänesti hänet Idän joukkueen toiseksi yleispelaajaksi.

Sammelvuo purki sopimuksensa hyvässä yhteisymmärryksessä vuodenvaihteessa Venäjällä ja palasi Suomeen. Hän halusi keskittyä kuntouttamaan polvensa, joka leikattiin tammikuussa. Sammelvuo oli Suomessa loppukauden mukana Mestaruusliigaseura Pielaveden Sammon apuvalmentajana.[27]

Ja takaisin Italiaan sekä Venäjälle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen kerran Sammelvuo palasi Italian A1-liigaan syksyllä 2011 kauden jo käynnistyttyä. Sammelvuo liittyi vanhojen Cuneon aikaisten pelikavereidensa, silloisen urheilutoimenjohtajan Andrea Sartorettin ja päävalmentajan Ferdinando De Giorgin, johtamaan San Giustinon joukkueeseen lokakuussa.

Sammelvuo palasi kaudeksi 2012–13 Venäjälle. Sammelvuon seura oli jo ennestään hänelle tuttu, Mestarien liigassakin mukana ollut Lokomotiv Novosibirsk, jota hän edusti jo kaudella 2010–2011. "Köpi" pelasi seuran ykkösjoukkueessa Mestareiden liigan otteluissa ja hoiti pelaajavalmentajana seuran kakkosjoukkueen sarjapelit. Sammelvuon sopimus Novosibirskin kanssa päättyi helmikuussa 2013 johtuen hänen siirtymisestään Suomen maajoukkueen päävalmentajan paikalle. Sammelvuon päätös lopettaa pelaajauransa jo ennakoitua aikaisemmin eli ennen kauden loppua sopi seuralle. Alun perin hänen oli tarkoitus palata Suomeen vasta maaliskuun loppupuolella, kun pelit Venäjällä olisivat olleet ohi. Sammelvuolta jäi väliin Mestareiden liigan lopputurnaus, jonne Novosibirsk oli selviytynyt.[28] Sammelvuo totesi myös, että "Jos olisin jatkanut Novosibirskissa, niin olisin todennäköisesti siirtynyt kakkosjoukkueen päävalmentajaksi."[28]

Ura maajoukkueessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo vauhdissa Olympiakarsinnoissa 2008

Suomen miesten lentopallomaajoukkueessa Sammelvuo pelasi ensimmäisen pelinsä jo 17-vuotiaana. Samana vuonna Suomi isännöi historian ensimmäisiä EM-kisoja Suomessa. Sammelvuo ei kuulunut EM-joukkueeseen. Vuonna 1997 Suomi pelasi jälleen EM-kisoissa. Samana vuonna Sammelvuo nousi A-maajoukkueen kapteeniksi. Rooli pysyi hänen harteillaan maajoukkueuran päätökseen saakka.

Suomen maajoukkue pelasi Sammelvuon johdolla historiansa toista kertaa Maailmanliigassa vuonna 2006. Suomi oli lopulta jaetulla yhdeksännellä sijalla. Lentopallon maailmanliigan jälkeen maajoukkue selvitti tiensä EM-lopputurnaukseen kymmenen vuoden tauon jälkeen. EM-lopputurnauspaikka varmisti, että Sammelvuo oli halukas jatkamaan maajoukkueuraansa. EM-lopputurnaus oli Suomelta jättimenestys, kun maajoukkue eteni sensaatiomaisesti välieriin saakka. Lopulta Suomi taipui 4. sijalle mitalipeleissä.

Vuoden 2008 Maailmanliigan Sammelvuo päätti jättää väliin levon tarpeen vuoksi. Vaikka hänen edustustehtävänsä jäivät väliin, häntä kiinnosti edelleen lentopallon EM-kisat vuonna 2009.[29] Sammelvuo teki paluun maajoukkuetehtäviin kesällä 2009. Lentopallon maailmanliigan ottelut jäivät kahta viimeistä ottelua lukuun ottamatta maajoukkuekapteenilta väliin johtuen vatsalihaksen repeämisestä. Sammelvuo teki paluun kunnolla MM-karsinnoissa, joissa Suomi koki jättipettymyksen tippuen kisakoneesta. Myöskään kevään EM-kilpailut eivät tuoneet menestystä kun Suomi ei selviytynyt mitalipeleihin.

Tammikuussa 2010 Sammelvuo ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa antaen tilaa nuoremmilleen. Hänen kapteeninpaikkansa peri keskitorjuja Jukka Lehtonen. Vuoden 2011 alussa Sammelvuo ilmoitti kuitenkin palaavansa maajoukkueeseen.[30] Hän palasi kokoonpanoon toukokuussa 2011 Kiinaa vastaan pelatuissa maaotteluissa ja oli mukana uransa neljänsissä EM-kisoissa Itävallassa syksyllä 2011.

Sammelvuo vauhdissa Olympiakarsinnoissa 2008

Sammelvuo pelasi kaiken kaikkiaan 296 A-maaottelua ja päätti uransa lopullisesti maajoukueessa 17. heinäkuuta 2012 lentopallon Maailmanliigan ottelussa Kanadaa vastaan.[31]

Valmennusura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmennusuran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuomas Sammelvuo suoritti jo pelaajauransa aikana joitain valmentajatutkintoja Suomessa. Ensimmäistä kertaa hän otti valmennusvastuuta, kun hän purki sopimuksensa Venäjän Superliigassa kesken kauden 2010–11 johtuen loukkaantumisestaan. Hän palasi Suomeen ja halusi keskittyä kuntouttamaan polvensa, joka leikattiin tammikuussa 2011. Sammelvuo oli Suomessa loppukauden mukana Mestaruusliigaseura Pielaveden Sammon apuvalmentajana.[32]

Kesällä 2012 miesten maajoukkueen peräsimessä Sammelvuo oli pelaajana mukana joukkueessa, mutta hänen peliaikansa jäi vähille. Hänet totuttiinkin näkemään aikalisillä vaihtopenkillä antamassa ohjeita nuorille pelaajille.[8]

Kaudella 2012–13 Sammelvuo jatkoi peliuraansa Venäjällä Lokomotiv Novosibirskissa, ottaen samalla seuran kakkosjoukkueessa valmennusvastuuta.[33] Sammelvuo käytännössä valmensi ja pelasi seuran kakkosjoukkueessa pelaajavalmentajana sekä osallistui aina Superliigajoukkueen peleihin, kun joukkue esiintyi Mestareiden liigassa.[34]

Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammikuussa 2013 Suomen lentopalloliitto ilmoitti, että Tuomas Sammelvuo on maajoukkueen uusi päävalmentaja. Sammelvuo valikoitui noin 30 ehdokkaan joukosta. Sammelvuon kanssa liitto solmi päätoimisen, kestoltaan 2+2 vuotta pitkän sopimuksen.[35] Johtuen Suomen päävalmentajaksi siirtymisestä, Sammelvuo päätti pelaajauransa jo aiottua aiemmin kesken kauden venäläisessä Novosibirskissä. Helmikuun puolessa välissä seurat ja suomalaispelaaja purkivat sopimuksen yhteisymmärryksessä johtuen Sammelvuon halusta keskittyä maajoukkuevalmentamiseen täysipainotteisesti jo ennen maajoukkuekauden alkua.[28]

Sammelvuon ensimmäisenä päävalmentajavuotena maajoukkue ei onnistunut tavoitteessaan edetä Maailmanliigan lopputurnaukseen. Valmennusuran alku oli hankala, ja uusi päävalmentaja sai myös paljon kritiikkiä. Suomi menestyi heikosti Maailmanliigassa, eikä Sammelvuon valmennusmetodit olleet vielä selkiintyneet. Lopulta maajoukkuekesän päätteeksi, tauolla ennen syksyn EM-kisoja, Sammelvuo löysi uusia keinoja kehittää valmentamistaan ja tulosta alkoi syntyä.[14]

Syksyn EM-kisoissa Suomi sijoittui kahdeksanneksi hävittyään puolivälierissä hopealle edenneelle Mauro Berruton valmentamalle Italialle. Yleisesti arvioitiin, että etenkin Maailmanliiga oli pettymys Suomelta ja Sammelvuon työskentelyyn ei oltu tyytyväisiä. Sen sijaan syksyn EM-kisoissa hankittu kahdeksas tila hyvillä otteilla sai lisää luottamusta Sammelvuon valmennukseen. Tammikuussa 2014 Sammelvuon valmennusalaisuudessa Suomi saavutti MM-kisapaikan voittamalla oman karsintaturnauksensa ja eteni näin pitkästä aikaa - vuosikymmenten tauon jälkeen - MM-kisoihin.

Keväällä 2014 EM-karsinnoista Suomi pelasi tiensä jo kuudennen kerran peräkkäin EM-kisoihin. Syksyn 2014 MM-kisoissa Suomi pelasi itsensä yhdeksänneksi, joka oli odotuksiin nähden kova suoritus. Sammelvuon valmennusosaaminen sai paljon kiitosta kisojen aikana ja jälkeen. Sammelvuo valittiin MM-menestyksen myötä Suomessa vuoden valmentajaksi 2014 Urheilugaalassa.[36] Hänen valmentamansa Suomen lentopallomaajoukkue valittiin myös vuoden joukkueeksi Suomessa 2014.[6]

Kauden 2015 Maailmanliigassa Suomi kärsi useista pelaajaloukkaantumisista, eikä joukkue saavuttanut tavoittelemaansa 2-kategorian finaaturnauspaikkaa. Suomi oli lohkonsa kolmas ja koko liigan 17. Syksyn 2015 EM-kisoissa Suomi oli alkulohkonsa kolmas voittaen Slovakian ja häviten Venäjälle ja Serbialle. Suomi tippui ensimmäisellä pudotuspelikierroksella Italialle ja oli kisojen 12. EM-kisojen tulos varmisti kuitenkin Suomen pääsyn kahdeksan parhaan Euroopan maan olympiakarsintaan maanosarankingin myötä.

Lentopalloliitto solmi Sammelvuon kanssa olympiadin käsittävän jatkosopimuksen marraskuussa 2015. Sammelvuon nykyinen sopimus kattoi vielä vuoden 2016 ja loppuvuodesta 2015 solmittu uusi jatkosopimus koskee vuosia 2017-2020 eli koko seuraavan olympiadin aina Tokion kesäolympialaisiin saakka. Uusi sopimus mahdollistaa sen, että maajoukkueen päävalmentajan tehtävän lisäksi Sammelvuo voi toimia myös seuravalmentajana. Se on mahdollista syksystä 2016 alkaen. Sopimus on muotoa 2+2 vuotta.[37]

Tammikuussa 2016 pelatussa Rion olympialaisten Euroopan maanosan olympiakarsintaturnausksessa Suomi ei kyennyt lunastamaan paikkaansa kesäkisoihin 2016.[38] Toukokuussa 2016 julkistettiin Sammelvuon tekemä vuoden mittainen sopimus Venäjän Superliigaan, missä hän valmentaa kaudella 2015-16 Kemerovia.[3] Kemerovossa pelaa kaudella 2016-17 myös suomalaislibero Lauri Kerminen ja Sammelvuon mukana seuran valmennustiimiin liittyy Suomen A-maajoukkueen italialainen kakkosvalmentaja Nicola Giolito.

Kesällä 2016 alkoi Suomen lentopallomaajoukkueessa toden teolla uuden pelaajasukupolven sisäänajo ja joukkueen nuorennusleikkaus. Suomi esiintyi nuorella ryhmällään lentopallon Maailmanliigassa edukseen ja oli lähellä yltää jopa 2-tason lopputurnaukseen asti.[39][40] EM-karsinnoissa syksyllä 2016 Suomi selvisi lohkovoittajana Puolassa 2017 pelattaviin EM-kisoihin. EM-lopputurnauspaikka oli Suomelle kuudes peräkkäinen. Sammelvuo on ollut jokaisella kerralla mukana joko pelaajana tai valmentajana EM-kisoihin selvinneessä ja myöhemmin pelanneessa joukkueessa.[41]

Sammelvuon taival venäläisjoukkue Kuzbass Kemerovon riveissä on alkanut suotuisissa merkeissä. Kemerovo siirtyi vahvan syksyn pelanneena joulukuussa kolme viikkoa kestävälle sarjatauolle sarjanelosena.[42] Kemerovin vahva alkukausi poiki Sammelvuolle 3+2-vuotisen jatkosopimuksen tammikuussa 2017.[4]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo osaa suomen kielen lisäksi englantia, ranskaa, italiaa, japania ja venäjää. Hän on opetellut jokaisen maan kielen, jossa on pelannut. Sammelvuo opetteli italian kielen jo Ranskassa pelatessaan, koska oli päättänyt, että jonakin päivänä pelaisi Italiassa.[43]

Vuosia ulkomailla pelatessaan Sammelvuo on entistä enemmän arvostanut kotimaataan Suomea. Sammelvuo ja hänen Petra-vaimonsa saivat kutsun itsenäisyyspäivän linnan juhliin vuonna 2007.[44] Lisäksi Sammelvuo oli vaimonsa kanssa Linnan juhlissa vuonna 2012, 2014, 2015.[45] Vuonna 2008 Pohjois-Savon Urheilu ry myönsi Sammelvuolle Hannes Kolehmainen-mitalin lentopalloilijan uran ansioistaan.[46]

Sammelvuo valittiin Speakersforumin vuoden tulokkaaksi Vuoden Puhuja 2015 -gaalassa. Näin valintaa perusteltiin: Sammelvuo teki läpimurron puhuja-alalla vuonna 2015. Hänet tunnetaan äärimmäisen motivoivana ja kannustavana puhujana, joka todella tietää mitä vaaditaan menestysjoukkueen kasaamiseen, tiimihengen virittämiseen ja onnistuneeseen johtamiseen. Tuomaksen palo omaan työhönsä ja oppimansa tiedon jakamiseen välittyvät kuulijalle. Speakersforum on johtava puhujia välittävä yritys Suomessa.[47]

Esikuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo valittiin Suomen Urheilugaalassa vuoden 2012 esikuvaksi.[48][49] Urheilugaalan esittelyssä häntä kuvattiin muun muassa "suomalaisen lentopalloammattilaisuuden pioneeriksi ja esimerkilliseksi ammattilaisurheilun tienraivaajaksi.[50] Vuonna 2014 Sammelvuo valittiin vuoden valmentajaksi Suomessa Urheilugaalassa.[36] Hänen valmentamansa Suomen lentopallomaajoukkue valittiin vuoden joukkueeksi Suomessa 2014.[6]

Wikiquote-logo.svg
Wikisitaateissa on kokoelma Tuomas Sammelvuo -sitaatteja.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sammelvuo on naimisissa Petra Sammelvuon kanssa. Heillä on kaksi lasta.

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmentajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuoden valmentaja Suomessa 2014
  • Valinta Vuoden esikuvaksi Urheilugaalassa 2012
  • MM-kisat 2014, 9. sija
  • EM-kisat 2013, 8. sija

Pelaajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paras liigapelaaja 1997
  • SM-liigan tähdistökentällisen yleispelaaja 1997
  • Portugalin EM-jatkokarsintojen paras pelaaja 1997
  • Italian MM-karsintojen paras hyökkääjä 1997
  • Kauden paras mieslentopalloilija Suomessa 2004, 2005, 2006 ja 2007
  • Vuoden paras lentopalloilija 1997, 2000, 2001 ja 2004
  • Japanin liigan All Stars -pelaaja 2006
  • Venäjän liigan 3. paras pelaaja kaudella 2006–2007
  • Venäjän Cupin paras hyökkääjä 2008
  • Venäjän liigan tähdistöottelussa 2008, 2010 (valittiin, mutta loukkaantumisen vuoksi sivussa)
  • Hannes Kolehmainen-mitali 2008

Joukkue saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • SM-pronssia 1993
  • Nuorten MM-nelonen 1995
  • Suomen Cupin voitto 1994, 1995
  • Suomen mestaruus 1995, 1996
  • Italian Cupin voitto 2002
  • CEV-Cupin voitto 2002
  • Mestareiden liigan pronssi 2004
  • Ranskan Cup hopea 2000
  • Ranskan Cupin voitto 1999, 2005
  • Mestareiden liigan voitto 2005
  • EM-kisoissa 4. sija 2007
  • Venäjän Cupin mestaruus 2010

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nurminen, Kimmo: Lentopallokirja kaudella 2009/10. Helsinki: Suomen lentopalloliitto, 2009. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tuomas Sammelvuo maajoukkueen päävalmentajaksi 5.1.2013. Lentopalloliitto. Viitattu 4.3.2014.
  2. Tuomas Sammelvuolle pitkä jatkosopimus - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 11.11.2015.
  3. a b Tuomas Sammelvuo valmentajaksi Venäjän Superliigaan www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 13.5.2016.
  4. a b Tuomas Sammelvuolle pitkä jatkosopimus Kuzbass Kemerovoon Viitattu 20.1.2017.
  5. http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=1664137
  6. a b c http://www.suomiurheilu.com/2015/01/lentopallomaajoukkue-vuoden-2014-joukkue/
  7. http://www.lentopalloliitto.fi/?x814898=7866846
  8. a b http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=15762381
  9. a b c d e CV tuomassammelvuo.com. Viitattu 21.5.2010.
  10. Flink, Toni: CV 27.5.2009. hotsport. Viitattu 22.5.2010.
  11. a b c Tuomas on tahtoa täynnä 1.9.2014. Helsingin Sanomat.
  12. Määritä nimeke! Tuomas on tahtoa täynnä. 1.9.2014. Helsingin Sanomat.
  13. Urheilusanomat: Suomen Mourinho 31.12.2014. Urheilusanomat.
  14. a b Suomen Mourinho 31.12.2014. Urheilusanomat.
  15. a b Nurminen s. 187
  16. a b Nurminen s. 188
  17. Suomen Mourinho 30.12.2014. Urheilusanomat.
  18. Koillismaalta liirakentille 27.11.2000. Viitattu 4.6.2005. (suomeksi)
  19. Sammelvuolle Mestareiden liigan pronssia 27.11.2000. Viitattu 4.6.2005. (suomeksi)
  20. http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=874308
  21. Sammelvuo tekee aluevaltauksen Japaniin 4.6.2005. Viitattu 4.6.2005. (suomeksi)
  22. Putin seurasi Sammelvuon otteita liberona 6.1.2008. Viitattu 6.1.2008. (suomeksi)
  23. Sammelvuo tekee paluun Italiaan 3.7.2008. Viitattu 6.1.2008. (suomeksi)
  24. Turunen, Tomi T.: Tuomas Sammelvuo Puolan liigaan 27.5.2009. Savon Sanomat. Viitattu 21.12.2010.
  25. Sammelvuon liigakausi Siperiassa käynnistyi hienosti 29.10.2010. Suomen Lentopalloliitto. Viitattu 21.12.2010.
  26. Sammelvuolle neljännen maan cupmestaruus 26.12.2010. Viitattu 26.10.2012. (suomeksi)
  27. Tuomas Sammelvuo liittyy Sammon apuvalmentajaksi 13.2.2011. Iisalmen Sanomat. Viitattu 29.3.2011.
  28. a b c http://www.lentopalloliitto.fi/?x814898=16911814
  29. Sammelvuo taistelee tiukasti 6.4.2008. Viitattu 6.4.2008. (suomeksi)
  30. Tuomas Sammelvuo palaa maajoukkueeseen 24.2.2011. Savon Sanomat. Viitattu 29.3.2011.
  31. http://yle.fi/urheilu/sammelvuo_hyvastelee_maajoukkueen_elintarkeassa_ottelussa/6185019
  32. http://www.iisalmensanomat.fi/uutiset/urheilu/tuomas-sammelvuo-liittyy-sammon-apuvalmentajaksi/645849
  33. http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=15396751
  34. http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=16366335
  35. http://www.lentopalloliitto.fi/huippu-urheilu/maajoukkueet/miehet/?x916833=16740683
  36. a b http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1421139438623.html
  37. Tuomas Sammelvuolle pitkä jatkosopimus - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 11.11.2015.
  38. Suomen olympiataival päättyi Berliiniin - Lentopalloliitto www.lentopalloliitto.fi. Viitattu 8.1.2016.
  39. Lentismiehet päättivät Maailmanliigan upeasti Viitattu 25.9.2016.
  40. Miesten maajoukkue on saanut fiiliksen päälle Viitattu 25.9.2016.
  41. Lentopallomiehet EM-kisoihin - Tanska kaatui 3-0 Viitattu 27.9.2016.
  42. Kemerovo tauolle sarjanelosena Viitattu 5.12.2016.
  43. Italian kieli sujuu jo 23.10.2000. Viitattu 23.10.2000. (suomeksi)
  44. Sammelvuon tunneside kotimaahan on vain vahvistunut 6.12.2007. Viitattu 6.11.2007. (suomeksi)
  45. http://www.lentopalloliitto.fi/liitto/artikkeliarkisto/?x915590=16605990
  46. Tuomas Sammelvuolle Hannes Kolehmainen -mitali 23.12.2008. Viitattu 23.12.2008. (suomeksi)
  47. Tuomas Sammelvuo valittiin Speakersforumin vuoden tulokkaaksi - Lentopalloliitto lentopalloliitto-fi.directo.fi. Viitattu 29.1.2016.
  48. http://www.savonsanomat.fi/urheilu/tuomas-sammelvuosta-vuoden-esikuva/1288459
  49. http://yle.fi/urheilu/urheilugaalan_ehdokkaat_julki_-_katso_listat/6412722
  50. http://www.lentopalloliitto.fi/?x814978=16641377

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]