Pettu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee ravinnoksi käytettävää pettua. Pettu on myös saari Salon edustalla.
Nilan irrotusta levynä lusa-työkalun avulla.

Pettu tarkoittaa ravinnoksi käytettävää männyn jälsi- ja nilakerrosta. [1][2][3] Pettumännyn on oltava vähintään viidenkymmenen vuoden ikäinen ja mieluiten ohut- ja sileäkuorinen oksaton puu. Männyn nila irtoaa parhaiten niin sanottuna nila-aikana eli toukokuun loppupuolelta heinäkuun alkuun. Ennen jauhamista pettuliinat on esikäsiteltävä, eli ne paahdetaan tai keitetään haitallisten aineiden (parkkiaineiden, hartsien, vahojen, terpeenien, ligniinien) poistamiseksi.

Petusta valmistetaan pettujauhoja, joilla voidaan leipää leivottaessa korvata osa ruisjauhoista.

Pettuleipää eli pettua eli petäjäistä on Suomessa syöty hätäravintona, kun ruoasta on ollut puutetta, erityisesti suurten kuolonvuosien aikana 1690-luvulla,[4] suurten nälkävuosien aikana 1860-luvulla ja viimeksi vuoden 1918 sisällissodan aikana. Nykyään petun arvostus on kohonnut, sillä pettu sisältää paljon ravintokuitua ja muita terveydelle edullisia aineita[1], kuten flavonoideja[3] sekä runsaasti rautaa, mangaania ja sinkkiä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pettua saadaan männystä ruokatieto.fi. Viitattu 27.7.2016.
  2. Jokapäiväinen leipämme 8.9.2006. yle.fi. Viitattu 27.7.2016.
  3. a b Pettu luontoyrittaja.fi. Viitattu 27.7.2016.
  4. Pauli Juusela: Nälkä toi Suomeen kuolonvuodet. Nälänhätä 17.4.2013. valomerkki.fi. Viitattu 27.7.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]